Varareittisuunnitelma valtatielle 18 välillä Ähtäri–Jyväskylä : NECL II –hankkeen osaselvitys 3.4

Pääteillä esiintyvien häiriöiden, kuten onnettomuuksien, tietöiden, tapahtumien ja poikkeuksellisten ruuhkatilanteiden varalle tarvitaan varareittejä, joille liikenne voidaan häiriön sattuessa ohjata joko kokonaan tai osittain. Varareitit ja niiden opastus tulee olla ennalta suunniteltuja, jolloin niiden käyttöönotto sujuu häiriötilanteessa mahdollisimman vaivattomasti eri viranomaisten yhteistyönä. Häiriötilanteiden hallinnassa paitsi suunnitellut varareitit ja niiden liikenteen ohjaus, myös tiivis yhteistyö eri viranomaisten välillä on oleellista tilanteen sujuvan hoitamisen kannalta. Tässä raportissa on esitetty valtatiellä 18 välillä Ähtäri–Jyväskylä liikenteen häiriötilanteissa käytettävät varareitit, häiriöpaikalla tapahtuvan liikenteenohjauksen periaatekuva sekä varareittien liikenteenohjaussuunnitelmat. Suunnittelualueella on, kuten pääsääntöisesti koko Suomen tieverkolla, varsin vähän lyhyitä ja aina kaikelle liikenteelle soveltuvia varareittejä. Tämän vuoksi suunnitelmassa määritettiin varsinkin raskaan liikenteen tarpeita ajatellen myös pidempiä varareittejä. Pidemmille varareiteille liikennettä ohjattaessa korostuu tiedotuksen ja liikenteenohjauskaluston tärkeys. Varareitin aktivoinnissa ja liikenteenohjauksen järjestämisessä korostuu yhteistyö liikenneviraston tieliikennekeskuksen kanssa. ELY-keskus vastaa kustannuksista, urakoitsijan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti, jotka syntyvät urakoitsijan toiminnasta häiriöhallintatilanteen purkamisessa. Tämä työ on saanut rahoitusta NECL II –hankkeesta, joka saa puolestaan EU-rahoitusta Itämeren maiden ohjelmasta. Lisäksi työ on saanut rahoitusta Keski-Suomen ELY-keskukselta.

Esimiehen toiminnan vaikutus itsensä johtamiseen akateemisessa työyhteisössä

Viimeisten vuosikymmenien aikana johtamistutkimuksessa on noussut kiinnostuksen kohteeksi alaisten vaikutus johtamiseen sekä esimiehen ja alaisen välinen suhde. Johtamistutkimuksen piirissä 1980-luvulla kehitetyn itsensä johtamisen teorian mukaan työntekijän toimintaa ohjaavat ennen kaikkea henkilön sisäiset voimat ja vain toissijaisesti ulkoiset vaikuttimet, kuten esimies ja hänen toimintansa. Esimies voi kuitenkin omalla toiminnallaan kannustaa alaisiaan kehittämään omia itsensä johtamistaitojaan. Tätä kutsutaan superjohtajuudeksi. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat alaisten itsensä johtamistaitojen tasoon akateemisessa tutkijayhteisössä eli yliopistossa työskentelevän tutkimus- ja opetushenkilöstön keskuudessa. Erityisesti tarkastellaan, paranevatko alaisten itsensä johtamistaidot sen mukaan, mitä enemmän esimies toimii superjohtajuuden edellyttämällä tavalla, ja vaikuttavatko henkilökohtaiset taustatekijät, kuten ikä tai koulutusaste, itsensä johtamistaitojen tasoon. Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä, joka lähetettiin Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä sekä yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnissa työskenteleville henkilöille. Kyselyssä kartoitettiin vastaajan taustatietojen lisäksi hänen itsensä johtamistaitojensa tasoa sekä esimiehen toimintaa. Itsensä johtamistaitojen tasoa ja esimiehen toimintaa kuvaavista muuttujista muodostettiin faktorianalyysin perusteella summamuuttujat, joiden yhteisvaihtelua tutkittiin lineaarisen regressioanalyysin avulla. Tutkimustulosten perusteella itsensä johtamisen teorian olettamat yhteydet alaisten itsensä johtamistaitojen tason sekä superjohtajuuden välillä ovat havaittavissa akateemisessa työyhteisössä. Esimiehen toiminnalla on selvä vaikutus siihen, kuinka paljon alaiset hyödyntävät itsensä johtamisen strategioita. Tulosten perusteella esimiehet pystyvät myös akateemisissa työyhteisöissä toiminnallaan kannustamaan alaisiaan yhä tehokkaampaan toimintaan siitä huolimatta, että alaiset ovat omien alojensa asiantuntijoita ja työskentelevät itsenäisesti. Taustamuuttujien ja itsensä johtamistaitojen välillä havaittiin yhteyksiä, jotka saattavat olla tyypillisiä juuri akateemiselle työyhteisölle. Erityisesti sukupuolella oli selvä vaikutus itsensä johtamistaitojen tasoon. Naiset hallitsevat itsensä johtamisen strategioiden hyödyntämisen hieman miehiä paremmin tällaisessa työympäristössä. Taustamuuttujista myös ikä vaikutti itsensä johtamistaitojen tasoon. Tämä tulos tukee aiemmin esitettyjä tutkimustuloksia, joiden mukaan työntekijän vanhetessa itsensä johtamisen strategioita hyödynnetään vähemmän.

