471 resultados para taloudellinen pääoma
Resumo:
Suojakaasun päätehtävänä on suojata hitsaustapahtumaa ympäröivän ilman vaikutukselta. Päätehtävän lisäksi suojakaasullavoidaan vaikuttaa suoraan tai välillisesti lähes kaikkiin hitsauksen asioihin, joista laatu, tehokkuus ja taloudellisuus muodostuvat. Suojakaasuja tarvitsevat hitsausmenetelmät ovat: kaasukaarihitsausprosessit (MIG/MAG-, TIG- ja plasmahitsaus), laserhitsaus sekä näiden yhdistelmät eli hybridihitsausmenetelmät sekä MIG-juotto. Hitsaussuojakaasujen peruskaasu tänä päivänä on argon, johon hitsausprosessista tai materiaalistariippuen sekoitetaan hiilidioksidia, heliumia, vetyä tai happea. Pääsääntöisesti hitsaussuojakaasut ovat kahden komponentin kaasuja, mutta 3-komponenttikaasut ovat yleistymässä. Sopivalla suojakaasuseostuksella saadaan erittäin merkittävä hyöty tuottavuuden lisääntyessä ja laadun parantuessa. Suojakaasujen oikealla toimitusmuodolla on merkittävä vaikutus kokonaiskustannuksiin. Uudet, kehittyneet sekoitinlaitteet mahdollistavat tarkat osakomponenttien sekoittamiset hitsauspaikalla. Seokset ovat jatkuvasti analysoitavissa ja jäljitettävissä. Suojakaasujen kierrätys on erityisesti kalliiden kaasujen, kuten helium ja argon, kohdalta tulevaisuuden haaste ja mahdollisuus. Suojakaasulla on suuri merkitys hitsauksen tuottavuuteen, taloudellisuuteen ja myös hitsausympäristöön ja työturvallisuuteen. Robottihitsauksen lisääntyminen asettaa vaatimuksia, joihinoikein valitulla suojakaasulla voidaan myönteisesti vaikuttaa. Tehokashitsaus on valmistusprosessin tärkeä osa, jossa oikein valituilla suojakaasuilla saavutetaan merkittävä tuottavuuden lisäys vaikuttamalla kaariominaisuuksiin, tunkeumaan, roiskeisiin, nopeuteen, hitsimetallurgiaan, lämmöntuontiin ja hitsausympäristöön. Diplomityössä tutkittiin casena Peikko Finland Oy:n suojakaasujärjestelmät, niiden tehokkuus, toimivuus ja sopivuus konepajan tuotantoon ja erityisesti robottihitsaukseen.
Resumo:
Tämän diplomityön tavoitteena oli löytää Perlos Tools Joensuun tehtaalle sopiva taloudellinen ja läpimenoajaltaan lyhyt ruiskupuristusmuotin valmistusprosessi. Kirjallisuusosiossa tarkastellaan valmistuksen prosessimalleja, esitellään tärkeimmät muotinvalmistuksen menetelmät, sekä nykytilan ja tulevaisuuden haasteet. Lisäksi tarkastellaan muotinvalmistuksen työajan ja kulujen jakaantumista, tärkeimpiä investointilaskelmia, sekä investointien perustelemista simulointien avulla. Tutkimusosiossa simuloidaan erilaisia prosessimalleja, selvitetään valmistusmenetelmienja koneiden vaikutusta muotinvalmistuksen läpimenoaikaan, sekä lasketaan investointien ja valmistuskoneiden vaikutukset takaisinmaksuaikoihin. Simulaation tavoitteena on asiaankuuluvien mallien, sopivien kysymysten sekä prosessimallien kehittämisen kautta tuottaa analysoitua informaatiota päätöksenteon tueksi. Tutkimustulosten perusteella ruiskupuristusmuotin valmistusprosessi on optimoitu. Optimoinnin tuloksena tarkasteltavalla yrityksellä on käytössään taloudellinen ja läpimenoajaltaan lyhyt ruiskupuristusmuotin valmistusprosessi.
