445 resultados para strategia käytäntönä


Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Tutkielman tavoitteena on tiivistetysti edesauttaa Lappeenrannan Lifeterveyskaupan yritysmyyntiprosessia kuvailemalla kohdeyrityksen strategiaa, menestystekijöitä ja houkuttelevuutta yritysostajan näkökulma huomioiden siten, että niiden hahmottaminen ja omaksuminen helpottuu yritysostajalle. Tutkielman sisältöä voidaan hyödyntää yritysmyyntiprosessissa sellaisenaan tai tarpeen mukaan muunneltuna. Tutkielma on kvalitatiivinen tapaustutkimus, joka sisältää piirteitä käsite- ja toiminta-analyyttisestä sekä osin nomoteettisesta tutkimusotteesta. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Kohdeyrityksen strategia on asiakaslähtöinen. Perusstrategia kohdeyrityksessä on riippuvainen kilpailijakontekstista, mutta useimmissa tapauksissa kilpailuetu perustuu differointiin. Suurena terveyskaupan erikoisliikkeenä voidaan hyödyntää myös suuruuden ekonomiaa. Yrityksen toiminta on alalle fokusoitua. Life-terveyskauppaketjuun kuuluminen ja erinomainen liiketilan sijainti ovat olleet tärkeitä tekijöitä menestyksessä. Runsas mainonta, suuri neuvotteluvoima toimittajiin nähden, tuoteportfolion hallinta, osaava henkilöstö ja hyvät sopimusehdot ovat edesauttaneet menestystä. Venäjä-potentiaali Lappeenrannassa on suuri. Markkina-asema on talousaseman ohella erinomainen ja hyödyksi sekä yritykselle että yritysostajalle.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Jo antiikin ajan sodankäynnissä käytetty termi strategia on noussut viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana myös liike-elämän ja liiketaloustieteen termiksi. Strategia ja strateginen johtaminen ovat tämän kehityksen myötä tulleet Suomen julkisen sektorinkin käyttöön, myös puolustushallintoon. Kun sisällöltään sangen heterogeeninen liiketaloustieteellinen strategia on puolustushallinnossa kohdannut edelleen käytössä olevan sotatieteellisen strategian, on termin sisällöstä aiheutunut sekaannusta. Tämä tutkimus ei ole kuitenkaan kiinnostunut vain sotatieteellisen ja liiketaloustieteellisen strategian eroista ja yhtäläisyyksistä, vaan päämääränä on myös selvittää strategian käyttöön liittyviä syitä ja tavoitteita. Näihin päämääriin voidaan päästä käsiksi tutkimalla strategian käyttöä organisaatiossa. Tutkimus perustuu pragmatistiseen semiotiikkaan, tieteenalaan, jonka mukaan mitä tahansa voidaan pitää merkkinä, jos se sellaiseksi tulkitaan. Merkin sisältö on paljastettavissa sen käytön perusteella. Tutkimuksen pääkysymys on edellisen perusteella ”Millainen on ’strategian’ sisältö puolustushallinnossa?” ’Strategiaa’ pidetään merkkinä, joka koostuu itse merkkivälineestä eli representantista, merkin objektista sekä tulkintavaikutuksesta eli interpretantista. Merkin käyttö on perustaltaan dialogista eli merkin toimintaan liittyy tekijä ja lukija. Näistä elementeistä tässä tutkimuksessa on muodostettu malli, jonka suhteen aineistoa tarkastelemalla tulkitaan ’strategian’ sisältö. Tutkimusaineistona käytetään puolustusministeriön julkista strategiaa sekä puolustushallinnon strategisen suunnittelun tehtävissä toimineiden henkilöiden teemahaastatteluja (N = 14). Aineiston avulla päädyttiin siihen, että merkin käytöstä on puolustushallinnosta löydettävissä viisi erilaista strategia-merkkiä. ’Todellista strategiaa’ käytetään erottelemaan liiketaloustieteellinen strategiakäsitys sotatieteellisestä ja legitimoimaan jälkimmäisen käyttöä. ’Luvaton strategia’ liittyy valtakysymyksiin: määrittelemällä jokin strategia luvattomaksi korostetaan oman organisaatiotason asemaa. ’Kova strategia’ tavoittelee suunnitelmaa mahdollisimman tehokkaan tulevaisuuden puolustuksen rakentamiseksi. ’Päätetty strategia’ on strategisten päätöstekijöiden siunaama strategia, jonka mukaan suunnitelma voidaan implementoida organisaatioon. ’Pehmeällä strategialla’ tavoitellaan suopeaa maaperää ’kovalle ja päätetylle strategialle’ sekä legitimiteettiä.