Porin yliopistokeskuksesta luovilta aloilta vuosina 2007-2013 valmistuneiden filosofian maistereiden työelämään sijoittuminen

Porin yliopistokeskuksen toimeksiannosta selvitettiin luovilta aloilta valmistuneiden maistereiden työelämään sijoittumista. Luovat alat määriteltiin tarkoittamaan Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmasta vuosina 2007–2013 valmistuneita filosofian maistereita. Kyselyn keskeisimmät tulokset ovat seuraavat: - Koulutusohjelmasta valmistui 117 henkilöä. Digitaalista kulttuuria pääaineenaan oli lukenut 29, kulttuuriperinnön tutkimusta 56 ja maisemantutkimusta 31. Kulttuurien tutkimusta oli lukenut 3 ja historiantutkimusta 3. - Kysely pystyttiin lähettämään 108 henkilölle. Sähköiseen kyselyyn saatiin 51 vastausta (vastausprosentti 47,2 prosenttia). Vastaajista 18 oli valmistunut digitaalisen kulttuurin oppiaineesta, 19 kulttuuriperinnön tutkimuksen oppiaineesta ja 14 maisemantutkimuksen oppiaineesta. - Luovien alojen maistereista 76 prosenttia oli työsuhteessa. Työttömänä työnhakijana tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa oli 16 prosenttia ja työvoiman ulkopuolella kahdeksan prosenttia maistereista. - Maisterit työllistyivät asiantuntija- ja toimihenkilötehtäviin kuntasektorille, yrityksiin sekä järjestöihin ja säätiöihin. - Kyselyhetken työ ja yliopistokoulutus vastasivat toisiaan vähintään jossain määrin peräti 93 prosentilla. - Korkeakoulututkinto oli 56 prosentilla maistereista edellytyksenä nykyiseen työhön. - Vakituisessa työssä oli 39 prosenttia ja määräaikaisessa työssä 25 prosenttia maistereista. Määräaikaisia työsuhteita oli suhteessa eniten järjestöjen ja säätiöiden palveluksessa olevilla. - Suuri osa maistereista oli tyytyväinen tutkinnon antamiin työelämävalmiuksiin. - Etenkin oman alan työssä olevat vastaajat kokivat, että työtä on liikaa ja työ on henkisesti liian kuormittavaa. - Luovien alojen maisterit suhtautuivat kriittisesti oman alansa työllistämismahdollisuuksiin Satakunnassa. Vain 19 prosenttia maistereista piti kohtuullisina mahdollisuuksia työllistyä koulutusta vastaavaan työhön.

Huuli- ja/tai suulakihalkiolasten hampaiston erityispiirteet

Halkiot ovat yleisimpiä synnynnäisiä pään ja kaulan alueen epämuodostumia. Useimmissa maissa huuli- ja suulakihalkiot ovat yleisempiä kuin suulakihalkiot. Suomessa tilanne on päinvastainen. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on kuvata oireyhtymiin kuulumattomien huuli- ja/tai suulakihalkiopotilaiden hampaiston erityispiirteitä. Toiveena on, että peruskoulutettu hammaslääkäri voisi hyödyntää koottua aineistoa halkiopotilaiden hampaiston tutkimisessa ja diagnostiikassa. Työssä tarkastellaan halkiolasten hampaiden kehittymistä, puhkeamisaikataulua sekä yläleuan kasvua, sekä hampaiden kehityspoikkeamien esiintymistä eri halkiotyypeissä. Kirjallisuuskatsauksen aineiston muodostavat PubMed ja SCOPUS tietokannoista haetut julkaisut, oppikirjat ja tilastokeskuksen tilastot. Hampaiden kehityspoikkeamia käsittelevien tutkimusten tulokset on muokattu keskenään vertailukelpoisiksi. Halkioihin liittyvät hampaiden kehityspoikkeamia tarkastellaan kahdessa ryhmässä; halkioalueella ja sen ulkopuolella. Koska halkioon liittyy luuston ja pehmytkudosten rakenteiden poikkeamia, halkioalueella hammas puuttuu yleensä kokonaan; myös pienikokoisia tai ylilukuisia hampaita esiintyy usein. Halkioalueen ulkopuolella yleisimmät kehityspoikkeamat ovat hampaan puuttuminen sekä pieni koko ja ylilukuisuus. Poikkeamien lukumäärä kasvaa halkion laajuuden kasvaessa. Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että tietyt hampaiden kehityspoikkeamat liittyvät tiettyihin halkiomuotoihin. Koska hampaiden kehitykseen ja halkioiden syntyyn vaikuttavat osittain samat geenit, uskotaankin, että tutkimalla hampaiden kehityspoikkeamien ja halkioiden välistä yhteyttä on mahdollista päästä halkioiden syntyyn vaikuttavien tekijöiden jäljille. Tulevaisuudessa tietoa voitaisiin soveltaa esimerkiksi perinnöllisyysseulonnassa.

