Kommunikaatio-operaattorin taloudellisesti kannattava liiketoimintamalli tasapuolisen pääsyn FTTH-verkkoihin

FTTH-liityntäverkkoja voivat rakennuttaa ja omistaa perinteisten teleoperaattoreiden lisäksi myös muut toimijat, kuten sähköyhtiöt, valtion- ja kuntien omistamat yhtiöt ja yksityiset osuuskunnat. Markkinatoimijoiden ja eri teknologioiden keskinäinen kilpailu johtaa kuitenkin helposti pieniin liityntätiheyksiin ja hajanaisiin pieniin verkkoihin. Tämä tekee verkkojen kannattavasta rakentamisesta vaikeaa ja palvelujen toteuttamisesta tehotonta. Tilannetta voidaan parantaa tasapuolisella pääsyllä, joka selkeyttää arvoketjun osapuolten rooleja. Diplomityön tavoitteena oli kuvata kommunikaatio-operaattorin rooli Suomen telemarkkinaan ja rakentaa sille taloudellisesti kannattava liiketoimintamalli toisen osapuolen toteuttamiin tasapuolisen pääsyn FTTH-verkkoihin. Työ toteutettiin hyödyntäen konstruktiivista tutkimusotetta ja sen lopputuloksena syntyi soveltuva liiketoimintamalli. Kommunikaatio-operaattorin kaksipuolisella alustalla yhdistetään valtakunnallisesti toisiinsa palveluntarjoajat ja alueellisiin liityntäverkkoihin liittyneet loppuasiakkaat. Kommunikaatio-operaattorin liiketoimintamalli mahdollistaa kapasiteetin, palvelunlaadun ja toimintavarmuuden suhteen erilaistetut virtuaaliset tukkutuotteet ja sitä kautta mahdollisuuden uuteen ansaintaan.

Sähköinen suusanallinen viestintä koulutuksen markkinoinnissa – Yliopistokeskuksen opiskelijoiden sosiaalisessa mediassa opiskelustaan jakamat kokemukset

Yliopistot käyvät yhä kovempaa kilpailua opiskelijoiden saamiseksi. Koulutuksen markkinoinnin mallit ovat kehittyneet merkittävästi, ja korkeakouluissa on kiinnostuttu myös sosiaalisen median hyödyntämisestä tässä. Sosiaalisessa mediassa käytävästä vuorovaikutuksesta voidaan käyttää nimitystä sähköinen suusanallinen viestintä (electronic word-of-mouth, EWOM). EWOM voi olla merkittävä kanava koulutuksen markkinoinnin näkökulmasta. Työn tutkimusongelmana on: Mitkä tekijät edesauttavat tai voisivat edesauttaa opiskeluun liittyvän EWOMin tuottamista? Tutkimuksen alakysymyksinä kysytään, miksi ja miten paljon opiskelijat tuottavat opintoihin liittyvää EWOMia, sekä millaista tämä EWOM on. Tutkimusstrategiana on tapaustutkimus, ja tutkittavia tapauksia on yksi. Tutkimus selvittää, miten EWOM ilmenee yhdellä paikkakunnalla toimivan yliopistokeskuksen opiskelijoiden parissa. Tutkimuksen varsinainen tulosaineisto kerätään lomakekyselyllä, jonka vastaanottajina on jokainen yliopistokeskuksen tutkinto-opiskelija. Lomakekyselyssä on avokysymyksiä sekä muun muassa teoreettista viitekehystä testaavia väittämiä. Tutkimus on asetelmaltaan kuvaileva. Lomakekyselyssä oli 88 vastaajaa, vastausprosentti oli 6,8 %. 75 % vastaajista ilmoitti jakavansa kokemuksia tai mielipiteitä sosiaalisessa mediassa yleisesti vähän. 53 % vastaajista oli täysin eri mieltä väitteen "jaan usein mielipiteitäni ja kokemuksiani opiskelusta sosiaalisessa mediassa" kanssa, vaikka samalla EWOMin nähtiin vaikuttavan niin opiskelupaikan valintaan (60 % vastaajista täysin tai jokseenkin samaa mieltä) kuin yliopiston maineeseen (81 % vastaajista täysin tai jokseenkin samaa mieltä). Altruismi ja muiden auttaminen (73 % vastaajista täysin tai jokseenkin samaa mieltä) oli EWOMia edesauttavista syistä merkittävin. Muita merkittäviä syitä EWOMin jakamiselle olivat opiskelijajärjestön toiminnassa mukana oleminen, yhteenkuuluvuuden tunteen lisääminen ja ylläpitäminen sekä valmis kanava EWOMin tuottamiselle. Oleellista on WOM-perustan rakentaminen eli se, että opiskelijoille mahdollistetaan opiskelua koskevan EWOMin tuottaminen entistä helpommin. EWOM-kanavaan sekä esimerkiksi opiskelijoiden yhteisöllisyyteen panostaminen ovat tärkeitä ensimmäisiä askeleita haluttaessa hyödyntää EWOMia osana koulutuksen markkinointia. Tutkimus osoittaa alustavasti, että sosiaalisen median kanavissa jaetuilla kokemuksilla ja mielipiteillä opiskelusta on vaikutusta niin opiskelupaikan valintaan kuin yliopiston maineeseen. EWOMin kaltainen epämuodollinen viestintä on lisäksi erityisen luotettava markkinointikanava.

