ARTIVAn hyödyntäminen Julkaisufoorumissa

Esitys Kansalliskirjaston järjestämässä ARTIVA-hankkeen (2013-2014) päätösseminaarissa 4.2.2015 Helsingissä.

Miten tiedekustantajat voivat itse hyödyntää ARTOn tietoja?

Tausta-aineisto esityksessä Kansalliskirjaston järjestämässä ARTIVA-hankkeen (2013-2014) päätösseminaarissa 4.2.2015 Helsingissä.

Julkaisutiedonkeruun optimaalinen prosessi?

Esitys Kansalliskirjaston järjestämässä ARTIVA-hankkeen (2013-2014) päätösseminaarissa 4.2.2015 Helsingissä.

Interactions of decision mechanisms in an entrepreneurial firm’s journey to become a major player in its industry

This study discusses the interactions of different decision-making mechanisms in the process of change of a successful entrepreneurial dairy firm in Vietnam. The purpose of the study is to construct a theoretical framework, which explains the interactions between effectual and causal decision-making processes in different phases of business, and to provide a real life example with practical recommendations for entrepreneurs and managers. In order to achieve this purpose, a preliminary theoretical framework was built, using process theories applied to different decision making modes, referred to as causation and effectuation. The case was studied through ethnographic research method, with three semi-structured interviews, one unstructured interview, secondary data and observations within four months in 2013-2014. After the data was analyzed, a modified framework was drawn from the result. The finding of this study shows that there was an interaction between effectual and causal decision-making processes in different stages of the company’s development. The entrepreneur applied effectual decision-making process to develop a unique business model and a new dairy market segment. However, when a new market demand arose, the company’s resources became insufficient, they thus had to shift to causation process to adapt to market change. Simultaneously, with better-accumulated resources, the entrepreneur continued the effectuation process to create another brand new dairy market segment. This study, thus, contributes to effectuation theory, emphasizing the necessity of combining effectual and causal decision-making processes in different phases of business. It is suggested that business would develop with an effectual process until a business model is viable for growth. It continues to use this process up to a certain degree. When the market changes, the company needs to collect more means to adapt to the changes. They need to set new goals and this is a shift to the use of causal process, which builds on prediction. It uses goals and teleology as driving mechanisms and tries to exploit and fill potential resource gaps to achieve these goals. At the same time, there are new iterations that look to establish new lines or types of business with the given means, which are now well established. This again employs effectual mechanisms, which are based on evolutionary process, until they reach the stage of viable tested business model. Moreover, this study hopes to provide know-how to entrepreneurs and managers of small companies in similar situations, suggesting how to combine effectual and causal decision-making processes to deal with various circumstances in different times.

Eletty, suojeltu ja museoitu. Makkarakosken sahan jaettu maisema

Tutkimukseni aiheena on ainutlaatuisen vesisahan jaettu maisema. Tutkin fyysistä maisemaa kronologisena jatkumona, miten mennyt, nykyisyys ja tulevaisuus kohtaavat yksittäisessä teollisessa maisemassa. Tutkimukseni tapauksena on vuonna 1875 rakennettu Makkarakosken vesisaha ja sitä ympäröivä maisema. Sahan maisemaa lähestyn säilymisen ja säilyttämisen näkökulmasta sitoen eletyn, suojellun ja museoidun maiseman osaksi Makkarakosken vesisahan maisemaa. Eletty maisema on edustanut aikanaan tuotantomaisemaa, työtä ja arkea. Suojeltu maisema sisältää tutkimuksessani aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön, joka halutaan suojella ja säilyttää tuleville sukupolvelle. Museoitu maisema puolestaan edustaa museoinstituutiota, jonka avulla on mahdollista jäsentää mennyttä ja nykyisyyttä. Lähestyn tutkimukseni maisemaa myös eri ajanjaksoilla maisemaa muokanneiden tarpeiden kautta. Makkarakosken sahan maisema on rakennettu materiaalisia tarpeita varten. Tuotannon loputtua, saharakennuksen haluttiin säilyttää jälkenä menneisyydestä, johon muistamisen tarpeet kiinnittyvät. Museoitu saharakennus ja maisema ovat saaneet puolestaan uuden tehtävän tiedon välittäjänä. Tapaustutkimuksen lähtökohtana on kerätä mahdollisimman monipuolinen aineisto. Tyypillistä on useiden menetelmien ja aineistojen käyttö. Maiseman muutosta tutkiessani tutkimusaineistoni koostuu kuva-aineistoista, kirjallisista ja suullisista lähteistä sekä omista havainnoistani. Tutkimusaineistoni olen pääosin kerännyt vuosina 2013‒2014 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n sahamuseo -projektin yhteydessä kokoamastani materiaalista. Tutkimukseni metodisena lähtökohtana käsittelen aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön menneisyyden jälkiä osana kulttuuriperintöprosessia. Kulttuuriperintöprosessiksi kutsutaan tapahtumaketjua, jossa menneisyyden jälki valitaan, tunnistetaan ja tuotetaan säilyttämisen ar-voiseksi todisteeksi. Makkarakosken sahan maisema on todiste, joka kertoo muutoksesta, muuttuneista arvoista ja ajatusmaailmoista. Kulttuuriperintö luodaan uudelleen identiteettityöprosessissa. Kulttuuriperintöyhteisö, joka tässä tutkimuksessa koostuu Ahlströmin suvusta, Ahlström-yhtiöstä, paikallisesta yhteisöstä ja kulttuuriperintöviranomaisista, käyttää identiteettityöprosessissa erilaisia historioita liittämällä kulttuuriperintöarvon menneisyyden jälkiin. Makkarakosken sahan jaettu maisema on jatkumo, jossa yhdistyy menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus ja jonka kulttuuriperintöyhteisön jäsenet jakavat ja esittävät ulospäin omana historianaan.