Kaukasuksen energiastrateginen merkitys ja Gazpromin rooli Venäjän suurvalta-aseman uudelleen saavuttamisessa

Keskeisenä aiheena on Kaukasuksen geopoliittinen merkitys Kaspianmeren ja Keski-Aasian kaasun viennissä Länsi-Eurooppaan. Aihealue yhdistää suurvaltojen energiastrategisten intressien ja turvallisuuspolitiikan väliseen suhteeseen. Tutkimuksen pääongelmina ovat Venäjän valtiollisen kaasuyhtiön Gazpromin merkitys suurvalta-aseman uudelleen savuttamisessa ja Kaukasuksen kaasuinfrastruktuurin kontrolloimisen merkitys Venäjälle. Tutkielman keskeisimpiä lähteitä ovat energiaturvallisuutta käsittelevät tutkimukset, sekä Venäläiset kansainvälisenpolitiikan julkaisut. Aineistoa on analysoitu teoriasidonnaisen sisältöanalyysin menetelmillä. Tutkielman keskeisenä teoriana on klassinen poliittinen realismi. Analyysin perusteella havaittiin energiataloudellisten ja turvallisuuspoliittisten intressien keskinäisriippuvuus ja se, että Venäjän hahmottaa kansainvälisen politiikan valtakeskeisenä. Tämä korostaa turvallisuuskoneiston ja energiasektorin yhteistoiminnan merkitystä ulkopolitiikassa. Tutkielman johtopäätöksenä todetaan Gazpromin olevan Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeinen toimija, jonka taloudelliset tavoitteet palvelevat Venäjän kansallisia intressejä. Tutkielman aiheessa yhdistyvien energiatalouden ja turvallisuuspolitiikan rajapintojen ymmärtäminen vaatii perehtymistä kumpaankin osa-alueeseen. Aiheen monitahoisuus asettaa haasteensa syvällisen analyysin tekemiseksi annetun sivumäärän puitteissa. Tämän vuoksi jatkotutkimuksen mahdollisuudet aihe-alueesta ovat erittäin kattavat. Asiakirjan muotoiluohjeet ovat peräisin Ohje Maanpuolustuskorkeakouluissa laadittavista opinnäytetöistä.