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Strategioita on kaikilla ja kaikkialla. Jos strategioita on paljon, on vähintään yhtä paljon toisistaan eroavia käsityksiä strategioiden merkityksistä ja tarkoituksista. Tämän tutkimuksen mielenkiinto strategioita kohtaan kohdistui niiden teksteihin ja sitä kautta merkityksiin, joita strategiat viestinnällisesti välittävät. Tarkasteltavaksi kohteeksi valittiin Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia (YETTS), josta on tullut yksi keskeisimmistä yhteiskunnallista turvallisuutta ohjaavista asiakirjoista. Tämä valtioneuvoston vuonna 2006 viimeksi julkaisema periaatepäätös on esimerkki pyrkimyksestä ohjata laajaa turvallisuutta koskevaa keskustelua ja toimeenpanna yhteiskunnallisesti merkittäviä kansallista turvallisuutta lisääviä toimintoja. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuinka YETTS 2006 välittää strategialle ominaisesti asiasisällöistään. Tutkimuksessa haettiin vastauksia kysymyksiin - Miten YETTS:n kaltaisia tekstejä tuotetaan? - Miten YETTS:ssa kuvataan strategisia tavoitteita ja päämääriä, turvallisuustilanteita ja uhkakuvia sekä miten strategialla välitetään käsityksiä valtiolliseen turvallisuuteen liittyviä valtasuhteita? - Miten nämä määritellyt näkökulmat välittyvät periaatepäätöksestä tiedotusvälineille ja millaisina ne esiintyvät strategiaa toimeenpanevien ministeriöiden internet - sivustoilla? Tutkimuksen metodologiset oletukset lähtivät siitä, että kieli rakentaa, uusintaa, muokkaa ja järjestää sosiaalista todellisuutta. Näitä tekstien muodostamia verkostoja pyrittiin tarkastelemaan diskurssianalyyttisesti käyttäen kriittisen diskurssianalyysin menetelmää (CDA). Sen mielenkiinto kohdistuu erityisesti viestintätilanteisiin ja toisaalta diskurssijärjestykseen. Valittua tutkimusmenetelmää tuettiin vertailevalla tutkimusotteella. Keskeisenä tutkimusaineistona olivat yhteiskunnallista turvallisuutta käsittelevät periaatepäätökset ja strategiat, joiden käsittelyä syvennettiin tutkimus-, sanomalehti- ja aikakauslehtiaineistolla. Tästä aineistosta tehtyjä johtopäätöksiä testattiin sanomalehti- ja internetaineistolla. Sanomalehtiaineisto hankittiin Pääesikunnan sekä Eduskunnan lehtiartikkelikokoelmista ja internetaineistona olivat ministeriöiden sivustot. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto mahdollistivat analysoinnin ja perusteltujen johtopäätösten esittämisen. Strategisen johtamisen kokonaiskentässä tutkittava ilmiö sijoittui ensisijaisesti toimeenpanon osakokonaisuuteen. Tutkimuksen perusteella on todettava, että jo strategian suunnittelun yhteydessä on myös huomioitava strategiaviestintä. Strategialla välitetään ideologiaa turvattomasta yhteiskunnasta ja vallallisesti mahdollisuudesta vastata siihen. Kokonaisuudessaan teksti kuvaa jäsentymätöntä sosiokulttuuria laajan turvallisuuden diskurssissa. Tällainen konventionaalisen diskurssikäytännön muuttuminen luovaksi käytännöksi asettaa strategian alttiiksi yhteiskunnallisten tekijöiden vaikutuksille. YETTS 2006 on siten aikansa tuote, mutta se pohjautuu myös vahvasti aikaisempiin teksteihin. Tämä on ollut strategialle viestinnällisesti haaste. Päivitettynä strategia ei pysty kumoamaan vanhoja käsitteitä ja mielikuvia riittävän tehokkaasti. Strategia sisältää viestinnällisesti ja diskurssijärjestyksellisesti useita erilaisia tyyppejä. Näitä määriteltyjä tyyppejä ovat viranomaisgenre, turvallisuusgenre ja mainosgenre. Näiden diskurssityyppien käyttö edesauttaa sisällön välittymistä, mutta toisaalta vaikuttaa halutun diskurssijärjestyksen muodostumiseen kielteisesti. Käsitteitä käytetään helposti väärissä yhteyksissä. Teksti sisältää fraaseja ja sellaisia lauseiden sarjallisia yhdistämisiä, jotka mahdollistavat tekstin metaforisen käytön. Tämä on edesauttanut strategian implementoitumista, koska diskurssi mahdollistaa ilmiön yhdistämisen useaan eri yhteyteen.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Kirjallisuusarvostelu