Resumo:
Pro gradu tutkielman tavoitteena on kuvata informaatiotalouden aikakauden tuomia haasteita päätöksentekoa tukevalla mittaamiselle. Keskeisenä tavoitteena tutkimuksessa oli hahmottaa millaisia haasteita aineeton talous, liiketoimintaympäristön muutokset ja kiristyvä kilpailu tuovat yrityksen päätöksentekoa tukevalle mittaamiselle. Samalla yritettiin luoda käsitys siitä millainen merkitys aineettomilla asioilla on nykypäivän yrityksille. Tutkimuksen empiirinen osuus tehtiin keväällä 2006 suomalaisille logistiikka-alan yrityksille. Tutkimus toteutettiin www- lomakehaastatteluna, johon vastasi lähes 130 alan päätöksentekijää. Tutkimuksen eri hypoteeseja testattiin tilastollisilla menetelmillä. Hypoteesit vahvistavat kirjallisuudesta löytyneet havainnot siitä, että aineettomat asiat ovat yrityksille tärkeitä. Haasteena yrityksillä on aineettomien mittareiden ja asioiden käyttö päätöksenteon tukena. Lähes kaikki tutkimukseen vastanneet olivat kehittäneet viime aikoina mittaamistaan ja pitivät aineettomia asioita tärkeinä. Samaan aikaan päätöksentekoa tukena oli edelleen vahvasti taloudellinen informaatio, vaikka yksilötasolla aineettomat asiat nähtiin vahvimpina lisäarvon tuottajina. Tutkimuksen keskeisenä havaintona oli aineettomien asioiden merkityksen muutos siirryttäessä yksilötasolta organisaatiotasolle.
Resumo:
Maatalouden perinteisen harjoittamismuodon, perheviljelmän, rinnalle on viime aikoina noussut yhtiömuotoista maataloutta. Syitä maatilan yhtiöittämiseen on useita, mutta yksi tärkeimmistä lienee osakeyhtiöön sovellettava erilainen verotus. Osakeyhtiömuotoinen maatalous asettaa uusia vaatimuksia erityisesti maatilayhtiön hallinnolle. Etukäteen on mm.selvitettävä viljelijän eläketurvaan liittyvät kysymykset, koska eläkelaki on sidoksissa tulevassa maatilaosakeyhtiössä noudatettavaan verolakiin. Tutkielman tavoitteena on selvittää osakeyhtiömuotoisen maatalouden eroja perinteiseen harjoittamismuotoon verrattuna sekä selvittää, miten tila voidaan toimintamuodon muutoksen kautta yhtiöittää ilman vero-vaikutuksia. Taulukkolaskentaohjelmaan on rakennettu verolaskentamalli ja sen tarkoituksena on toimia tilansa yhtiöittämistä pohtivan viljelijän työkaluna. Malli laskee tilan verorasituksen sekä ammatinharjoittajalle, että osakeyhtiömuotoiselle maataloudelle, ja lopuksi vertaa näitä keskenään. Tutkielmassa on rakennettu myös yksinkertainen malli osakeyhtiö-muotoisen maatalouden avaavasta taseesta, jonka tulee syntyä TVL 24 §:n tasejatkuvuutta ja identtisyyttä noudattaen. Tähän ei ole olemassa selvää ohjetta, vaan on jouduttu käyttämään perusteltuja tulkintoja ja käytäntöjä.
Resumo:
Yliopistotukisäätiöt omaavat kohtalaisen paljon sijoitettavaa omaisuutta. Tässä tutkielmassa tutkitaan sitä, millainen tukisäätiöiden taloudellinen asema on ollut, ja millaista sijoitustoimintaa ja allokointia säätiöistä voidaan löytää. Tutkielman kohteena on kahdeksan suomalaista yliopistotukisäätiötä. Tutkimusaineisto koostuu säätiöiden tilinpäätösaineistosta vuosilta 2001-2005. Lisäksi tutkimusta varten on haastateltu mukana olleiden säätiöiden edustajia sekä kahta varainhoitajaa. Tutkielmassa käytetään kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksessa tutustuttiin säätiöiden sijoitustoimintaan tutkimalla säätiöiden sijoitus- ja toimintastrategioita, varainhoidon järjestämistä, varojen allokaatiota sekä tulevaisuudennäkymiä. Tutkimustulosten perusteella voidaan havaita esimerkiksi, että säätiöiden sijoitustoimintaa kuvaa turvallisen ja varman tuoton turvaavan sijoittamisen vaatimus sekä mahdollisimman pitkä sijoitushorisontti. Säätiöiden väliltä löytyi kuitenkin myös jonkin verran eroja sijoitustoiminnassa.
