Keskustelua

Yrjö Heinosen vastine Janne Mäkelän kirja-arvosteluun teoksesta Beatlestudies 1 (Musiikin suunta 1/99)[

Keskustelua

Janne Mäkelän vastine samassa numerossa (Musiikin suunta 3/1999) ilmestyneeseen Yrjö Heinosen vastineeseen

Ylirajainen identiteetti - somalipoikien nuoruus Suomessa

Kirja-arvio

Sämpläys - leikkausta ja liimausta vai luovaa tulkintaa? : the Avalanches ja sämpläyksen varaan rakentuva tekijyys

[Abstract: Sampling - cut and paste or innovative creation? : the Avalanches and its sampling-based authorship]

Rosvoromantiikkaa ja rasisminvastaisuutta

Luettua

Kaikki Abbasta?

Luettua

Maahanmuuttajaoppilaat erityiskouluissa

Immigrant Pupils in Special Education Schools The study focused on the opinions of immigrant pupils in the 1st–9th grades of basic education in four special education schools of the City of Turku and in need of special support about the following: 1. Their difficulties in going to school in general education before the transfer to a special education school. 2. Their opinions about the transfer process to special education and the changes in their school practice after being transferred to a special education school. 3. Their experiences about their school and coping in special education school. The study strengthened the idea that immigrant pupils need positive special treatment, linguistic support, individual guidance, small teaching groups and operating models that promote well-being on their integration and education path. The central educational idea of inclusive education is based on deconstructing the power structures concerning gender, ethnicity and “race” and approval of differences in the pupils. Shifting the emphasis from the pupil to working on the learning environment has resulted in special education no longer being primarily separate special education tied to a certain place, but directing the teaching more towards individuality. The central dimension of intercultural competence of a teacher working in a multicultural class seems to be the attitudes and approaches to a different pupil; the teacher must be interculturally sensitive when facing children and young people from a foreign culture. Education and teaching affect every sector of the pupil’s well-being. Learning and learning results have a connection with teaching, education and well-being. Every sector is important for the going to school and integration of an immigrant pupil in need of special support. The basis of the study is the equality of opportunities and the humanistic idea of the human being in the Finnish education policy. The immigrant pupils selected for the study represented the following language groups: Arabian, Albanian, Somali, Russian and Vietnamese. In the four special education schools, the number of immigrant pupils belonging to these language groups (2004) totalled 104. A total of 89 pupils i.e. 86% answered the questionnaire, which is sufficient considering the generalisation of the study. Although this is basically a quantitative study, the interviewing method was used in part of the study, because the questionnaires were in Finnish and consequently, it was difficult for some immigrant pupils to understand them. Understanding the questions was also affected by the fact that the age distribution in the study was very wide (7–18). According to the results of the study, the immigrants felt that the biggest drawbacks in general education were their inability to speak Finnish and lack of concentration. The actual process of being transferred to a special education class remained unclear for immigrant pupils, and they could do very little about the transfer themselves. The results show that immigrant pupils coped well in special education school; they felt that their learning ability and concentration improved in the small groups of the special education school. They considered the individual support given in the special education schools to be useful. The lower-grade immigrant pupils had a more positive attitude towards special education school than the upper-grade immigrant pupils. In all the special education schools the immigrant pupils experienced that they were in a good position in the class; girls felt this even a little more strongly than boys. The teacher-pupil-relationship was felt to be good. School bullying being so common was a negative feature experienced by immigrant pupils, who were often targets or bullies themselves. Immigrant pupils believed in their success at school and in the opportunities offered by special education schools. Generally they were of the opinion that pupils are not labelled by special school; however, upper-grade immigrant pupils were more hesitant than lower-grade immigrant pupils. This study aimed at bringing out the immigrant pupils’ own opinions. Teaching immigrant pupils in special education schools has not been very much studied in Finland, which made the topic new and even more challenging.

Amerikalainen kuvakirja - [00 Kansi]