Sähköinen tunnistaminen ja toisen tunnistusvälineen käyttäminen Kiinteistökaupan verkkopalvelussa

Marraskuun 2013 alusta voimaan tullut maakaaren uudistus mahdollisti kiinteistöjen sähköisen vaihdannan sekä sähköisen asioinnin lainhuuto- ja kiinnitysasioissa. Sähköinen kaupankäynti- ja kiinnitysjärjestelmä toteutettiin Maanmittauslaitoksen kehittämällä Kiinteistökaupan verkkopalvelulla (KVP). Olennainen osa järjestelmän luotettavuudesta perustuu käyttäjien sähköiseen tunnistamiseen. Tämä pro gradu -tutkielma on yleisesitys seurauksista, jotka aiheutuvat toiselle kuuluvan sähköisen tunnistusvälineen käyttämisestä Kiinteistökaupan verkkopalvelussa. Näitä seurauksia tarkastellaan kiinteistön saannon, kiinnityksen ja panttauksen pysyvyyden sekä vahingonkorvaus- ja rikosoikeudellisen vastuun kannalta. Työn lähestymistapa on lainopillinen eli aihetta käsitellään voimassaolevan lain kannalta. Kiinteistön saantoa ja panttausta käsitellään sekä inter partes -suhteen että etenevän sivullissuhteen osalta. Sähköinen kiinnityshakemus toisen tunnisteilla käydään läpi inter partes -suhteen yhteydessä. Rikosoikeudellisessa jaksossa arvioidaan erityisesti toisen tunnisteiden luvatonta käyttöä eri rikossäädösten tunnusmerkistöjen kannalta. Käsiteltäviksi tulevat rikossäädökset ovat tietomurto, identiteettivarkaus, luvaton käyttö, datavahingonteko, väärennys, petos sekä väärän henkilötiedon antaminen ja rekisterimerkintärikos. Vahingonkorvausvastuuta koskevassa jaksossa tarkastellaan toisen tunnistusvälineen käytöstä tunnistustapahtuman eri osapuolille aiheutuvaa vastuuta. Tunnistustapahtuman osapuolina käsitellään valtio, toisen tunnisteiden käyttäjä, tunnisteiden oikea haltija sekä tunnistuspalvelun tuottaja. Tarkastelu on rajattu edelleen luonnollisten henkilöiden käyttämiin tunnistusvälineisiin, eli verkkopankkitunnuksiin sekä mobiili- ja kansalaisvarmenteisiin. Esityksen mukaan toisen tunnisteiden luvatonta käyttöä voidaan inter partes- ja etenevän sivullissuhteen osalta arvioida väärennystä koskevien yleisten oikeusperiaatteiden, oikeustoimilain pätemättömyysperusteiden sekä maakaaren saanto- ja nautintasuojaa koskevien sääntöjen mukaan. Hankalin tulkintatilanne liittyy tunnisteiden oikean haltijan antamaan valtuutukseen tunnisteiden käyttöön kaupan päättämiseksi. Työssä esitetään näiden tilanteiden muodostavan valtuutusta koskevan muotovirheen, joka korjaantuu lainhuutopäätöksellä. Rikosoikeudellisen vastuun kannalta toisen tunnistusvälineen luvaton käyttö KVP:ssä on kattavasti kriminalisoitu ja käyttö täyttää jonkin yllä mainitun rikossäädöksen tunnusmerkistön heti järjestelmään kirjautumisesta alkaen aina oikeustoimista päättämiseen ja viranomaisasiointiin asti. Vahingonkorvauksen osalta eri osapuolille syntyvä vastuu perustuu pääsääntöisesti maakaaren, vahingonkorvauslain ja lain vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista sääntelyyn. Vastuu voi perustua myös tunnistuspalvelua ja -välineitä koskeviin sopimuksiin.

