Inna Koskenniemen kokoelma

Inna Koskenniemi (1923-1995) toimi Turun yliopiston englantilaisen filologian professorina vuosina 1969-88. Hän tutki englannin renessanssin ja keskiajan kieltä ja kirjallisuutta. Inna Koskenniemen perikunta lahjoitti hänen kirjastonsa vuonna 1995 Turun yliopiston englantilaisen filologian laitokselle. Kirjakokoelma säilytetään erillisenä kokoelmana englantilaisen filologian laitoksella. Kokoelmaan kuuluu n. 1500 nidettä kielitieteen ja kirjallisuuden tutkimusta. Kokoelma on kokonaisuudessaan luetteloitu Volter–tietokantaan

Olavi Granön kokoelma

Olavi Granö (s. 1925) on ollut Turun yliopiston maantieteen professorina 1962–88 ja kanslerina 1984–94. Hän on tutkinut Suomen ja Pohjanmeren rannikoita sekä maantieteen teoriaa ja historiaa. Olavi Granön rannikkomaantiedettä käsittelevä avokokoelma on sijoitettu Turun yliopiston Bio-geotieteiden kirjastoon. Hän on itse lahjoittanut kokoelmansa ja lahjoitus jatkuu edelleen. Kokoelma on luetteloitu Turun yliopiston Volter-tietokantaan.

Saksalainen kokoelma

Saksan valtion lahjoittama kirjakokoelma säilytetään erillisenä kokoelmana Turun yliopiston pääkirjastossa. Kokoelma sisältää saksankielistä ja Saksaa käsittelevää kirjallisuutta, noin 1000 nidettä. Suurin osa julkaisuista on painettu 1920-30-luvuilla, 762 nidettä. Kokoelma on melkein kokonaisuudessaan luetteloitu Volter-tietokantaan.

Airas-kokoelma

Professori Pentti Airaksen vuonna 1995 Turun suomalaiselle yliopistoseuralle lahjoittama kirjakokoelma on sijoitettu Turun yliopiston poliittisen historian laitokselle. Kokoelma käsittää noin 1400 nidettä lähinnä turvallisuus- ja aatepoliittista kirjallisuutta. Kokoelma on käytettävissä erikoisluvalla laitoksen tiloissa ja kokonaisuudessaan haettavissa Volter-tietokannasta.

J. K. Paasikiven kokoelma

Suurin osa Suomen tasavallan seitsemännen presidentin J. K. Paasikiven (1870-1966) kirjakokoelmasta säilytetään Turun yliopiston pääkirjaston Paasikivi-huoneessa. Osa kokoelmasta on myös suljetussa varastossa. Kokoelmaan kuuluu n. 7500 nidettä, pääosin yhteiskuntatiedettä ja politiikkaa, kansantaloutta ja historiaa. Melkein 4000 nidettä on luetteloitu Volter-tietokantaan, muuten aineisto löytyy korttiluettelosta. Turun yliopiston kirjasto sai vuonna 1957 vastaanottaa presidentin jälkisäädöksellä lahjoittaman kirjaston.

Uno Lehtosen kokoelma

Historian- ja valtiotieteen professori Uno Lehtosen (1870-1927) kirjakokoelma säilytetään erillisenä kokoelmana Turun yliopiston pääkirjastossa. Kokoelma sisältää runsaasti historiantutkimukseen liittyvää kirjallisuutta, erityisesti Napoleonin ja Bismarckin aikakautta sekä Venäjän, Puolan ja Baltian maiden historiaa, noin 4500 nidettä. Kokoelman pääkieli on saksa. Suurin osa julkaisuista on painettu 1900-1920-luvuilla (3274 nidettä). Suurin osa kokoelmasta löytyy Volter-tietokannasta mutta osittain myös korttiluettelosta.

J. G. Granön kokoelma

J. G. (Johannes Gabriel) Granö (1882–1956), oli Turun yliopiston maantieteen professorina 1926–45 ja kanslerina 1945–55 sekä Helsingin yliopiston maantieteen professorina 1945–50. Granö oli Aasian vuoristojen geomorfologian huomattavimpia tutkijoita. Hän loi maisemamaantieteen ja kehitti maantieteen metodiikkaa (ns. puhdas maantiede). Ainutlaatuinen kokoelma käsittää J.G. Granön artikkelit vuosilta 1901-1956 seitsemään niteeseen sidottuna. Kokoelmaan kuuluvat myös J.G. Granön Altai I-II (1911-1921) suomeksi ja ruotsiksi sekä hänen kuuluisat teoksensa Puhdas maantiede (1929-1930) ja Suomen maantieteelliset alueet (1931-1932). Tarkemmat tiedot löytyvät Turun yliopiston Volter-tietokannasta. Kokoelma on lahjoitettu Turun yliopiston kirjastolle 2005. Kokoelma on sijoitettu Matemaattis- luonnontieteellisen kirjaston varastoon.