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Kirjallisuusarvostelu

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Kirjallisuusarvostelu

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Uudenmaan ELY-keskuksen strategia vuosille 2012 - 2015.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Aikamme strategisen johtamisen diskurssi nojautuu siihen, että menestykseen pyrkimisessä on hyödyllistä käyttää strategista johtamista ja siihen liittyviä toimintoja. Strategian avulla yritykset määrittelevät, mikä on tärkeää ja tavoittelemisen arvoista, mutta teatteri on organisaatio, jota ei perinteisesti johdeta liiketalousoppien mukaisesti. Sen menestystä ei mitata vain rahassa, vaan teatterin tulee ottaa huomioon toiminnassaan myös taiteelliset aspektit. Strategia muotoillaan eri lähtökohdista kuin yrityksissä ja siksi sen merkitys on toisenlainen teatterin sosiaaliselle todellisuudelle. Tässä tutkimuksessa kuvataan strategian rakentumista teatterin toimijoiden puheessa. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla teatterin toimijoita ja analysoimalla haastatteluaineistoa kriittisen diskurssianalyysin näkökulmasta. Aineistosta erottui kaksi kontekstia. Julkisessa kontekstissa strategia tulkittiin kaupungin hallinnon laatimaksi dokumentiksi, ja strategia rakentui viiden verrattain negatiivisen diskurssin kautta. Yksityisessä kontekstissa strategia miellettiin teatterin repertuaarin muodostukseen tähtääväksi sisäänrakennetuksi prosessiksi ja strategiaa tulkittiin kahdeksasta, teatterin toiminnan kannalta pääosin positiivisesta diskurssista käsin. Yksityinen konteksti oli julkista kontekstia voimakkaampi, ja sisäinen strategia koettiin usein teatterin todelliseksi strategiaksi. Tutkimuksessa selvisi, ettei teatterin toimijoilla ole selkeää, vakiintunutta ja jaettua käsitystä strategiasta tai strategiaprosesseista puhuttiin sitten tietyn organisaation tai toimialan strategiasta tai strategiasta yleisesti. Toimijoita kuitenkin kiinnosti strategia. He halusivat ymmärtää organisaationsa strategista toimintaa ja tuntea olevansa osa sitä. Julkisessa kontekstissa ongelmaksi muodostui strategiaprosessi, jossa strategian luominen ja toteuttaminen olivat eriytyneet. Prosessin parantamiseksi ehdotettiin uusien diskurssien ja käytäntöjen luomista, sillä mikään olemassa olevista diskursseista ei tukenut kaupungin ja teatterin strategiayhteistyötä. Yksityisessä kontekstissa haasteeksi muodostuivat kommunikaatio ja ajan puute sekä niiden vaikutukset ilmapiiriin ja sitä kautta koko työyhteisön toimintaan. Yhteistyötä ja organisaatiotasot ylittävää vuorovaikutusta korostavan diskurssin vahvistaminen kommunikaatiota tukevien käytäntöjen avulla nähtiin mahdollisena ratkaisuna. Kummassakin kontekstissa teatterinjohtajalla oli suuri rooli, ja etenkin sisäisessä kontekstissa johtajuuden merkitys korostui strategian alulle saattamisessa ja toimijoiden osallistamisessa. Tämä tutkimus syventää ymmärrystä strategian merkityksestä taideorganisaatioille. Lisäksi se esittää yhden mahdollisen tavan tutkia strategiaa laajana organisatorisena ilmiönä ja osoittaa, miten diskurssianalyyttiseen tutkimukseen voidaan tuoda konkreettista näkökulmaa käytäntöjen kautta.