Resumo:
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia onko osaamispääomalla, inhimillisellä pääomalla ja verkostoitumisella vaikutusta liiketaloudelliseen tulokseen. Tutkielman empiirisessä osassa kuvataan case-yritysten toimintatapoja teorian antamiin viitekehyksiin. Tutkielman teoriaosassa esitetään osaamispääoma, inhimillisen pääoma ja verkostoituminen sekä osaamispääoman ja verkostoitumisen vaikutustulokseen. Tutkimuksessa käsitellään suorituskyvyn mittausta ja osaamisen ja koulutuksen vaikutuksen mittaamista. Tutkimuksessa noudatetaan kvalitatiivista ja kuvailevaa tutkimusotetta. Teoriaosuudessa käytetään käsiteanalyysia, jonka avulla tutkimuksen keskeiset käsitteet määritellään. Empiirisen osuuden tutkimustiedot on kerätty case-yritysten dokumenteista ja haastattelemalla yritysten johtoa. Osaamispääomalla, inhimillisellä pääomalla ja verkostoitumisella todettiin olevan vaikutusta taloudelliseen tulokseen. Osaamispääoman lisäämisellä on vaikutusta henkilöstön ja asiakkaiden tyytyväisyyteen ja sitä kautta taloudelliseen tulokseen.
Resumo:
Tutkielman päätavoitteena oli selvittää miten analyytikot ja yritysjohto arvioivat aineettoman pääoman arvon yrityksen arvossa sekä poikkeavatko arviot toisistaan. Tutkielma jakaantui kahteen osaan. Teoriaosassa muodostettiin kirjallisuustutkimuksen avulla käsitejärjestelmä, minkä avulla aineettoman pääoman osa-aluetta voitiin ymmärtää. Empiirinen osa toteutettiin teemahaastatteluina. Empiirisen tutkimuksen perusteella todettiin, että aineettoman pääoman mittaaminen ja arvottaminen ovat yrityselämässä vielä varhaisessa vaiheessa. Analyytikoilla oli käytettävissään rajallinen määrä tietoa, minkä perusteella aineettoman pääoman arvottaminen yrityskokonaisuudesta irrallisena ei ollut mielekästä. Analyytikot seurasivat asiakaspääoman kehitystä sekä muodostivat subjektiivisen näkemyksen henkisestä pääomasta sekä infrastruktuuripääomasta, mitkä yhdessä tukivat käsitystä yrityksestä kokonaisuutena. Yrityksessä mitattiin ja raportoitiin aineettomasta pääomasta lähinnä asiakaspääoman tekijöitä. Yrityksen näkökulmasta kokonaisvaltaisen aineettoman pääoman mittariston ongelmaksi todettiin, että yleiset mittareille asetetut vaatimukset eivät täyty. Analyytikkojen ja yritysjohdon arviot aineettoman pääoman arvosta eivät poikenneet merkittävästi. Tutkielmassa arvioitiin, että aineettoman pääoman mittaamisen ja ulkoisen raportoinnin yleistyessä, tietämys sekä yrityksessä että sen ulkopuolella kasvaa ja aineettoman pääoman arvottaminen mahdollistuu.
Resumo:
Tutkimusongelmana oli ratkaista onko taloudellisella lisäarvolla ja suhdannevaihteluilla yhteyttä ja selittääkö suhdannevaihtelut taloudellisen lisäarvon vaihteluja. Empiirisenä aineistona oli 79 suomalaista pörssiyritystä, (kuljetus- ja huolinta, metalli- ja metsäteollisuus sekä auto- ja vähittäiskauppa). Tutkimusperiodina olivat vuodet 1986-2000. Tilastollisena tutkimusmenetelmänä oli regressioanalyysi, jossa selitettävänä muuttujana oli taloudellinen lisäarvo ja selittävänä muuttujana oli bruttokansantuoteprosentti. Analyysit tehtiin toimialamediaanina. Regressiomallin tulosten mukaan suhdannevaihtelut selittävät hyvin kuljetus- ja huolinta-alan yritysten taloudellisen lisäarvon vaihteluita. Metalliteollisuuden- ja autokaupan yritysten taloudelliset lisäarvot korreloivat jonkin verran suhdannevaihteluiden kanssa. Vähittäiskauppa ja metsäteollisuus eivät korreloineet suhdannevaihteluiden kanssa ollenkaan.
