308 resultados para Saksa. [Tanska].
Resumo:
Taloussuhdanteiden yhteisvaihtelun tutkimus on eräs taloustieteiden vanhimmista tutkimusaloista. Finanssikriisi ja euroalueen kohtaamat talousvaikeudet ovat kuitenkin nostaneet aiheen jälleen hyvin ajankohtaiseksi. Kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana tutkimusalueesta on muodostunut erittäin laaja lukuisine nkkulmineen ja debatteineen. Tutkielman aiheena on Suomen taloussuhdanteiden kansainvälinen yhteisvaihtelu valittujen vertailumaiden kanssa. Vertailumaat ovat Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Ranska, Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Tutkielmaan valitut taloussuhdannetta kuvaavat muuttujat ovat reaalinen bruttokansantuote, yksityinen kokonaiskulutus ja teollisuustuotantoindeksi. Aineisto on kerätty Lappeenrannan tiedekirjaston Nelli-portaalin OECD iLibrary-tietokannasta ja se kattaa aikajakson 1960 Q1- 2014 Q4. Maakohtainen taloussuhdanne operationalisoidaan laskemalla ensimmäinen logaritminen differenssi, joka edustaa perinteistä reaalisuhdanneteoreettisen koulukunnan nkemystä taloussuhdanteesta. Tutkielman nkkulmaksi valitaan yhden maan nkkulma, joka on hieman harvinaisempi nkkulma verrattuna laajempiin alueellisiin nkkulmiin. Tutkimusmenetelmin kytetän Pearsonin korrelaatiokerrointa, Engle-Granger- sek Johansenin yhteisintegroituvuustestejä ja VAR-GARCH-BEKK –mallilla laskettua dynaamista korrelaatiota, jotka lasketaan Suomen ja vertailumaiden välille maapareittain. Tuloksia tulkitaan suomalaisen vientiä vertailumaihin suunnittelevan yrityksen nkkulmasta. Tutkielman tulosten perusteella Engle-Grangerin menetelmällä laskettu samanaikainen yhteisintegroituvuus Suomen ja vertailumaiden välillä on epätodennäkistä. Kun yhteisintegroituvuuden annetaan riippua myös viiveistä, saadaan Johansenin menetelmällä yhteisintegroituvuus Suomen ja Yhdysvaltojen välille reaalisessa bruttokansantuotteessa, Suomen ja Saksan, Suomen ja Ranskan sek Suomen ja Yhdysvaltojen välille yksityisessä kokonaiskulutuksessa sek Suomen ja Norjan välille teollisuustuotantoindeksissä. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat niiden malliriippuvuus ja informaatiokriteerien toisistaan poikkeavat mallisuositukset, joten yhteisintegroituvuus on mahdollinen myös muiden maaparien kohdalla. Dynaamisten korrelaatiokuvaajien perusteella maaparien välisen yhteisvaihtelun voimakkuus muuttuu ajan mukana. Finanssikriisin aikana kokonaistuotannossa on havaittavissa korkeampi korrelaatio, mutta korrelaatio palaa sen jälkeen perustasolleen. Kokonaiskulutuksen korrelaatio on kokonaistuotantoa alhaisempi ja pitemmissä aikajaksoissa vaihtelevaa.