Vihreän markkinoinnin toteutus käytännössä: Case: IKEA

Tieto maapallon luonnonvarojen rajallisuudesta on johtanut tavallisten kuluttajien ostokäyttäytymisen muuttumiseen. Yhä useampi kuluttaja kiinnittää aiempaa suurempaa huomiota tuotteen valmistamisen ja käytön sosiaalisiin ja ympäristövaikutuksiin. Yritykset ovat nähneet tämän mahdollisuutena luoda kilpailuetua panostamalla kestävään kehitykseen ja siitä viestimiseen siinä toivossa, että näin voisi erottua positiivisella tavalla joukosta. Vihreä markkinointi tarkoittaa kaikkia keinoja kuluttaa, tuottaa, jakaa, promotoida, pakata ja ottaa vastaan tuotteita, joilla on suora tai epäsuora vaikutus ympäristöön. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää miten yritykset soveltavat vihreää markkinointia käytännössä. Asiaa tutkitaan kolmen osakysymyksen avulla: mitä on vihreä markkinointi? Mitkä ovat vihreän markkinoinnin keinot? Miten esimerkkiyritys toteuttaa vihreän markkinoinnin keinoja? Tutkimuksen esimerkkiyritykseksi on valittu IKEA. IKEA panostaa tällä hetkellä kestävään kehitykseen enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja on aloittanut koko organisaatiota koskevan muutoksen, jonka tavoitteena on kestävämmän kehityksen mukainen organisaatio. Tutkielma on kvalitatiivinen Case-analyysi IKEA:n tavoista toteuttaa vihreää markkinointia käytännössä. Tärkeimpänä aineistona toimii IKEA:n tuottama laadullinen ja määrällinen sekundääridata. Dataa analysoidaan sekundäärianalyysin avulla. Pyrkimyksenä on selvittää, miksi IKEA on päättänyt panostaa kestävään kehitykseen, ja millä käytännön toimilla se aikoo tavoitteensa saavuttaa. Tulokset -osioissa listataan näitä käytännön toimia, jonka jälkeen käydään läpi, kuinka hyvin IKEA on onnistunut näiden toimien toteuttamisessa. Esimerkkiyrityksen toimintaa tutkiessa välittyy kuva yrityksestä, joka pyrkii aidosti muuttumaan kestävän kehityksen mukaisesti. Se harjoittaa sellaista vihreää markkinointia, joka pitää mielessä toiminnan kannattavuuden, mutta pyrkii kuitenkin parantamaan toimintansa eri osa-alueita. Samaan aikaan panostetaan vahvasti näistä asioista viestimiseen esimerkiksi vuosittain julkaistavan kestävän kehityksen raportin avulla. Tietyistä asioista IKEA ei kuitenkaan ole valmis tinkimään ja lukijan on syytä pitää mielessä, että huonekaluteollisuus on suuri luonnonvarojen nettokuluttaja. Tämän lisäksi IKEA ei suuresta koostaan huolimatta ole pörssilistautunut yritys, joten sillä ei ole kaikkia samoja tiedottamisvelvollisuuksia kuin noteeratuilla osakeyhtiöillä. Tämä antaa mahdollisuuden valikoida julkaisut tarkkaan ja painottaa positiivisia asioita.

Utmanande och givande. Lärares tankar om arbete i ett mångkulturellt klassrum

Artikel

ERP-projekti muutosprosessina - Case-yrityksen henkilöstön näkemys muutosjohtamisesta ERP-projektin aikana

Uuden tietojärjestelmän hankinta on paitsi tekninen myös sosiaalinen muutos. Tieteelliset teoriat sekä tutkimukset osoittavat, että uuden tietojärjestelmän onnistunut käyttöönotto edellyttää sosioteknistä systeemiajattelua muutoksen läpivientiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun muutosjohtamisen tärkeydestä otettaessa käyttöön uutta teknologiaa sekä tutkia Case-yrityksen ERP-projektin muutosjohtamisen onnistumista. Tutkimuksen konteksti koostuu sosioteknisestä muutoksesta, jossa muutosjohtaminen nousee keskiöön. Tutkimuksessa kartoitettiin uuden ERP-järjestelmän käyttöönoton onnistumisen kannalta keskeiset muutosjohtamisen elementit: muutostarve, projektitiimi, visio ja tavoitteet, viestintä, koulutus, osallistaminen, sitouttaminen, johdon ja projektiryhmän tuki sekä muutoksen arviointi ja vakiinnuttaminen. Tutkimuksen empiirisessä osassa arvioitiin Case-yrityksen ERP-projektin muutosjohtamista henkilöstön näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa pääasiallisena aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä puolistrukturoitua kyselylomaketta. Tulosten analysoinnin perusteella Case-yrityksen ERP-järjestelmän käyttöönotto sujui tyydyttävästi.