Lectio : kansanuskontutkimus, paradigmat ja koulukunnat

Lectio praecursoria Turun yliopistossa 2.6.2012.

Koulutuskulttuuriset siirtymät avaavat näkökulmia koulutuksen periytyvyyteen

Lectio praecursoria kasvatustieteen väitöskirjaan Äidiltä tyttärelle : koulutuskulttuurisia siirtymiä neljässä sukupolvessa, Turun yliopistossa 28.9.2012.

Lectio praecursoria : "Jos mittää et anna niin mittää et saa" : strateginen toimijuus ja organisaatiokansalaisuus vanhustyössä

YTT Sanna Laulaisen sosiaalihallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja "Jos mittää et anna niin mittää et saa" : strateginen toimijuus ja organisaatiokansalaisuus vanhustyössä tarkastettiin 4.12.2010 Itä-Suomen yliopistossa.

Lectio praecursoria : Systems between information and knowledge : in a memory management model of an extended enterprise

VTT Jouni Meriluodon valtio-opin alaan kuuluva väitöskirja Systems between information and knowledge : in a memory management model of an extended enterprise tarkastettiin 21.6.2011 Helsingin yliopistossa.

Politiikan mahdollisuudesta valtuuston talousarviokokouksessa

Lectio praecursoria.

Sosiaalitieteiden "sosiaalinen"?

Lectio praecursoria Turun yliopistossa 13.2.2009.

"Se vain ilmestyi" : vuorovaikutukseen perustuva strategian viestintä kuntaorganisaatiossa

Lectio praecursoria.

Lectio praecursoria : Politikointia ja reviiri-intressejä - puolueiden hallintoideologiat ja virkamiesten hallintoajattelu aluehallintouudistuksessa

HTT Pekka Juntusen hallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja Politikointia ja reviiri-intressejä - puolueiden hallintoideologiat ja virkamiesten hallintoajattelu aluehallintouudistuksessa tarkastettiin 17.12.2010 Lapin yliopistossa.

Lectio praecursoria : Tiedon jakaminen tiimityössä

VTT Minna Janhosen valtio-opin alaan kuuluva väitöskirja Tiedon jakaminen tiimityössä tarkastettiin 19.11.2010 Helsingin yliopistossa.

Lectio praecursoria : Muutoksen johtaminen suomalaisessa yliopistouudistuksessa rehtoreiden näkökulmasta

HTT Virpi Jupon julkisjohtamisen alaan kuuluva väitöskirja "Muutoksen johtaminen suomalaisessa yliopistouudistuksessa rehtoreiden näkökulmasta" tarkastettiin 11.2.2011 Vaasan yliopistossa.

Koulu peruskysymysten äärellä

Lectio praecursoria kasvatustieteen väitöskirjaan Moninaisuus yhtenäisyydessä. Peruskoulu muutosten ristipaineissa Tampereen yliopistossa 17.12.2011.

Proceedings of the PDM2013 conference, LUT 24.-25.4.2013

The 1st PDM Forum for Finland-Russia Collaboration was held at Lappeenranta University of Technology, Finland, during 25.-26.4.2013. The forum brought together leading academics, practitioners, advisors, engineers, industrial experts, and software vendors from Finland and Russia. The forum can be seen as a new integrating element between Russian and Finnish industries and universities. Over border connections between Russia and Finland may also bring new contacts and ideas to develop and expand businesses. Meeting different universities professors, PhD students, and companies’ agents facilitates the sharing and discussion of current PDM (Product Data Management) issues.