93 resultados para kuoromusiikki - 1840-luku
Resumo:
Pampuschinka, Monrepos¿n puiston kallioinen ja louhikkoinen alue. Korkean kallion päällä valtava kivenjärkäle.
Resumo:
Monrepos¿n puiston puutarha, kukkaistutuksia, pieni kaarisilta; taustalla Paulstein.
Resumo:
Franz Hermann Lafermièren muistomerkki Ludvigsteinilla Monrepos'n puistossa. Muistomerkki on tyyliltään uusklassinen ja koostuu roomalaistyylisestä hautapatsaasta ja sen päällä olevasta uurnasta. Taustalla kallion päällä englantilaisen arkkitehdin Charles Heathcote Tathamin suunnittelema goottilaistyylinen linna Ludvigsburg torneineen.
Resumo:
Obeliski rantakalliolla (Leukaksen kallio) Monrepos'n puistossa. Paul von Nicolay kolmen pienen poikansa kanssa nousemassa obeliskin luo. Kalliolta näkymä alas merenlahdelle, taustalla rantatemppeli ja Ludvigsburg. Obeliskin pystytti Paul von Nicolay muistomerkiksi kahdelle ranskalaiselle ruhtinaalle, August von Broglio'lle ja Carl von Broglio'lle; obeliskin suunnitteli englantilainen arkkitehti Charles Heathcote Tatham
Resumo:
Mariantorni, kiinalaistyylinen huvimaja ja näkötorni Monrepos'n puistossa korkealla kukkulalla. Huvimajassa on koristellut ulkoseinät ja kiinalaistyylinen katto
Resumo:
Helsingfors : G. W. Edlund 1883 : Stockholm, Central-tryckeriet
Resumo:
Kreikkalaistyylinen rantatemppeli mereen pistävällä niemellä Monrepos'n puistossa; temppelin suunnitteli italialainen Martinelli.
Resumo:
Kuvat piirtänyt Albert Edelfelt. - Kirja ilmestyi 10 vihkona
Resumo:
Paulstein Monrepos'n puistossa; korkealla kalliolla kesämaja, näkymä alas puistoon
Resumo:
Kallioinen Ludvigsteinin saari Monrepos'n puistossa, korkeimmalla kalliolla Ludvigsburg, goottilaistyylinen linna, jossa neljä tornia. Linnan suunnitteli englantilainen arkkitehti Charles Heathcote Tatham.
Resumo:
Väinämöistä esittävä patsas Monrepos'in puistossa, ympärillä kallioita ja puita; veistoksen tekijä on tanskalainen kuvanveistäjä Gotthelf Borup
Resumo:
Yleisnäkymä Monrepos'n kartanon päärakennuksesta ja sen ympäristöstä; päärakennus taustalla, vasemmalla kallion päällä obeliski.
Resumo:
Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien kirjallisia taitoja puolen vuoden intensiivisen suomen kielen opiskelun päätteeksi. Tutkittavat aikuiset eivät ole elämänsä aikana saaneet mahdollisuutta osallistua koulutukseen tai ovat joistakin muista syistä jääneet koulutuksen ulkopuolelle. Tutkimus selvittää, mitä aikuinen oppija osaa kuuden kuukauden luku- ja kirjoitustaidon opetuksen jälkeen L2-kielellä. Tutkimuksen informantteina on kahdeksan luku- ja kirjoitustaidotonta aikuista maahanmuuttajaa, jotka osallistuivat kuusi kuukautta kestäneen kurssinsa viimeisellä viikolla järjestettyyn tilaisuuteen, jossa he tekivät tutkimusta varten laaditun testin. Testi mittaa kielitaidon eri osa-alueita; kuullun ymmärtämistä, luetun ymmärtämistä, kirjoittamista ja sanaston hallintaa. Puhetaito on rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Vertailuryhmässä on puoli vuotta suomen kieltä opiskelleita luku- ja kirjoitustaitoisia maahanmuuttajia. Informanttiryhmässä puhutaan viittä ja vertailuryhmässä kahdeksaa eri äidinkieltä. Informantit ovat iältään 23–43 vuotta ja verrokit 19–48 vuotta. Tutkimus on kvalitatiivinen analyysi, jonka on tarkoitus mitata informanttien kielitaitoa ja luku- ja kirjoitustaidon osaamista tiettynä ajankohtana. Tutkimus kuuluu suomi toisena kielenä -tutkimusalaan ja kohdistuu alkeistason opiskelijoihin. Tutkimus perustuu sitä varten laadittuun testiin, joka sisältää seitsemän eri osiota. Eri osiot mittaavat kielen eri osa-alueita, ja niiden analyysi antaa kuvan informanttien kielitaidosta. Tuloksista käy ilmi informanttiryhmän heterogeenisuus. Heikoimman ja parhaimman testisuorituksen välillä on suuria eroja. Tulos osoittaa, kuinka jokainen oppija oppii yksilöllisten voimavarojensa mukaan omalla vauhdillaan. Kolme informanteista ei kykene vielä lukemaan mekaanisella tasolla, kun taas neljä informanttia osoittaa oppineensa funktionaalisen lukutaidon alkeet. Yksi informanteista osoittaa ymmärtävänsä mekaanisen lukutaidon periaatteen mutta ei vielä kykene lukemaan itsenäisesti. Tasoeroja kuvaa seuraava esimerkki: Tehtävässä 5 tuli jatkaa annettuja lauseita, joista ensimmäinen täydennettävä alkoi sanalla Puhelin. Paras oppija täydensi lauseen Puhelin SOITA ja heikoin oppija Puhelin PUNEATE TUAIEN. Suurin ongelma L2-kielellä lukemaan ja kirjoittamaan oppivilla aikuisilla näyttäisi tämän testin perusteella olevan riittämätön kielitaito, ei se, että opiskelijat eivät kykenisi oppimaan lukemista ja kirjoittamista. Kaikki tutkimukseen osallistuneet informantit vaikuttivat erittäin motivoituneilta oppimaan luku- ja kirjoitustaidon suomen kielellä. Verrokeille testi oli odotetusti helppo, ja he suoriutuivat siitä ongelmitta.