Mehiläislaki : korkojen vähennysoikeuden rajoittaminen Suomessa

Kansainväliset konsernit hyödyntävät verosuunnittelussaan yhä enenevässä määrin korkojen vähennysoikeutta. Valtioiden kansalliset veropohjat ovat rapautuneet, kun konserniyhtiöt ovat siirtäneet verotettavaa tuloaan samaan konserniin kuuluviin muihin, yhteisöverokannaltaan matalammissa valtioissa sijaitseviin yhtiöihin. Järjestelyt pyritään yleensä toteuttamaan siten, että korkomenot kohdistetaan valtioon, jossa on korkea yhteisöverokanta, jotta veronalaisesta tulosta saadaan korkovähennyksen avulla mahdollisimman suuri hyöty. Vastaavasti korkotulot ohjataan valtioon, jossa ne ovat mahdollisesti kokonaan verovapaita tai ainakin matalan verotuksen kohteena. Suomessa em. verosuunnittelun hyödyntäminen on ollut lainsäädännön sallimaa. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain lähtökohtana on pitkään ollut laaja menon vähennyskelpoisuus: elinkeinotoiminnassa tulon kerryttämisestä tai säilyttämisestä aiheutuneet korkomenot ovat vähennyskelpoisia. Suomen lainsäädännössä ei ole erityistä alikapitalisointisäännöstä tai muutakaan nimenomaisesti korkojen vähennysoikeutta rajoittavaa säännöstä. Epäterveisiin, korkovähennysoikeutta veronvälttämistarkoituksessa hyödyntäviin järjestelyihin on katsottu voitavan puuttua verotusmenettelystä annetun lain yleisellä veronkiertosäännöksellä tai markkinaehtoperiaatteesta poikkeaviin järjestelyihin siirtohinnoittelutilanteita koskevalla siirtohintaoikaisulla. Useimmat Suomen kilpailijamaat, viimeisimpänä Ruotsi, ovat kuitenkin viime vuosina ottaneet lainsäädäntöönsä kohdennettuja tai yleisiä vähennysrajoituksia. Valtiovarainministeriössä on valmisteltu jo vuodesta 2009 alkaen jonkinlaisen rajoitussäännöksen ottamista myös Suomen verolainsäädäntöön. Lopulta vuoden 2013 alusta voimaan astui uusi korkojen vähennysoikeutta elinkeinotoiminnassa rajoittava EVL 18 a §. Tutkielmassa tarkastellaan ilmiön taustalla olevia syitä, jotka liittyvät pohjimmiltaan liiketoiminnan harjoittamiseen konsernimuodossa sekä konsernin rahoittamisessa käytettyjen oman ja vieraan pääoman epäneutraaliin kohteluun verotuksessa. Esille tuodaan erilaiset vaihtoehdot puuttua korkojen vähennysoikeuden liiallisen hyödyntämiseen. Lisäksi analysoidaan elinkeinoverolakiin otettua uutta EVL 18 a §:ää ja tuodaan sille vertailukohtana esiin Ruotsissa tehty ratkaisu korkojen vähennysoikeuden rajoittamiseksi.

Ikääntyvät kirjastot : Kirjastohenkilöstön ikärakenne ja ennakoitu eläkepoistuma 2013-2017 : Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Pohjanmaa

Eläkkeelle siirtyminen vaikuttaa tulevina vuosina merkittävästi kuntien toimintaan. Kunta-alan työntekijöiden keski-ikä oli vuonna 2011 45,9 vuotta. Monessa kunnassa ongelmana on henkilöstön ikääntyminen ja huoltosuhteen kääntyminen epäedulliseksi väestön ikääntyessä mikä väistämättä vaikuttaa palvelurakenteeseen. Eläkkeelle siirtymisen ennakointi ja varautuminen eläkepoistumaan on siksi kunnille tärkeää.

Kätilötyötä Ruotsi-Suomessa : 1700-luvun naisammattilaisten historiaa ja ylempien säätyjen synnytyskulttuuria

Kirjallisuusarvostelu

Suomi suureksi!

Kirjallisuusarvostelu

Hei Suomi, voitko hyvin?

