988 resultados para Lehtiö, Pirkko: Nainen ja kutsumus


Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

Vuosi 2010 on runoilija V. A. Koskenniemen syntymän 125-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuoden johdosta Turun yliopiston kirjasto on koonnut V. A. Koskenniemen täydennetyn ja tarkistetun bibliografian. Bibliografia julkaistaan sähköisessä muodossa Turun yliopiston verkkoarkistossa ja on käytettävissä Internetin kautta. V. A. Koskenniemen elämäntyötä koskevan tutkimuksen sujuvoittamiseksi ja hänen monipuolisen julkaisutuotantonsa tunnetuksi tekemiseksi tarvitaan tarkistettu bibliografia, joka kokoaa yhteen sekä erilaisissa lähdeteoksissa julkaistut bibliografiat että julkaisemattoman lehtileikkeiden bibliografian. Bibliografian laatimisessa aineistona on käytetty aikaisempia V. A. Koskenniemen bibliografioita, jotka ovat seuraavat:

  • E. J. Ellilä: V. A. Koskenniemen kirjallista tuotantoa vv. 1900-1944 (61 sivua).
  • Hilkka Aaltonen: V. A. Koskenniemen kirjallista tuotantoa vuodesta 1945 (63 sivua).
  • Pirkko Alhoniemi ja Sirkka Katajamäki: V. A. Koskenniemen käsikirjoituksia ja pienpainatteita (96 sivua).
  • Lehtileikekokoelman bibliografia (28 sivua, julkaisematon). Ko. bibliografioiden aineistot on tarkistettu sekä täydennetty puuttuvilta osin. Bibliografian laatimista varten on saatu apuraha Turun yliopistosäätiöltä. Tällä apurahalla on palkattu YTM Eeva-Maria Suikkanen Turun yliopiston kirjastoon kahdeksi kuukaudeksi laatimaan bibliografiaa. Työn ohjaajana on toiminut erikoiskirjastonhoitaja Panu Turunen Turun yliopiston kirjaston Suomi-kokoelmasta ja hankkeen johtajana ylikirjastonhoitaja Tuulikki Nurminen.

  • Relevância:

    100.00% 100.00%

    Publicador:

    Resumo:

    Kirjallisuusarvostelu

    Relevância:

    100.00% 100.00%

    Publicador:

    Resumo:

    Kirjallisuusarvostelu

    Relevância:

    100.00% 100.00%

    Publicador:

    Resumo:

    Kirjallisuusarvostelu

    Relevância:

    100.00% 100.00%

    Publicador:

    Resumo:

    Yksilöllisyyttä korostetaan kaikilla elämän osa-alueilla 2000-luvun yhteiskunnassa. Työyhteisöt eivät ole poikkeus tässä suhteessa muusta yhteiskunnasta. Työntekijän osuutta ja merkitystä korostetaan yrityksissä ja työntekijöitä pyritään aktivoimaan osaksi kehittämisprosesseja. Tällaisessa organisaatiokulttuurissa on kuitenkin mahdollista, ettei yksittäinen työntekijä koe tulevansa kohdatuksi työyhteisössään yksilönä, henkilökohtaisesti. Erityisesti lähiesimiehet ovat avainasemassa työntekijöitten työmotivaatioon vaikuttavien tekijöiden havaitsijoina ja aktiivisina toimijoina motivaation parantamisen suhteen. Onnistunut motivointi vaatii kuitenkin esimieheltä työkaluja, joiden avulla hän voi toisaalta analysoida niin toimintaympäristöään, omaa toimintaansa kuin alaistensa toimintaa. Erilaiset johtamisteoriat tarjoavat apua johtamisen vaikutuksen arviointiin. Tässä tutkimuksessa on hyödynnetty Herseyn ja Blanchardin tilannejohtamisen teoriaa mallina johtamisen tehokkuuden kasvamisesta sen ollessa henkilökohtaisempaa. Lähiesimiehillä on vastuu viestinnän toteuttamisesta ja kehittämisestä työntekijöitten ja hallinnon rajapinnassa. Työnohjauksen tehokkuus ja työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet määrittävät viestinnän tehoa. Esimiehen tulee pystyä arvioimaan omaa viestintäänsä ja lisäämään tarpeen mukaan sen tehoa ja vaikuttavuutta, muuttamalla viestinnän muotoa tai sisältöä vastaamaan paremmin vastaanottajan ominaisuuksia ja kykyjä. Tässä tutkimuksessa on tutkittu vanhusten hoivakotien esimiesten ja työntekijöiden välisen viestinnän vaikutusta työmotivaatioon. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena haastattelututkimuksena jota varten on teemahaastattelujen avulla kerätty informaatiota kolmesta eri hoivakodista yhteensä yhdeksältä eri haastateltavalta. Vastausten perusteella on voitu esittää, että yksilöllisellä huomioimisella esimies-alaisviestinnässä on merkittävä positiivinen vaikutus työmotivaatioon. Työssä pysymiseen tällä ei ollut suurta vaikutusta, sillä haastateltujen hoiva-alan ammattilaisten vastuuntunto ja kutsumus ammattiin on niin vahva, ettei viihtyvyystekijöillä ollut suurtakaan merkitystä. Työssä viihtymiseen viestinnällä oli suuri vaikutus. Hyvässä viestintäsuhteessa esimiehen kanssa oleminen osaltaan lisäsi mielikuvaa oman työn positiivisesta vaikutuksesta asukkaitten viihtymiseen. Hyvällä viestinnällä oli siis haastateltavien mielestä suora vaikutus asiakkaiden viihtyvyyteen, ja koska kaikki haastateltavat kokivat asiakaspalautteen merkityksen kaikesta palautteesta suurimmaksi, oli tämän asiakaspalautteen vaikutus omaan motivaatioon ja työssä jaksamiseen merkittävä.

    Relevância:

    100.00% 100.00%

    Publicador:

    Resumo:

    Jokaisessa kulmassa: G.

    Relevância:

    100.00% 100.00%

    Publicador:

    Resumo:

    Esipuhe.

    Relevância:

    100.00% 100.00%

    Publicador:

    Resumo:

    Painovuosi nimekkeestä.

    Relevância:

    100.00% 100.00%

    Publicador:

    Resumo:

    Invokaatio: I.N.J.

    Relevância:

    100.00% 100.00%

    Publicador:

    Resumo:

    Variantti B.

    Relevância:

    100.00% 100.00%

    Publicador:

    Resumo:

    Painovuosi väitöskirjojen ilmestymisvuosien perusteella.

    Relevância:

    50.00% 50.00%

    Publicador:

    Resumo:

    Kirjallisuusarvostelu

    Relevância:

    40.00% 40.00%

    Publicador:

    Resumo:

    Kirje 13.7.1972