Osmo Ikolan kokoelma

Osmo Ikola (s. 1918) on ollut Turun yliopiston suomen ja sen sukukielten professorina 1950–62, suomen kielen professorina 1962–81 ja yliopiston rehtorina 1975–81. Hän on tutkinut kirjasuomea ja lauseoppia. Osmo Ikola lahjoitti fennistiikkaa ja fennougristiikkaa sekä niiden lähialoja käsittävän kirjastonsa Turun yliopiston kirjastolle keväällä 1996. Kirjakokoelma säilytetään erillisenä kokoelmana suomen kielen laitoksella. Kokoelma on kokonaisuudessaan luetteloitu Volter-tietokantaan

V. A. Koskenniemen kokoelma

Kirjallisuuden professori V. A. Koskenniemen (1885-1962) kirjakokoelma säilytetään erillisenä kokoelmana Turun yliopiston pääkirjaston Koskenniemi-huoneessa. Kokoelmaan kuuluu n. 2800 nidettä, suurin osa kaunokirjallisuutta, erityisesti suomalainen lyriikka, kirjallisuudentutkimusta ja estetiikka. Kokoelmassa on runsaasti omistuskirjoituksia V. A. Koskenniemelle. Kokoelmassa on myös 10 kpl. V. A. Koskenniemen omaa käsikirjoitusta sidottuina. (käsikirjoitusliuskat sidottu kirjoiksi): Elegioja ynnä muita runoja. Teoksen käsikirjoitus. 120 s., Ilm. Kootut teokset I. Porvoo 1955, s. 145-243; Hannu. Erään nuoruuden runoelma. Teoksen käsikirjoitus. 73 s., ilm. WSOY, Porvoo 1913; Hiilivalkea. Teoksen käsikirjoitus. 57 s., Ilm. Kootut teokset I. Porvoo 1955, s. 93-144; Kevätilta Quartier Latinissa. Parisin muistelmia. Teoksen käsikirjoitus. 210 s., Ilm. Kootut teokset V. Porvoo 1955, s. 5-51; Konsuli Brennerin jälkikesä. Romaani. Teoksen käsikirjoitus. 259 s., Ilm. Kootut teokset IV. Porvoo 1955, s. 5-161; Lyyra ja paimenhuilu. Runosuomennoksia. Teoksen käsikirjoitus. 109 s., Ilm. Kootut teokset II. Porvoo 1955, s. 303-362; Nuori Anssi. Teoksen käsikirjoitus. 28 s., Ilm. nimellä Nuori Anssi Porvoo 1918 ja Kootut teokset II. Porvoo 1955, s. 283-301; Runon kaupunkeja ynnä muita kirjoitelmia. Teoksen käsikirjoitus. 330 s., Ilm. Kootut teokset V Porvoo 1955, s. 53-155; Sydän ja kuolema. Elegioja, lauluja ja epitaafeja. Teoksen käsikirjoitus. 105 s., Ilm. Kootut teokset I. Porvoo 1955, s. 203-243; Uusia runoja. Teoksen käsikirjoitus. 146 s., Ilm. Kootut teokset I, Porvoo 1955, s. 245-309. Kokoelma on osittain luetteloimaton, melkein 1300 nidettä löytyy Volter-tietokannasta.

Akateemiset urapolut. Humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja kasvatustieteellisen alan generalistien urapolkujen alkuvaiheet 1980- ja 1990-luvuilla