Julkaisemisen uudet tuulet

Esitys Metodifestivaali 2015 -tapahtumassa Tampereella 19.8.2015

Runomuotoiset henkilökirjaset

Mikrofilmiluettelo: Runomuotoiset henkilökirjaset Kansalliskirjaston tilapäärunous on luetteloitu Fennica-tietokantaan. Tilapäärunot ovat käytettävissä kirjaston Lehtisalissa filmikortteina (vuoteen 1809) ja mikrofilmeinä (vuodet 1810-1944). Kokoelmassa on Ruotsinvallan ajalta runsaat 3 000 yksityishenkilöön liittyvää julkaisua, jotka on mikrokuvattu kahtena pääryhmänä: suorasanaiset julkaisut ja runomuotoiset julkaisut.

Suorasanaiset henkilökirjaset vuoteen 1809

Mikrofilmiluettelo: Suorasanaiset henkilökirjaset Kansalliskirjaston tilapäärunous on luetteloitu Fennica-tietokantaan. Tilapäärunot ovat käytettävissä kirjaston Lehtisalissa filmikortteina (vuoteen 1809) ja mikrofilmeinä (vuodet 1810-1944). Kokoelmassa on Ruotsinvallan ajalta runsaat 3 000 yksityishenkilöön liittyvää julkaisua, jotka on mikrokuvattu kahtena pääryhmänä: suorasanaiset julkaisut ja runomuotoiset julkaisut.

OKM:n tiedonkeruun avoin saatavuus -tieto

Selvitys on julkaistu myös Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen vaikuttavuusselvitystyöryhmän raportin liitteenä.

Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus

Esitys Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen järjestämässä koulutuksessa Suomen Akatemiassa 7.9.2015

Näkökulmia 3D-tulostuksen opetukseen ja koulutukseen

Additive manufacturing, or 3D printing, is globally one of most interesting area in developing of manufacturing technologies. This technology is suitable for fabrication off industrial products and it interests actors in fields of computer sciences, economics, medical sciences and design&arts. Additive manufacturing is often referred as third industrial revolution: first revolution was invention of steam engines in 18th century and second was industrial revolution started by Henry Ford in 1920s. Companies should be able to test suitability of their products for additive manufacturing and 3D printing but also how much better products could be when products are totally re-designed so that all potential of this new technology can be utilized. This is where education has its importance; new generations who enter working life should be educated to know of additive manufacturing and 3D printing, its advantages but also of it limits. There has to be also possibility to educate industry and people already working there, so that industrial implementation could be done successfully. This is especially very valid for Finland. Education is strongly needed so that Finnish industry can maintain its competence in global markets. Role of education is extremely important when a new technology is industrially implemented. Additive manufacturing and 3D printing offers freedom to design new products, production and generally ways of doing things. Development, planning and execution of education for additive manufacturing and 3D printing is challenging as this area develops very fast. New innovations are coming almost every month. Planning of education for additive manufacturing and 3D printing requires collection pieces of data from various of sources. Additive manufacturing and 3D printing industry and its development has to be followed frequently, and material for additive manufacturing and 3D printing has to be renewed frequently.

Kirjastojen rooli avoimen tiedon ja niukkenevien resurssien yhteiskunnassa. Tieteellisten kirjastojen näkökulma

Sami Niinimäen esitys Kirjastoverkkopäivillä Helsingissä 20.10.2015.

Kansalliskirjaston palvelut digitoijalle

Esitys Tieteellisten seurain valtuuskunnan 26.1.2016 järjestämässä Tieteellisen kirjallisuuden digitointipäivässä.