Elintarvikeverkkokaupan haasteet ja mahdollisuudet Suomessa

Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa elintarvikeverkkokaupan kohtaamat haasteet Suomessa ja sitä kautta selvittää miksi elintarvikeverkkokaupat eivät ole saavuttaneet jalansijaa muiden verkkokauppojen tavoin. Tavoitteena on lisäksi selvittää, mitkä ovat elintarvikeverkkokaupan tärkeimmät kehityskohteet sekä haasteet ja mahdollisuudet tulevaisuudessa. Ruokakaupat hallitsevat maailman suurimpien yritysten listaa, mutta niiden verkkokauppatoiminta on vielä hyvin pienimuotoista. Erityisesti Suomessa elintarvikeverkkokauppa on hyvin rajoittunutta ja kilpailu olematonta verrattuna esimerkiksi elektroniikan tai kirjojen verkkokauppaan. Vuodesta 2010 vuoteen 2014 mennessä elintarvikkeiden ostaminen verkosta onkin kasvanut yli 500 prosenttia. Suuresta kasvusta huolimatta verkkokaupasta ostetun ruoan osuus Suomen koko päivittäistavarakaupasta on tällä hetkellä alle puoli prosenttia, joka vastaa yhden pienen lähikaupan vuosimyyntiä. Elintarvikeverkkokaupan laajentumisen esteenä on useita haasteita, jotka ovat tiivstetty tutkimuksen lopussa. Lähes koko elintarvikeverkkokaupan kokonaisprosessi vaatii kehitystä, jotta läpäisykykyä saadaan tehostettua. Prosessin sisäisesti suurimmaksi kehityskohteeksi osoittautuu keräilyteknologian kehitys. Se tulee olemaan toiminto, joka onnistuessaan vauhdittaa alan kasvua tai epäonnistuessaan hidastaa alan kehitystä. Tutkimuksen perusteella elintarvikeverkkokaupan tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisalta.

Internet liiketoimintaa muuttavana voimana - sähköisen ja perinteisen liiketoiminnan menestystekijät nykyisessä toimintaympäristössä

Päätavoitteena tässä tutkielmassa on selvittää, mitkä ovat perinteisen ja sähköisen liiketoiminnan menestystekijät nykyisessä toimintaympäristössä. Lisäksi tavoitteena on esitellä perinteisen liiketoiminnan ominaispiirteitä sekä sitä, miten Internet muuttaa näitä. Tavoitteena on myös tarkastella, miten perinteinen B2C -pienyritys voi hyödyntää Internetiä liiketoiminnassaan.