Helsinki : Minerva 1904, F. Tilgmann

Kouluruokailun kehittäminen Itäkeskuksen peruskoulussa

Tämä opinnäytetyö on osa laajempaa kouluruokailuhanketta, joka liittyy Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran rahoittamaan elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA:aan. Tämän opinnäytetyön pääongelma oli ”Miten kouluruokailua voitaisiin kehittää siten, että koululaiset söisivät enemmän lautasmallin mukaista kouluruokaa, kouluruokailu voitaisiin integroida enemmän opetukseen ja koululaisten suhtautuminen kouluruokailuun muuttuisi myönteisemmäksi?” Tutkimuksessa oli kolme erityisnäkökulmaa: sosiaalisen ympäristön näkökulma, ruoanvalintanäkökulma ja lautasmallinäkökulma. Empiirinen aineisto kerättiin syys-lokakuussa 2007 Itäkeskuksen peruskoulun oppilaille, vanhemmille ja opettajille/ kouluterveydenhoitajalle/ keittiöhenkilökunnalle laadituilla kyselylomakkeilla sekä kouluruokailuvastaavan haastatteluun tarkoitetulla teemahaastattelurungolla. Kyselylomakkeen täyttämisen yhteydessä oppilaille esiteltiin kouluruokailuhankkeeseen liittyvää materiaalia (lautasmallijuliste, tytöt&ruoka-, pojat&ruoka-, ravinto ja liikunta tasapainoon ja ota maidosta mallia -esitteet). Kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 40 oppilasta, jotka olivat kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla. Näiden oppilaiden vanhemmilta saatiin vastauksia kyselylomakkeeseen yhteensä 17 kappaletta. Opettajilta, kouluterveydenhoitajalta ja keittiöhenkilökunnalta saatiin vastauksia yhteensä 5 kappaletta. Lisäksi kouluruokailuvastaavan kanssa suoritettiin teemahaastattelu. Kyselylomakkeiden vastaukset käsiteltiin ryhmittäin SPSS -ohjelmalla. Empiiristä SPSS -aineistoa analysoitiin jakaumien, keskiarvojen, moodien, mediaanien, ristiintaulukoiden, pylväsdiagrammien ja piirakkakuvioiden avulla. Tulokseksi saatiin, että oppilaat syövät kouluruokaa melko pitkälle lautasmallin mukaisesti. Pääruokaa ja hiilihydraattilisäkkeitä syötiin hieman suosituksia enemmän. Salaatin, leivän ja ruokajuoman kulutusta sen sijaan voitaisiin hieman lisätä. Tuloksista selvisi myös, että oppilaat ovat melko tietoisia ja kiinnostuneita ruokaan ja terveyteen liittyvistä asioista ja että ravitsemustietoa on jo integroitu opetukseen. Oppilaiden, vanhempien ja kouluhenkilökunnan kehittämisehdotuksista nousi esiin toivomus monipuolisemmasta ja vaihtelevammasta valikoimasta koululounaalla etenkin pääruoan, salaatin ja leivän osalta. Lisäksi kouluravintolaan kaivattiin lisää tilaa ja rauhallisempaa ruokailuympäristöä. Oppilaiden suhtautumista kouluruokailuun voisi parantaa esimerkiksi vuorovaikutteisuuden lisääminen oppilaiden ja kouluruokailusta vastaavien välillä.

Opetusmateriaali nuorten ravitsemuskasvatukseen

Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa nuorten ravitsemuskasvatusmateriaalin kehittämiseen. Opinnäytetyö tehtiin Finfood Suomen Ruokatieto ry:n toimeksiannosta. Heidän toimintasuunnitelmansa yhtenä painoalueena on vaikuttaminen nuoriin, erityisesti perusopetuksen 9.luokkalaisiin. Tutkimustulosten perusteella tehtävä materiaali edistää nuorten ravitsemuskasvatusta ja sillä on sekä yksilöllistä että kansanterveydellistä merkitystä. Tutkimuksessa oppilaat vastasivat internetkyselyyn ja tekivät aiheeseen liittyviä kollaaseja. Tavoitteena oli saada tietoa, millainen terveelliseen ruokavalioon ja ruokaan liittyvä materiaali kiinnosti nuoria. Tutkimus toteutettiin survey -tutkimuksena ja tutkimusote oli kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen. Teoriaosuudessa perehdyttiin nuorten ravitsemuskasvatukseen ja terveellisen ruokavalion merkitykseen nuoruusiässä. Nuorten ruokatottumuksia ja suhtautumista ruokaan on käsitelty Palojoen tutkimuksen, WHO:n koululaistutkimuksen ja Stakesin kouluterveyskyselyn pohjalta. Tutkimustuloksista selvisi, että eniten nuoria kiinnostivat energiantarve liikunnan yhteydessä, mitä terveellinen ruokavalio sisältää, montako ateriaa päivittäin tulisi syödä ja miksi kannattaa syödä terveellisesti. Myös terveellisen ruoan valmistaminen, aterian koostaminen ja liiallisen herkuttelun haitat kiinnostivat. Tytöt olivat hieman kiinnostuneempia terveelliseen ruokavalioon liittyvistä asioista kuin pojat. Koulujen kesken ei ollut huomattavia eroja. Mieluiten nuoret opiskelivat käytännönläheisesti ja internetin kautta. He saivat tietoa terveellisestä ruoasta parhaiten kotoa, koulusta, harrastuksista ja internetistä. Kollaaseista kävi ilmi terveellisen ruoan vaikutus tulevaisuuteen ja ikääntymiseen. Eri ruoka-aineet ja niiden sisältämät ravintoaineet sekä terveysvaikutteiset ruoka-aineet kiinnostivat nuoria eniten. Heidän mielestä terveellinen ruokavalio vaikutti terveyteen, jaksamiseen, painon ja stressin hallintaan, liikuntaan ja hyviin ihmissuhteisiin. Nuorille tarkoitetun materiaalin tulisi käsitellä monipuolisesti, kiinnostavasti ja perustellusti ruokavalion ja ruoan terveellisyyttä, aterian koostamista, energian tarvetta, ateriarytmiä ja epäterveellisen ruoan haittoja sekä yleisesti näiden vaikutusta jaksamiseen ja terveyteen. Materiaalin toteutuksen tulisi olla käytännönläheistä, nuoria aktivoivaa, heidän harrastuksiinsa ja omaan elämäänsä yhdistettyä sekä koulussa tai kursseilla toteutettavaa. Nuoret motivoituvat parhaiten, kun opiskelussa yhdistetään itsenäinen työskentely, esim. internetin kautta ja käytännön ruoanvalmistus. Käytännön ruoanvalmistuskurssien järjestämisen apuna toimisi yhteistyö järjestöjen tai koulujen kanssa. Seuraava vaihe on opetusmateriaalin toteutuksen suunnittelu saatujen tulosten pohjalta.