Kirjallisuusarvostelu

Suomen ja Ruotsin puolustusvoimauudistusten tausta ja tavoitteet : Vertaileva näkökulma

Suomen ja Ruotsin puolustusvoimauudistukset ovat erittäin ajankohtainen teema. Suomessa viimeisin uudistus on parhaillaan käynnissä. Sen on tarkoitus olla valmis vuonna 2015. Ruotsissa on käynnissä sen puolustusvoimien historian suurin muu-tos. Uutisoinnissa uudistuksia on käsitelty laajasti. Tutkimuksessa verrataan Suo-men ja Ruotsin puolustusvoimauudistuksia. Työn tarkoituksena on selvittää miten ja miksi Suomi ja Ruotsi ovat puolustuksensa uudistaneet sekä verrata mitä näillä uu-distuksilla tavoitellaan. Päätutkimusongelmana on selvittää miten Suomen ja Ruotsin puolustusvoimauudis-tukset eroavat toisistaan. Tutkimus toteutettiin vertailevana tapaustutkimuksena, jossa tärkeimmiksi lähteiksi valittiin valtioiden viimeisimmät poliittiset ohjausasiakir-jat. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittinen ympäristö on keskenään hyvin samanlai-nen. Silti puolustusvoimauudistukset eroavat toisistaan selvästi. Keskeisin ero puo-lustusvoimauudistusten tavoitteissa on kansainvälisyyden painotuksessa. Suomes-sa uudistuksella tavoitellaan sisäisiä ja Ruotsissa ulkoisia etuja.

Ammoniumin, fosfaatin ja nitraatin poisto adsorption avulla

Kiinnostus ravinneionien ammoniumin, fosfaatin ja nitraatin poistoon liittyy niiden ne-gatiivisiin ympäristövaikutuksiin ja niiden poistoon jätevesistä on olemassa erilaisia tekniikoita. Tässä työssä ionien poistoa tutkittiin adsorptiotekniikan avulla. Siinä perus-ajatuksena on ionin kiinnittyminen adsorbentin pintaan, jolloin sen poistaminen käsitel-tävästä vedestä on mahdollista. Tässä diplomityössä tutkittiin eri adsorbentteja ammoniumin, fosfaatin ja nitraatin poistoon, ja päämääränä oli niiden yhtäaikainen poistaminen. Kokeita tehtiin niin laboratoriossa valmistetuille ravinneliuoksille kuin Yara Suomi Oy:n Siilinjärven (Yara) toimipaikalta toimitetuille vesille. Yaran vesien osalta pääpaino oli ammoniumin poistossa. Tutkimuksen haasteina olivat ionien erilaiset varaukset, jolloin esimerkiksi positiivisesti varautunut ammoniumioni kiinnittyi negatiivisesti varautuneen adsorbentin pintaan hel-poiten. Toisaalta negatiivisesti varautuneet anionit fosfaatti ja nitraatti suosivat positiivi-sesti varautuneita adsorbentteja. Myös muiden ionin läsnäolo joko edisti tai esti adsorboitumista ja joissain tapauksissa pH:lla oli suuri merkitys prosessin onnistumiseen. Saatuja tuloksia tarkasteltiin tutkittujen ionien poistoprosenttien ja isotermimallinnuksien kautta unohtamatta muita esille tulleita seikkoja. Saatujen tulosten mukaan etenkin kalsinoitu hydrotalsiitti poisti fosfaattia ja nitraattia, mutta se ei mainittavasti toiminut ammoniumille. Ammoniumille sen sijaan toimi par-haiten zeoliitit ja bentoniitti, jotka vähensivät myös Yaran vesien ammoniumpitoisuutta. Ionien yhtäaikainen poistaminen oli haastavaa ja sen parempi ymmärtäminen edellyttää jatkotutkimuksia. Yksi jatkotutkimuskohde voisi olla eri adsorbenttien yhdistäminen keskenään, ja tästä saatiin jo alustavia, rohkaisevia tuloksia.