Uudelleenkäytettävän kuljetuspakkauksen liiketoimintamalli

Tässä työssä tutkitaan uudelleenkäytettävän kuljetuspakkauksen liiketoimintamahdollisuutta. Esimerkkinä tutkimuksessa on todellinen tilanne Suomalaisen kalustealan yrityksen pakkausprosessista. Tavoitteena on laatia liiketoimintamalli, jota hyödyntämällä voidaan aloittaa liiketoimintakumppanuus pakkausten käytössä. Työssä tutkitaan pakkauksen ja pakkaamisen nykytilanne ja tutkitaan mahdollisia hyötyjä yleisesti, sekä mahdollisia liiketoimintamalleja pakkauksen käyttöönottoon. Nykytilassa pakkaaminen kertakäyttöpakkaukseen on kustannustehoton ja käytettävyydeltään ongelmallinen ratkaisu. Pakkauksen käyttöönotto mahdollistaa merkittävän parannuksen pakkausprosessiin. Työn tuloksena esitellään kolme liiketoiminta mallia. Yksi liiketoimintamalleista on perustellusti toimivin ja sitä ehdotetaan käyttöönotettavaksi uudelleenkäytettävän pakkauksen käytössä kalusteiden kuljettamiseen. Mallissa kuljetuspakkaus toimii ammattilaistyökaluna sisäisesti omistajansa, eli tuotteita valmistavan yrityksen, sekä kuljetusyrityksen kesken. Kapea-alaista ratkaisua perustellaan mm. selkeällä kulurakenteella ja kokemuksen puutteella konseptin ja tuotteen toimivuudesta. Malli mahdollistaa koealustan pakkauksen käytölle ja lisäkokemus pakkauksen todellisesta toimivuudesta voi muuttaa liiketoimintamallia jatkossa laajempialaiseksi.

Sähkökoneen staattorikäämityksen kehittäminen

Tämä insinöörityö tehtiin ABB:n Pitäjänmäen konetehtaalle Tahtikoneet-tulosyksikölle. Työssä tutkittiin mahdollisuuksia valmistaa murtovakovyyhtejä kestomagneettituuligeneraattoreihin, joissa vakoluku on alle yhden. Työ tehtiin tutustumalla aluksi Pitäjänmäen konetehtaan käytössä oleviin vyyhden valmistus- ja käämintämenetelmiin. Lisäksi tutkittiin erilaisia mahdollisia murtovakovyyhden valmistusmenetelmiä, joista lupaavimpia myös kokeiltiin. Saatujen kokemusten pohjalta valittiin vyyhden valmistusmenetelmä, jonka mukaan valmistettiin koe-erä. Koe-erälle suoritettiin mittauksia, joilla varmistettiin niiden sähköinen kestävyys Työn tuloksena valitulla valmistusmenetelmällä valmistettiin vyyhdet prototyyppi tuuligeneraattorin.

Asiakkaan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät rakennuksen julkisivussa