Kouluruokailun kehittäminen Pikku Huopalahden ala-asteen koulussa: koululaisten, vanhempien, opettajien ja keittiöhenkilökunnan näkemyksiä

Tämä opinnäytetyö on osa laajempaa kouluruokailuhanketta, joka liittyy Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran rahoittamaan elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA:aan. Tämän opinnäytetyön pääongelma oli ”Miten kouluruokailua voitaisiin kehittää siten, että koululaiset söisivät enemmän lautasmallin mukaista kouluruokaa, kouluruokailu voitaisiin integroida enemmän opetukseen ja koululaisten suhtautuminen kouluruokailuun muuttuisi myönteisemmäksi?” Tutkimuksessa oli kolme erityisnäkökulmaa: kouluruokailuympäristönäkökulma, tähderuokanäkökulma ja lautasmallinäkökulma. Empiirinen aineisto kerättiin syys-lokakuussa 2007 Pikku Huopalahden ala-asteen oppilaille, vanhemmille ja opettajille/kouluterveydenhoitajille/keittiöhenkilökunnalle laadituilla kyselylomakkeilla sekä kouluruokailuvastaavan haastatteluun tarkoitetulla teemahaastattelurungolla. Kyselylomakkeen täyttämisen yhteydessä oppilaille esiteltiin kouluruokailuhankkeeseen liittyvää materiaalia (lautasmallijuliste, tytöt & ruoka-, pojat & ruoka-, ravinto ja liikunta tasapainoon- ja ota maidosta mallia -esitteet). Kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 48 oppilasta, jotka olivat kuudennella luokalla. Näiden oppilaiden vanhemmilta saatiin vastauksia kyselylomakkeeseen yhteensä 22 kappaletta. Opettajilta, kouluterveydenhoitajalta ja keittiöhenkilökunnalta saatiin vastauksia 6 kappaletta. Lisäksi kouluruokailuvastaavan kanssa suoritettiin teemahaastattelu. Kyselylomakkeiden vastaukset käsiteltiin ryhmittäin SPSS-ohjelmalla. Empiiristä kvantitatiivista SPSS-aineistoa analysoitiin jakaumien, keskiarvojen, moodien, mediaanien, ristiintaulukoiden, pylväs- ja ympyrädiagrammien avulla, sekä kvalitatiivista lauseentäydennystekniikan avulla saatua aineistoa teemoittelemalla. Tulosten mukaan koululaisten asenne kouluruokailua kohtaan on melko positiivinen. Maidon ja leivän syöntiä tulisi lisätä, jotta lautasmallin mukainen ateria toteutuisi entistä paremmin. Koululaisista tytöt jättävät yleensä selkeästi enemmän tähderuokaa kuin pojat ja tuloksista selvisi myös, että suurin osa koululaisista ruokailee iltaisin perheen kanssa. Kehittämisehdotuksista selvisi, että pääruoan, salaatin ja raasteen osalta niitä syötäisiin enemmän, jos ne olisivat parempaa ja valikoima olisi monipuolisempaa. Maidon osalta neljännes oppilaista ilmoitti juovansa maitoa enemmän, jos tykkäisivät siitä. Myös melkein neljännes vastasi juovansa maitoa enemmän, jos se olisi kylmempää. Leivän syönnin osalta oli selkeä toivomus monipuolisemmasta leipävalikoimasta. Kehittämisehdotuksista selvisi myös, että välipalatarjoilulle olisi kysyntää.