Academic Career Paths. The early career phases of generalists in the fields of humanities, social science and education in the 1980’s and 1990’s This doctoral thesis analyses how generalist graduates of master’s degree have attached to the labour market in two different time periods, and how their career paths in the first eight years following graduation have shaped up. The thesis also analyses the channels of employment through which the generalists have got employed in their early career path. By generalists I am referring to graduates of studies in academic fields which have not qualified the person in a specific profession but rather offered a more general readiness for working life. I address two groups of generalist master’s degree graduates of The University of Turku; one including graduates of the year 1985 and the other consisting of graduates of 1995. All subjects have graduated in the field of humanities, social studies or education. 71 respondents from the group of 1985 and 80 respondents from the group of 1995 answered a survey, which provided the data for the thesis. I interpret the data through the theoretical approaches of changing working life, model of normal employment, transitional labour markets, linear life path, overlapping life courses, hidden labour market and social capital. The conclusion of the thesis is that societal era is connected with employment and career paths of academic generalists. Between the two groups there were differences especially in attachment to labor market, in forms of employment (permanent full-time job vs. temporary job) and in employment channels. Compared to the situation the 1985 group had been in after their graduation, the 1995 group - after getting their degree - became more often unemployed and/or employed in duties below their level of education. Their mobility was also greater and their contracts were often temporary, whereas the graduates of 1985 had been employed in more permanent positions. I demonstrate that the career paths of generalists can be categorized in five career types: steady state, transitory, linear, unsteady and diverging career. Graduates of 1985 have been treading on more stable paths than the latter group. The channels of employment they used were roughly equally divided between formal (e.g. newspaper advertisement and employment office) and informal (e.g. personal contacts and unprompted search for work) channels, whereas amongst the 1995 group employment happened through more varied channels and mostly through informal channels. Regardless of their year of graduation the generalists’ careers had begun to evolve already while they were still in the university and had started working at the same time. The thesis displays how the model of normal employment has weakened and career paths have become unsteady as a consequence of temporary positions. What is also evident in employment when turning from the 1980’s towards the succeeding decade is the rise of significance of the hidden labour market and social capital.

Externalities of Shipping in the Gulf of Finland until 2015

During the last few years, the discussion on the marginal social costs of transportation has been active. Applying the externalities as a tool to control transport would fulfil the polluter pays principle and simultaneously create a fair control method between the transport modes. This report presents the results of two calculation algorithms developed to estimate the marginal social costs based on the externalities of air pollution. The first algorithm calculates the future scenarios of sea transport traffic externalities until 2015 in the Gulf of Finland. The second algorithm calculates the externalities of Russian passenger car transit traffic via Finland by taking into account both sea and road transport. The algorithm estimates the ship-originated emissions of carbon dioxide (CO₂), nitrogen oxides (NO_x), sulphur oxides (SO_x), particulates (PM) and the externalities for each year from 2007 to 2015. The total NOx emissions in the Gulf of Finland from the six ship types were almost 75.7 kilotons (Table 5.2) in 2007. The ship types are: passenger (including cruisers and ROPAX vessels), tanker, general cargo, Ro-Ro, container and bulk vessels. Due to the increase of traffic, the estimation for NO_x emissions for 2015 is 112 kilotons. The NO_x emission estimation for the whole Baltic Sea shipping is 370 kilotons in 2006 (Stipa & al, 2007). The total marginal social costs due to ship-originated CO₂, NO_x, SO_x and PM emissions in the GOF were calculated to almost 175 million Euros in 2007. The costs will increase to nearly 214 million Euros in 2015 due to the traffic growth. The major part of the externalities is due to CO₂ emissions. If we neglect the CO2 emissions by extracting the CO₂ externalities from the results, we get the total externalities of 57 million Euros in 2007. After eight years (2015), the externalities would be 28 % lower, 41 million Euros (Table 8.1). This is the result of the sulphur emissions reducing regulation of marine fuels. The majority of the new car transit goes through Finland to Russia due to the lack of port capacity in Russia. The amount of cars was 339 620 vehicles (Statistics of Finnish Customs 2008) in 2005. The externalities are calculated for the transportation of passenger vehicles as follows: by ship to a Finnish port and, after that, by trucks to the Russian border checkpoint. The externalities are between 2 – 3 million Euros (year 2000 cost level) for each route. The ports included in the calculations are Hamina, Hanko, Kotka and Turku. With the Euro-3 standard trucks, the port of Hanko would be the best choice to transport the vehicles. This is because of lower emissions by new trucks and the saved transport distance of a ship. If the trucks are more polluting Euro 1 level trucks, the port of Kotka would be the best choice. This indicates that the truck emissions have a considerable effect on the externalities and that the transportation of light cargo, such as passenger cars by ship, produces considerably high emission externalities. The emission externalities approach offers a new insight for valuing the multiple traffic modes. However, the calculation of the marginal social costs based on the air emission externalities should not be regarded as a ready-made calculation system. The system is clearly in the need of some improvement but it can already be considered as a potential tool for political decision making.