Euroopan Unionin taisteluosastokonsepti : Pohjoismaisiin taisteluosastoihin osallistuvien maiden tarkoitusperät

Euroopan unionin taisteluosastot perustuvat vuonna 1999 Helsingissä pidettyyn Eurooppa - neuvoston kokoukseen, jolloin Eurooppa -neuvosto päätti 60 000 sotilaan kriisinhallintajoukkojen kokoamisesta vuoteen 2003 mennessä. Tuolloin todettiin myös tarve EU:n nopean toiminnan joukkojen kehittämiseen. EU:n taisteluosastokonseptin yleinen kehys hyväksyttiin kesäkuussa vuonna 2004. EU:n taisteluosastot ovat itsenäiseen toimintaa kykeneviä nopean toiminnan joukkoja, jotka ovat korkeassa lähtövalmiudessa ja soveltuvat laaja-alaisiin kriisinhallintatehtäviin. Tässä tutkimuksessa käsiteltiin Pohjoismaisia taisteluosastoja. Pohjoismaisiin taisteluosastoihin osallistuvat maat olivat Ruotsi, Suomi, Norja, Irlanti ja Viro. Tutkimuksessa tarkasteltiin valtiojohdon puheita. Puheista etsittiin perusteltuja vastauksia kysymykseen, mitkä ovat Pohjoismaiseen taisteluosastoon osallistuvan valtion tarkoitusperät? Puheista saatuja vastauksia vertailtiin osallistuvien maiden kesken. Tutkimukseen valitut puhujat olivat Pohjoismaisen taisteluosaston jäsenmaiden pääministerit, ulkoministerit, puolustusministerit ja ase- ja puolustusvoimien komentajat. Tutkimuksessa käytettiin kahta laadullisen tutkimuksen menetelmää, sisällönanalyysia ja vertailevaa menetelmää. Teoreettisena näkökulmana tässä tutkimuksessa oli konstruktivismi. Tutkimuksessa käytettävällä teorialla selvitettiin, tulkittiin ja ymmärrettiin lähdeaineistosta löytyviä perusteluita siitä, mitkä ovat valtion tarkoitusperät osallistua Pohjoismaiseen taisteluosastoon. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että jäsenmaiden osallistumisen tarkoitusperät olivat samankaltaisia esimerkiksi Euroopan unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osalta. Eroavaisuuksiakin löytyi, esimerkiksi Norja ei perustellut osallistumistaan Pohjoismaiseen taisteluosastoon hyödyttävän sitä kansallisella tasolla, kuten muut maat tekivät. Irlanti ja Norja olivat jäsenmaita jotka korostivat oman osallistumisensa hyödyttävän myös Yhdistyneitä Kansakuntia ja sen johtamia kriisinhallintaoperaatioita. Ruotsin osallistumisen tarkoitusperiin heijastui meneillään oleva puolustusvoimien reformi. Suomen valtiojohto vertasi muun muassa Euroopan unionin nopean toiminnan joukkoja Naton nopean toiminnan joukkoja keskenään, sekä huomioi näiden kahden organisaation välisen yhteistyön.

Sotilaallista kriisinhallintaoperaatiota edeltävä päätöksenteko Euroopan unionissa ja Suomessa

”All that is necessary for the triumph of evil is that good men do nothing.” Euroopan unionin kriisinhallintakyky on kehittynyt voimakkaasti koko unionin olemassaolon ajan. Viimeisimpänä uudistuksena unioniin on luotu kyky nopeaan toimintaan. Suomi unionin osana on ilmoittautunut mukaan Euroopan unionin taisteluosastoihin. Tämä tutkimus keskittyy niihin tekijöihin päätöksentekoympäristössä, jotka mahdollistavat unionin toteuttaman kriisinhallintaoperaation. Tarkoituksena on ollut kirjallisuuslähteisiin ja haastatteluihin nojaten selvittää Suomen ja Euroopan unionin sotilaallisen kriisinhallinnan päätöksenteon kentästä päätöksentekoon liittyvät organisaatiot, päätöksentekoprosessit sekä prosessin aikana tuotettavat päätökset ja asiakirjat. Työ omalta osaltaan täydentää Ossi Kervisen tekemää tutkimustyötä kriisinhallinnan päätöksentekorakenteista. Työn tutkimusasetelmana on mallinnus ulkopoliittisesta päätöksenteosta. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1. Mahdollistaako Euroopan unionin päätöksentekomenetelmä sotilaallisen kriisinhallintaoperaation aloittamisessa tarvittavien päätösten laatimisen, erityisesti tarkasteltaessa päätöksentekoa nopean kriisinhallintatoiminnan näkökulmasta? 2. Onko kansallinen päätöksentekomenetelmä toimiva ja erityisesti onko se oikeaaikainen, kun tarkastelemme sitä Euroopan unionin nopeutetun päätöksenteon näkökulmasta? Tärkeimpinä lähteinä ovat olleet Euroopan unionin asiakirjat, eri organisaatioiden laatimat tieteelliset tutkimusraportit. Haastatteluilla on pyritty kartoittamaan toimintamalleja, jotka eivät ilmene kirjallisissa lähteissä. Haastatteluilla oli suuri merkitys johtopäätöksien muodostumisessa. Tutkimus toi esille, että Euroopan unionin päätöksentekorakenne on kaiken kaikkiaan monimutkainen. Päätöksentekojärjestelmää myös uudistetaan voimakkaasti kaiken aikaa, ja tämä osaltaan vaikeutti tutkimuksen tekemistä. Kansallisen päätöksenteon osalta voimakas julkinen keskustelu kriisinhallintalaista ja yleensä kriisinhallinnan päätöksenteosta oli myös tutkimusta vaikeuttavana tekijänä. Päätelmänä tutkimuskysymysten osalta on se, että Euroopan unioni omaa tahdon nopeaan päätöksentekoon ja operaatio Artemiksen katsotaan olevan todiste kyvyn olemassaolosta. Kaikki ne toimet joita Euroopan unioni on suunnitellut päätöksenteon nopeuttamiseksi, eivät kuitenkaan käytännössä nopeuta itse päätöksentekoa. Kansallisen päätöksenteon osalta johtopäätöksenä on, että itse päätöksentekomenetelmä on oikea, mutta se on väärin ajoittunut, mikäli asiaa tarkastellaan nopean toiminnan näkökulmasta. Kansallinen päätöksentekoprosessi tulee voida käynnistää aikaisemmin ja sotilaallisen voimankäytön oikeudet tulee saattaa pois kansallisesta päätöksenteosta käsiteltäessä Euroopan unionin nopeaa kriisinhallintatoimintaa.