Resumo:
Tmä tutkielma ksittelee Suomen ulkoasianhallinnon suhtautumista Saksojen yhdistymisprosessiin 1989−1990. Jaetusta Saksasta oli vuosien saatossa tullut niin olennainen osa kylmän sodan voimatasapainoa Euroopassa, että vastaus Saksan kysymyksen vaati myös ratkaisua siit, miten koko Euroopan turvallisuus tulevaisuudessa järjestettäisiin ja kenen tai minkä toimesta tmä tapahtuisi. Siksi yhdistyminen olikin monipolvinen prosessi, jossa erilaiset visiot Euroopan tulevaisuudesta kamppailivat. Voittajaksi selviytyi lopulta Länsi-Saksan liittokanslerin Helmut Kohlin ja Yhdysvaltain ajama malli, jossa DDR liitettiin osaksi Länsi-Saksaa ja yhdistynyt Saksa jäi sek EY:n että Naton jäseneksi. Suomalaisdiplomaatit suhtautuivat Saksojen kysymyksen kehitykseen alusta asti varsin varovaisesti. Toisen maailmansodan jälkeisen perinnön selvittäminen ja Saksan kysymyksen ratkaiseminen vastasi Suomen tavoitteita poistamalla jännitystä ylläpitneen tekijän Euroopassa. Lisksi Saksojen yhdistymiskehitys nytti suomalaisarvioiden mukaan vahvistavan Suomelle trkeän Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen, Etykin, roolia. Suomen suhtautumista Saksan kysymyksen ratkaisuun voidaankin kuvata Etyk-optimismiksi. Suomalaisten Etyk-optimismi koostui kahdesta osasta, joista ensimmäinen koski turvallisuuspoliittisessa ympäristössä tapahtuneen muutoksen laajuutta: Berliinin muurin murruttua koko toisen maailmansodan jälkeinen Euroopan kahtiajakoon perustunut Jaltan järjestys oli kaatumassa ja edessä oli koko eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän muutos. Ajattelun toinen osa koski ”Jaltan korvaajaa, joka suomalaisten arvioiden ja toiveiden mukaan rakentuisi Etykin pohjalle. Suomalaisilla olikin koko Saksan yhdistymisprosessin ajan vahva usko siihen, että juuri Etyk on se järjestys, jonka perusteella uusi Eurooppa rakennettaisiin. Saksan kysymyksen ratkaisun synnyttämä uusi turvallisuuspoliittinen ympäristö loi Suomelle myös mahdollisuuden muuttaa asemaansa. Syntyi Operaatio PAX, salainen suunnitelma, jonka avulla Suomi tulkitsi syksyllä 1990 uudelleen Pariisin rauhansopimusta sek YYA-sopimusta. Operaatio oli irtiotto vanhoista ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjoista ja siten myös Suomessa 1990-luvulla tapahtuneen ulkopoliittisen suunnanmuutoksen ensimmäinen askel. Sen avulla Suomi asemoi itseään uuteen kylmän sodan jälkeiseen tilanteeseen.
Resumo:
Tssä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan modifioitujen erisnimi-alluusioiden käntämistä lasten kuvakirjoissa kieliparissa suomi-saksa. Sek alluusioiden että lasten kuvakirjojen käntämistä on tutkittu Suomessa suhteellisen vähän, ja tiettävästi lasten kuvakirjoissa esiintyvien alluusioiden käntämisen tutkimusta ei ole tehty juuri lainkaan. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia kännösstrategioita kuvakirjojen käntämisessä kytetän siirrettäessä alluusioita kohdekulttuuriin. Lisksi tutkimusaineistossa esiintyviä strategioita kuvaamaan luodaan malli, joka ilmentää modifioitujen erisnimi-alluusioiden käntämiseen soveltuvia kännösstrategioita. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksen on erityisesti Riitta Oittisen nkemykset lasten kuvakirjojen käntämisestä sek Ritva Leppihalmeen nkemykset alluusioiden käntämisestä. Oittinen korostaa kolmea kuvakirjojen käntämiseen suuresti vaikuttavaa tekijää: kuvan ja sanan vuorovaikutusta, ääneen lukemista sek käntäjän ja yhteiskunnan lapsiksitystä. Nmä nkkulmat yhdessä Leppihalmeen esittämien erisnimi-alluusioiden kännösstrategioiden kanssa ovat olennaisessa osassa aineiston analyysissa. Tutkimuksen materiaalina on kaikki saksannetut Tatu ja Patu -teokset (Havukainen & Toivonen) sek niiden suomenkieliset lähttekstit, joita analysoidaan kännösvertailu-metodin avulla. Aineisto on rajattu kuvituksen detaljiteksteissä esiintyviin modifioituihin erisnimi-alluusioihin eli modifioituihin implisiittisiin viittauksiin