Dissertationer, Kungliga Akademin i Åbo

Kungliga Akademin i Åbo var verksam mellan åren 1640 och 1827. Det finns en omfattande samling dissertationer från den tiden vid akademibiblioteket. Samlingen är inte fullständig. Samlingen har tillkommit genom gåvor från både Sverige och Finland. De svenska universitetsbiblioteken sände frikostigt dupletter från sina samlingar, och från tryckerihistoriska biblioteket på Skansen kom betydande mängder gammalt åbotryck. Bland privata välgörare kan nämnas professor Artur Rindell, generalkonsul Axel Solitander och generalkonsul Sven A. Lovén, men framför allt en svensk donator, löjnant Thore Virgin, en av Sveriges mest betydande boksamlare under 1900-talet. Han bidrog med en betydande kollektion, och ställde därtill en penningsumma för antikvariska förvärv till bibliotekets förfogande. Samlingen är okatalogiserad, men de tryck som ingår är förprickade i ett referensexemplar av Vallinkoski, Jorma Turun akatemian väitöskirjat 1642-1828. Helsinki 1828. En presentation av samlingen återfinns på bibliotekets hemsida, http://bibbild.abo.fi/diss/dissaml.htm Samlingen omfattar totalt 3.249 volymer.

Daniel Hjort : sorgespel i fem akter med fyra tablåer

J. J. Wecksellin pääteosta Daniel Hjortia pidetään ainoana huomattavana suomalaisena näytelmänä, joka on syntynyt ennen Aleksis Kiven tuotantoa. Tämä historiallinen aatedraama sijoittuu kuningas Sigismundin ja Kaarle-herttuan taistelujen aikaiseen Turun linnaan. Näytelmä kuvaa sovittamatonta ristiriitaa, johon päähenkilö Daniel Hjort joutuu palvellessaan toisaalta kuningasta ja ajaessaan toisaalta kansan asiaa. Näytelmässä on vaikutteita Wecksellin esikuvilta Shakespearelta, Schilleriltä ja Victor Hugolta, mutta näytelmää on kiitetty myös omaperäisyydestä, sen elävästä, syvällisen psykologisesta henkilökuvauksesta ja draamallisesta voimasta. Näytelmä esitettiin ensimmäisen kerran Helsingin ruotsalaisessa teatterissa marraskuun 26. päivänä vuonna 1862, ja näytelmää on esitetty yhä nykypäiviin saakka.

Orbis sensualium pictus = Then synlige werlden

Tsekkiläissyntyinen protestanttinen teologi ja kasvatustieteilijä Johann Amos Comenius julkaisi 1600-luvun puolivälissä kuuluisan oppikirjansa Orbis sensualium pictus (Näkyvä maailma). Kirja oli tarkoitettu latinan kielen alkeiden opiskeluun. Sen käänteentekevä metodi pohjautui havainnollisiin kuviin, joiden pienet, numeroin varustetut yksityiskohdat viittasivat niihin liittyviin selittäviin teksteihin ja sanoihin. Taivaankappaleet, luonto, liikennevälineet, käsityöt, maailmanuskonnot, tavat ja moraali, ihmiskehon rakenne – sanalla sanoen koko luomakunta kaikkine vivahduksineen kuvattiin Comeniuksen kirjan kömpelön kulmikkaissa, mutta havainnollisissa puupiirroksissa. Kuvat ja käsitteet yhdistävänä "pienoisensyklopediana" se pyrki muuttamaan kiduttavan päähän pänttäämisen lapsille hauskaksi tiedon hankkimiseksi. Orbis sensualium pictus levisi kaikkialle Eurooppaan ja ilmestyi myös Suomessa 1680-luvulla useana latinalais-ruotsinkielisenä painoksena. Kirja painettiin Turun piispan Johannes Gezelius vanhemman kirjapainossa, ja sen puupiirrosten painolaatat oli leikattu Turussa käyttäen esikuvana alkuperäisteoksen saksalaisia varhaispainoksia.

Rucouskiria, Bibliasta, : se on, molemista testamentista, messuramatusta, ia muusta monesta, jotca toysella polella luetellan, cokoonpoymettu Somen Turussa 1544

Mikael Agricola (n. 1510-1557) oli Suomen uskonpuhdistuksen johtohahmo, Turun koulun johtaja ja sittemmin Turun piispa. Agricolan kirjallisen työn päämääränä oli kirkolle välttämättömien tekstien laatiminen suomen kielelle. Näin hänestä tuli "suomen kirjakielen isä". Laaja Rucouskiria oli tarkoitettu ensi sijassa papeille, jotta nämä pystyisivät toimittamaan jumalanpalveluksen kansan kielellä. Kirja sisältää eri lähteistä koottuja rukouksia, runoja, neuvoja, virsiä ja liturgisia kappaleita. Teos sisältää myös runsaasti kuvitusta, koristeita ja omaperäistä tekstinsommittelua.