Kyberoperaatiot, niiden rajoittaminen ja valvonta : rauhan ajan Suomi

Kyberoperaatiot ovat monelle outo käsite. Tämän käsitteen sisälle ulottuu laaja kenttä, joka yhä enemmän näyttää mahdollisuuksiaan toimia uhkatekijänä valtioita ja yhteiskuntaa vastaan. Kyberoperaatioiden toimintakentän käyttömahdollisuudet ovat valtaisat. Uudenlaisena taistelukenttänä ja alati muuttuvana toimintaympäristönä se asettaa haasteita niin rauhan ajan, harmaan vaiheen kuin sotatilankin osalta. Rajoittaminen ja valvonta eivät ole vain oikeudellista toimintaa tietoverkkorikoksia ja tietoverkkosodankäyntiä vastaan, vaan tässä ympäristössä yksittäinen käyttäjä saattaa olla yksi tärkeimmistä tietoturvan ylläpitäjistä. Kyberoperaatiot ovat hakkerien, virustorjuntaohjelmistojen, tietoverkkohyökkäyksien ja sähköpostimatojen avaruutta, jonka vaikutukset ulottuvat yllättävän syvälle tietoyhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin. Tutkimustyön kohde on erittäin laaja. Tässä työssä keskitytään etsimään ongelmakohtia kun toiminta kohdistuu rauhan ajan Suomeen. Harmaan vaiheen ja sotatilan tutkiminen ovat molemmat erittäin laajoja sekä haasteellisia vaiheita, joiden tutkiminen saattaisi itsessään olla useankin Pro Gradu työn laajuinen. Tutkimuksen pääkysymyksenä on löytää kyberoperaatioiden rajoittamisen ja valvonnan ongelmakohdat Suomessa. Alakysymyksissä pyritään rauhan ajan näkökulmasta selvittämään kyberaseen käsitteistöä, kybersodankäyntiä ja kyberoperaatioita, Suomessa tapahtuvaa rajoittamista ja valvontaa, nykyistä tilannetta ja tulevaisuutta. Kaikista kysymyksistä pyritään tutkimusprosessin aikana löytämään keskeisimmät ongelmakohdat. Tutkimustyö on kartoittava tutkimus jatkotutkimuksia varten ja työssä on pohtivan otteen avulla etsitty erilaisia näkökulmia, joiden kautta itse ongelmakohtia voidaan kartoittaa. Tärkeimpien ja keskeisimpien ongelmakohtien löytyminen avaa mahdollisuuden syventyä jonkin määrätyn osakokonaisuuden ongelmakohtiin. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt asiakirjatutkimusta. Tarkoituksenani on ollut analysoida hankittua aineistoa ja tuoda esille pohtivalla otteella keskeisiä ongelmia, joista voin koota tutkimuskysymykseeni vastauksen. Tiedon hankinta ja oikean tiedon löytäminen on ollut haasteellista tämän tutkimustyön aikana. Aineiston keruu on lopetettu vuoden 2006 tammikuun loppupuolella. Edellytykset lisäaineiston hankinnalle ovat rajattomat, sillä tästä aiheesta löytää joka päivä pientä sirpaletietoa, kunhan osaa etsiä oikeilla perusteilla. Tästä syystä onkin tärkeää huomioida, että aineisto käyttämässäni tutkimuksessa tulee vanhenemaan nopeaan tahtiin. Internetin informaatiolähteet ovat keskeisenä osana tätä työtä tehdessä. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt asiakirjatutkimusta. Tarkoituksenani on ollut analysoida hankittua aineistoa ja tuoda esille pohtivalla otteella keskeisiä ongelmia, joista voin koota tutkimuskysymykseeni vastauksen. Tiedon hankinta ja oikean tiedon löytäminen on ollut haasteellista tämän tutkimustyön aikana. Keskeisimmät ongelmakohdat on jaettu käytännön ongelmakohtiin ja oikeudellisiin ongelmakohtiin. Käytännön ongelmista keskeisimmät haasteet kohdistuvat käsitteistön yhteneväisyyteen, nopean tietoteknisen maailman muutoksiin, virustorjunnan ja tietoturvan kykyyn pysyä ajan tasalla, tietoturvakoulutuksen ja tietoturvakampanjoinnin tärkeyteen sekä haasteeseen pyrkiä tuottamaan tarvittava turva tietoverkoissa niin yksittäisille toimijoille kuin yrityksille ja koko yhteiskunnalle. Oikeudelliselta kannalta keskeisimmät haasteet kohdistuvat lainsäädännön kykyyn joustaa ja soveltaa hitaan oikeusprosessin mukana, niin kotimaisen kuin kansainvälisen yhteistyön parantamiseen ja kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä, tuomioiden ratkaisuihin ja syyllisten kiinniottamisen ongelmiin sekä myös arviointiin oman lainsäädännön vaikutuksesta tietoverkkorikoksissa. Molempiin kategorioihin voidaan edelleen lukea ongelmakohdiksi kyky ennakoimiseen nyt ja tulevaisuudessa, suunnitteluun, varautumiseen ja selkeisiin vastuun jakoihin sekä yleiseen tietouteen käsitykset kyberoperaatioiden vaikutuksien ymmärtämisestä ja sen asemasta.

Luomukysely 2013 : Varsinais-Suomen luomutuottajat liputtavat laadun ja yhteistyön puolesta

MTK – Varsinais-Suomi, Varsinais-Suomen ELY- keskuksen maaseutupalvelut - yksikkö sekä ProAgria Länsi-Suomi toteuttivat vuonna 2013 alussa alueen maataloustuottajille suunnatun luonnonmukaista tuotantoa koskevan kyselyn, jolla selvitettiin luomutuottajien näkemyksiä neuvonta- ja viranomaismenettelystä luomutuotannon toimintaedellytysten edelleen kehittämiseksi. Kysely osoittautui tarpeelliseksi, sillä parannusmahdollisuuksia ja yhteistoimintamuotojen kehittämistä esitettiin aktiivisesti. Palautetta asiakaspalvelun ja viranomaismenettelyn laadusta annettiin runsaasti. Luomutuotannon kehittämisedellytysten painopisteet ovat tämän kyselyn perusteella erityisesti tiedon ja vertaistiedon jakamisessa, markkinoinnissa ja neuvontapalveluissa sekä viranomaismenettelyjen selkeyttämisessä. Luomuyhteistyöverkostossa suuri merkitys on luottamuksella, joka luo myönteisiä ja rahanarvoisia sosiaalisia pääomaresursseja ja hyödyttää luonnonmukaisen tuotannon kehitystä yleisesti ja eri luomutoimijoiden välistä yhteistyötä. Luomutuottajien keskeinen pyrkimys on toimia suomalaisen maatalouden parhaaksi yhdessä asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa, sekä tuottaa kuluttajille mahdollisimman laadukkaita ja puhtaita elintarvikkeita, luoda kestävää maataloutta sekä edistää kuluttajien ruokatietoisuutta.