Tämän insinöörityön tarkoituksena oli selvittää, miten asiakkaat mieltävät YIT Rakennus Oy:n yksikön Asuintalot Itä-Uusimaa:n asuntotuotannon julkisivuratkaisujen ulkonäön ja mitkä seikat rakennuksen julkisivussa vaikuttavat asiakkaan ostopäätökseen. Työssä oli tarkoitus myös selvittää eri julkisivu- ja katemateriaalien kustannuksia ja tätä kautta muodostaa näkemys siitä, mikä vaipparatkaisu kohtaisi sekä asiakkaiden toiveet ja tarpeet sekä yrityksen kustannustehokkaan ja kannattavan tuotannon. Työ jaettiin neljään osaan, jossa ensimmäisessä osassa tarkasteltiin julkisivu-, ja katemateriaalien teknisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia. Työn toisessa osassa tarkasteltiin materiaalien kustannuksia ja kolmannessa syvennytään työn yhteydessä teetetyn kyselyn tuloksiin. Insinöörityön viimeisessä eli neljännessä osiossa analysoitiin kyselyn tuloksia ja kustannuksia sekä pohdittiin niiden keskeistä suhdetta yrityksen tuotannon kannalta. Työn yhteydessä toteutettiin sähköinen kysely ostopäätökseen vaikuttavista tekijöistä rakennuksen julkisivussa. Kyselyn tuloksia tarkastellessa kävi ilmi, että suosituin ratkaisu julkisivuverhouksen suhteen oli vaalean sävyinen julkisivumuuraus. Tiilikatetta pidettiin konesaumattua peltikattoa arvokkaampana ja kestävämpänä vaihtoehtona. Kustannuksia tarkastellessa tultiin siihen tulokseen että rakennusyritykselle edullisin vaihtoehto vaipparatkaisuksi olisi normaali vaaka- tai pystysuunnassa verhoiltu puujulkisivu ja katteeksi betonitiilikate.

42 V:n järjestelmät raskaassa kalustossa

Tämä insinöörityö tehtiin PKC Group Oy:lle. Työssä selvitettiin alan tutkimusten ja kirjallisuuden avulla 42 voltin käyttöjännitteen käyttöä raskaassa kalustossa. Korotettuun käyttöjännitteeseen siirtymistä on kaavailtu jo pitkään, ja yksi työn tarkoituksista onkin selvittää, mikä on järjestelmien nykytilanne. Insinöörityössä tarkastellaan 42 voltin käyttöjännitteen eri osa-alueita. Työssä tutkitaan uuden käyttöjännitetason tuomia uusia ongelmia. Työssä selvitetään komponenttien ero nykyisiin käyttöjännitetasojen komponentteihin ja samalla komponenttien saatavuutta, komponenttien kestävyyttä ja kustannuksia. Aihealueeseen liittyy myös uuden käyttöjännitetason mahdollistamat uudet sovellukset ajoneuvoissa, kuten yhdistettu käynnistin-laturi, täysin sähköiset ohjaus, ja jarrutusjärjestelmät ja täysin sähköinen ilmastointi. Työssä tarkastellaan uusien sovellusten tuomia etuja ja haittoja nykyisiin järjestelmiin verrattuna. 42 voltin järjestelmä vaatii yleistyäkseen standardin, jonka puitteissa ajoneuvoteollisuus voi toimia ja kehittää tuotteittaan. Työn lopputuloksena lukija saa käsityksen, missä tällä hetkellä ajoneuvoteollisuuden ja nimenomaan raskaan kaluston tutkimus korotetun käyttöjännitteen osalta etenee.

Hinnoittelu yrityksen kannattavuuden kehittämisessä

Diplomityössä tutkittiin hinnoittelun merkitystä yrityksen kannattavuuden kehittämisessä. Työn teoriaosassa selvitettiin pöytätutkimuksena hinnoittelun ja kannattavuuden keskeiset tekijät Lifetime Oy:n liiketoiminnan kannalta. Kilpailukykyisen liiketoiminnan kehittämiseksi suoritettiin markkinatutkimuskysely 1857 yrityksen päättäjälle. Saatujen tulosten perusteella(N=132) Lifetime Oy:n Liiketoimintamallit jaoteltiin (B-to-C), (SOT), ja (B-to-B) Liiketoimintamalleihin, brandeihin, kanaviin, ja asiakassegmentteihin. Diplomityön empiriaosuuden muodostivat markkinointitutkimussekä kauppakeskushankkeet Lifetime Value ShopTM 2007 Edition, ja pieniomenaTM.com, sekä näihin liittyvien brandien ja segmenttikohtaisten hinnoittelustrategioiden luominen.