tunnetuiksi oletettuihin vakiintuneisiin erisnimiksitteisiin. Tutkimus rajautuu nimenomaan kuvituksen teksteihin teosten kuvitukseen fokusoivan luonteen vuoksi. Varsinaisen analyysin ulkopuolelle jäävät visuaaliset alluusiot sek tekstit, jotka käntäjä on jättänyt koskemattomiksi. Tutkimuksen keskeisen hypoteesina on, että lähttekstin sanaleikkimäiset alluusiot ovat siin määrin kulttuuri- ja kielispesifejä, ettei niit voi liiemmin hyödyntää kännöksessä. Tutkimuksessa löytyi neljä yläryhmää modifioitujen erisnimi-alluusioiden kännösstrategioille: (1) alluusion ja nimen silyttäminen, (2) alluusion silyttäminen, nimen korvaaminen, (3) alluusion korvaaminen sanaleikin silyttämiseksi ja (4) poisjätt. Keskeisimpin tutkimustuloksina ilmeni, että lähtalluusioita oli hyödynnetty oletettua useammin. Lisksi poisjättöä ilmeni kuitenkin selvästi muita strategioita enemmän. Modifiointikeinon ja kännösstrategian välillä ei havaittu yhteyttä, mutta kuvan ja sanan vuorovaikutuksen havaittiin vaikuttavan strategian valintaan. Lisksi tiettyjen strategioiden havaittiin muuttavan tai silyttävän kuvan ja sanan välisen vuorovaikutussuhteen toisia strategioita useammin. Tutkimuksessa havaittiin myös, että lähtalluusion erisnimen kansainvälisyys vaikuttaa kännösstrategian valintaan. Yhteenvetona voidaan todeta, että käntäjä on suurelta osin tyttänyt lähttekstin modifioitujen alluusioiden luomat hermeneuttiset aukot kohdeyleisn puolesta, mik viittaa muun muassa siihen, että hän on pitnyt merkityksen välittämistä trkeämpän kuin sanaleikkien silymistä.
Resumo:
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja kuvata miten hoitotyön prosessi etenee uhkaavassa ennenaikaisessa synnytyksessä Naistenklinikan osastolla 42 ktilöiden nkkulmasta. Lisksi selvitettiin, minkälaisia haasteita uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen hoitotyön prosessissa ilmenee. Opinnäytetyön tutkimusaineisto koottiin haastattelemalla viittä Naistenklinikan osastolla 42 työskentelevää ktilön. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Teemahaastatteluiden avulla pyrittiin saamaan vastauksia tutkimusongelmiin, jotka oli laadittu perehtymällä aihetta ksitteleviin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen. Saatu tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisen sisllönanalyysin avulla. Tulosten mukaan uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen hoidossa ktilön rooli korostuu potilaan kokonaistilanteen kartoittamisessa sek äidin fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukemisessa. Osastolla toteutettavaa hoitoa ohjaavat lääkrin antamat yksilölliset hoito-ohjeet ja määräykset, mutta ktilöillä on myös oma hoitotyön nkkulma työskentelyssään äitien kanssa. Ktilötyön nkkulmasta uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen hoito koostuu äidin ja sikiön fyysisen hyvinvoinnin sek äidin psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukemisesta. Fyysisen hyvinvoinnin tukemiseen kuuluvat lepohoidosta ja lääkehoidosta huolehtiminen, supistusten, vuotojen ja infektio-oireiden seuranta sek sikiön voinnin tarkkailu. Psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehditaan pyrkimällä antamaan äideille riittävästi tukea, tietoa ja ohjausta sek huomioimalla myös potilaan muun perheen jaksaminen. Uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen hoito on moniammatillista yhteistyöt, jossa ktilö toimii hoitotiimin koordinaattorina. Haasteellisimmaksi asiaksi hoitotyössä haastatteluihin osallistuneet ktilöt nimesivät äitien psyykkisen hyvinvoinnin tukemisen. Tmän opinnäytetyön tutkimustuloksia voidaan hyödyntää uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen hoitotyön prosessin arvioinnissa ja kehittämisessä Naistenklinikan osastolla 42. Lisksi tt opinnäytetyöt tullaan kyttämään lähteen, kun osastolla 42 tehdään prosessikuvaus uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen hoidosta ja hoitopolusta.