Resumo:
Tämän kvalitatiivisin menetelmin suoritetun tutkimuksen tavoite on selvittää, mikä on aineettoman pääoman tila Etelä-Karjalan kunnissa ja mitkä ovat niiden aineettoman pääoman kehittämisen haasteet. Kunnat valittiin tutkimukseen kunta- ja palvelurakenneuudistuslaissa määrätyn kaupunkiseutusuunnitelman velvoitteen rajaamana. Tutkimuksen aineisto perustuu kuntien aineettoman pääoman raportteihin sekä kuntien johdolle tehtyihin puolistrukturoituihin haastatteluihin. Aineettoman pääoman raporttien analysointi on suoritettu kirjallisuusanalyysina henkilöstötilinpäätösmallia viitekehyksenä käyttäen, teoreettinen viitekehys on muodostettu kirjallisuusanalyysina aineettoman pääoman ja tietojohtamisen tutkimuskirjallisuudesta. Etelä-Karjalan kunnissa aineetonta pääomaa on osaaminen, koulu-tus, kuntien erilaiset prosessit ja järjestelmät sekä yhteistyö erilaisten sidosryhmien kanssa ja kuntien maine. Kehittämishaasteita aineettomalle pääomalle asettaa kuntien henkilöstön eläköityminen, kuntien yhteistyön lisääntyminen ja erilaisten prosessien ja järjestelmien kehittäminen.
Resumo:
Tutkimuksen tarkoituksena on vertailla eri asumismuotojen taloudellisia eroja. Lisäksi se tutkii tutkimustulosten muutosherkkyyttä eri parametrien muutoksille.
Resumo:
Sähkönsiirtoyritysten kunnossapidon taloudellinen malli eli SKUTMA, on sähköverkkoyhtiöille suunniteltu luotettavuuspohjainen kunnossapitomalli, mikä priorisoi ja ajoittaa sähkönjakeluverkon komponenttien huolto- ja investointiajankohdat. Malli hyödyntää dynaamisen optimoinnin algoritmia kustannusminimien löytämiseksi tarkastelujaksolta ja simuloi komponenttien rappeutumasta rappeutumismallin avulla. Tässä diplomityössä on kehitetty kunnossapito-ohjelma SKUTMA-mallin pohjalta, minkä avulla tutkitaan mallin toimivuutta oikeilla johtolähdöillä ja sen hyödyntämistä sähköverkkojen kunnossapidon suunnittelussa. Työssä käydään läpi myös kunnossapitoohjelman laskenta metodiikkaa ja sen ominaisuuksia. Tämän työn lopputuloksena saadaan selkeä kuva mallin toiminnasta, käytettävyydestä ja jatkokehityspotentiaalista.
Resumo:
Tämä Pro Gradu tutkielman tavoitteena on selvittää, miten 1.9.2007 voimaan tullut uusi osakeyhtiölaki vaikuttaa pienten ja keskisuurten osakeyhtiöiden pääomanhallintaan. Vastausta etsitään myös siihen, toteutuivatko lakimuutoksessa asetetut tavoitteet pienen ja keskisuuren yrityksen näkökulmasta. Tutkimusmetodologiana käytetään käsiteanalyyttistä lähestymistapaa. Tutkielma on havainnoiva ja selittävä. Tutkimuksen analyysin lähteenä käytettävät yritystilanteet ovat kirjoittajan tilitoimistotyössä esiin tulleita. Lain kokonaisuudistuksessa eräs tavoite oli tehdä laista pienille osakeyhtiöille selkeä ja toimintaa helpottava. Lain teksti on helppolukuisempaa ja lain rakenne on selkeä. Etua monelle perustettavalle pienelle osakeyhtiölle on siitä, että perustaminen on yksinkertaistunut ja minimipääoma pienentynyt. Velkojien aseman parantamiseksi lakiin otetun maksukykyisyystestin ja joustavan rahoitusratkaisun tarjoavan sijoitetun vapaan pääoman rahaston voidaan myös katsoa auttavan pientä ja keskisuurta osakeyhtiötä toiminnassaan. Maksukykyisyystesti on hyödyllinen muistutus varovaisesta varojen jaosta ja SVOP rahasto on vaihtoehto pääomalainalle. Verolakien uudistamatta jääminen osakeyhtiölain muuttuessa on vaikeuttanut joidenkin OYL:n mahdollistamien uusien menettelytapojen käyttöönottoa.