470 resultados para Ala-Könni, Erkki
Resumo:
Soitinnus: viulut (2), alttoviulu, sello.
Resumo:
Melartinin käsikirjoitusluettelon tunnus Mel 14:85, 14:86a, 14:86b ja 14:86c (ks. http://lib.siba.fi/fi/kokoelmat/kasikirjoitusarkisto/melartin_erkki/).
Resumo:
Melartinin käsikirjoitusluettelon tunnus Mel 15:92 (ks. http://lib.siba.fi/fi/kokoelmat/kasikirjoitusarkisto/melartin_erkki/). Tämä kappale on Ave verumin (Mel 14:91) toisella puolella.
Resumo:
Natriumhypokloriittia voidaan valmistaa kloorista ja lipeästä jatkuvatoimisessa absorberissa. Tässä työssä tutkittiin kokeellisesti, miten kaasun ja nesteen virtausnopeudet vaikuttavat täytekappalekolonnin tulvimiseen ja painehäviöön, kuinka nopeasti kloori absorboituu lipeään ja kuinka suuri hypokloriittiliuoksen kierrätys tarvitaan, ettei hypokloriitti ala hajota. Lisäksi luotiin matemaattinen malli, jolla voidaan mitoittaa jatkuvatoiminen vastavirtaperiaatteella toimiva natriumhypokloriittireaktori. Kloori–lipeäsysteemin havaittiin tulvivan suuremmilla virtausnopeuksilla kuin ilma–vesisysteemin. Tosin osa kloorista absorboituu jo ennen täytekappalekerrosta, minkä vuoksi kaasun todellinen virtausnopeus täytekappalekerroksen alaosassa on pienempi kuin mitattu arvo. Kolonnin painehäviö nousee erittäin jyrkästi tulvimispisteen läheisyydessä. Koska kloori absorboituu lähes täydellisesti ja vain kolonnin alaosa tulvii, voidaan kolonnia painehäviön kannalta operoida lähellä tulvimispistettä. Sekä mallinnuksen että koetulosten perusteella yli 99,99 % kloorista absorboituu koeolosuhteissa kahden metrin täytekappalekerroksessa. Nopea absorptio johtuu erittäin nopeasta, irreversiibelistä kloorin reaktiosta ja prosessille tyypillisestä natriumhydroksidikonversion rajoittamisesta alle 94 %:iin. Jotta varmistetaan, ettei hypokloriitti ala hajota, valmista hypokloriittiliuosta täytyy kierrättää kolonniin vähintään noin 4-kertainen määrä tuoreen lipeän syöttömäärän nähden.
Resumo:
Soitinnus: Ork.
Resumo:
Soitinnus: orkesteri.
Resumo:
Digitoitu 15. 8. 2008.
Resumo:
Soitinnus: Viulu, piano.
Resumo:
Soitinnus: orkesteri.
Resumo:
Soitinnus: viulut (2), alttoviulu, sello. Melartinin käsikirjoitusluettelon tunnus Mel 13:78a, 13:78b, 13:78c ja 13:78d (ks. http://lib.siba.fi/fi/kokoelmat/kasikirjoitusarkisto/melartin_erkki/).
Resumo:
Soitinnus: viulut (2), alttoviulu, sello. Melartinin käsikirjoitusluettelon tunnus Mel 13:79a, 13:79b, 13:79c ja 13:79d (ks. http://lib.siba.fi/fi/kokoelmat/kasikirjoitusarkisto/melartin_erkki/).
Resumo:
Soitinnus: viulut (2), alttoviulu, sello. Melartinin käsikirjoitusluettelon tunnus Mel 13:80a,13:80b, 13:80c ja 13:80d (ks. http://lib.siba.fi/fi/kokoelmat/kasikirjoitusarkisto/melartin_erkki/). Mukana Scherzo-osan keskeneräinen partituuri.
Resumo:
Soitinnus: viulut (2), alttoviulu, sello. Melartinin käsikirjoitusluettelon tunnus Mel 13:81a, 13:81b, 13:81c ja 13:81d (ks. http://lib.siba.fi/fi/kokoelmat/kasikirjoitusarkisto/melartin_erkki/).
Resumo:
Näytelmämusiikki Prinsessa Ruusunen kuuluu säveltäjä Erkki Melartinin (1875-1937) varhaistuotantoon; teoksen valmistuessa vuonna 1904 hän oli 29-vuotias. Melartin sävelsi Prinsessa Ruususen Topeliuksen tekstiin, ja sen kantaesitys oli Suomalaisessa teatterissa 4.1.1905. Teoksen tunnetuimmaksi osaksi on tullut Juhlamarssi, joka on saavuttanut suuren suosion häämarssina. Myöhemmin Melartin muokkasi teoksesta myös orkesterisarjan. Erkki Melartin on maamme säveltaiteen moniulotteisimpia hahmoja. Sävellystyön lisäksi hän toimi laaja-alaisesti kulttuurielämässä, hoiti useita hallinnollisia tehtäviä sekä julkaisi aforismikokoelman ja muita kirjoituksia. Hänen sävelkielensä on myöhäisromanttista, mutta siinä on niin impressionistisia kuin ekspressionistisiakin viitteitä. Melartinin laajaan tuotantoon kuuluu useita orkesteriteoksia ja satoja pianoteoksia. Myös näyttämötaide kiinnosti Melartinia, ja hän sävelsikin musiikin noin 20 näytelmään.
Resumo:
Soitinnus: viulu, piano. Melartinin käsikirjoitusluettelon tunnus Mel 15:93 (ks. http://lib.siba.fi/fi/kokoelmat/kasikirjoitusarkisto/melartin_erkki/).
