Historia Sveogothica deficiens et restaurata 1

Variantti A.

Quaestio: an disputando eliciatur veritas? Praelucente praesertim historia ecclesiastica, sistens

Invokaatio: D.D.

Coenobii Nadhenadals, in magno Finlandiae ducatu principis, succincta historia 2

Invokaatio: Q.B.V.

Historia Borgoae urbis Nylandiae, leviter adumbrans 1

Arkit: 1 arkintunnukseton lehti, A-B4 C3. - S. [2] tyhjä.

Historia Borgoae urbis Nylandiae, leviter adumbrans 2

Arkit: 1 arkintunnukseton lehti, A-C4 D2.

De historia prudentiae politicae magistra

Invokaatio: I.N.J.

Usu logices in historia naturali

Invokaatio: Divina adfulgente gratia.

De usu lapidum in historia

Invokaatio: Deo duce.

The transforming network of a foreign company operating in Mongolia. Case: A Finnish firm in Mongolia

In the globalising business environment ever fewer market areas remain unknown. Mongolia is yet only considered as an isolated strip between two power states. The purpose of this study is to put Mongolia on the map of academic business research. This is done by describing the transforming network of a foreign company operating in Mongolia. The objective of the study is approached through a case study, which presents the transformation of a Finnish company operating in Mongolia. This study aims at providing understanding on how the foreign case company observes the transformations of its network. The transformation within the case company is reflected to the transformations that occur in the Mongolian business environment. This study was conducted through a qualitative, intrinsic case study approach. The empirical data was gathered by using the method of network pictures. The network pictures were completed with the assistance of themed interviews. In order to be able to analyse the transformation within a network, three different time periods were observed: the past period around 2000, the present around 2014, and the estimated future around 2020. The data was collected from four executives positioned either in Finland, Russia or Mongolia. The respondents have a long experience within the case company, they hold managerial position, and therefore were able to offer valuable data for this study. The analytical framework used to analyse the collected data was built on the industrial network model, the ARA (actors-resources-activities)-model. The study shows that the changing business environment of Mongolia was utilised by the case company. In order to better meet the transforming customer wishes, the case company transformed from being a retailer to being a manufacturer. The case company was able to become a pioneer in the market. Thus, the case company has undergone similar kind of rapid transformation as the economy of Mongolia in entirety. This study shows that the general nature of the ARA-model makes it usable for new research contexts. The initial ARA-model offers a way to identify the dimensions of a network and a mean to understand these dimensions. The ARA-model can be applied to different contexts and to all time dimensions, past, present and future. The managerial recommendations offered in this study are directed towards the managers that plan to start operations in Mongolia. While this study is the first of its kind, it offers a good starting point for the future research on the change of Mongolian business networks. Valuable information could, for example, be obtained from a comparative study between the case company of this study and a multinational mining company operating in Mongolia.

Kun historia ei loppunutkaan : Venäjän kylmä sota -retoriikka Ukrainan kriisissä 2013-2014

Ukrainassa vuoden 2013 loppupuolella alkanut ja yhä jatkuva kriisi on ollut Euroopan merkittävin kriisi kylmän sodan päättymisen jälkeen. Sen myötä EU, Nato ja Yhdysvallat ovat purkaneet yhteistyötään Venäjän kanssa ja turvallisuutta on arvioitu uudelleen. Ukrainan kriisin myötä lännen ja Venäjän suhteita on alettu kuvata jopa kylmäksi sodaksi. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella Venäjän Ukrainan kriisiin liittyvää kylmä sota -retoriikkaa. Tutkimusaineistona käytin Venäjän ylimmän johdon lausuntoja ja kannanottoja sekä ulkoministeriön että Kremlin englanninkielisestä aineistosta. Tutkimuksessa analysoin kaikkea aineiston Ukrainan kriisiin 2013–2014 liittyvää retoriikkaa, jossa mainitaan kylmä sota. Tutkin, miten ”kylmä sota” ilmenee Venäjän retoriikassa, millaista identiteettiä sen kautta rakennetaan ja mitä poliittisia tavoitteita sen kautta ajetaan. Lähtökohtana tutkimuksessa oli konstruktivistinen taustaoletus, jonka mukaan todellisuus rakentuu sosiaalisesti ja kielellä on tässä keskeinen rooli. Tutkimusmenetelmänä oli Chaïm Perelmanin argumentaatioanalyysiin perustuva historiapoliittinen retoriikan analyysi. Tarkastelin yleisöä, minkä perusteella Venäjän kylmä sota -retoriikasta erottui sekä venäläisyleisölle että lännelle suunnattua argumentaatiota. Lisäksi tarkastelin retoriikassa esiintyviä argumentaation keinoja. Kylmä sota -retoriikkaa esiintyi Venäjän Ukrainan kriisiin liittyvässä retoriikassa läpi tarkastelujakson ja se pysyi hyvin samankaltaisena. Retoriikan käytössä ja poliittisten tavoitteiden ajamisessa oli kuitenkin eroja. EU:n, Naton ja Yhdysvaltain pakotteisiin ja vastatoimiin liittyvässä retoriikassa kylmä sota -retoriikalla oli selvä rooli. Ydinaseisiin liittyvässä retoriikassa taas kylmää sotaa ei mainittu lainkaan. Retoriikan analyysin perusteella Venäjän kylmä sota -retoriikka toimii niin identiteetin rakentajana kuin poliittisten päämäärien ajamisen välineenä. Venäläiselle yleisölle suunnatussa kylmä sota -retoriikassa korostuu omien tekojen oikeutus ja moninapaisen maailman luominen vaihtoehdoksi historian loppumiselle ja läntisen liberalismin voitolle. Lännelle suunnatulla retoriikalla pyritään vaikuttamaan erityisesti pakotteisiin ja lännen yhtenäisyyteen vertaamalla nykytilannetta kylmään sotaan.

Tekemisen meininki: Suomalainen maker-kulttuuri

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaista on kansainvälinen tekemisen alakulttuuri, jota kutsutaan nimellä maker, ja miten se toteutuu Suomessa. Maker -kulttuuri on 2000-luvulla syntynyt itse tekemisen alakulttuuri, jossa hyödynnetään ennakkoluulottomasti kehittynyttä teknologiaa, avoimia työtiloja sekä kansainvälistä virtuaalista ja fyysistä yhteisöä. Pyrkimyksenä on kuvailla ja kartoittaa ilmiötä, josta ei aikaisemmin ole tehty tutkimusta Suomessa. Tutkimuksen viitekehyksessä kansainvälinen maker-kulttuuri sijoitetaan perinteisen käsityöprosessin ympäristöihin. Teoria rakentuu maker-kulttuurin kansainvälisestä tutkimuksesta ja suomalaisesta käsityötutkimuksesta. Tutkimusote on fenomenografinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin yhtätoista (11) maker-kulttuurin asiantuntijaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Suomalaisesta maker- kulttuurista nousi tutkimuksessa esiin kolme keskeistä näkökulmaa: 1. Yhteisö vahvistaa sosiaalista pääomaa, levittää osaamista sekä jakaa käsityöllisen prosessin. 2. Avoimet työtilat, informaatioteknologian yleistyminen sekä modernin tuotantoteknologian kehittyminen ja halventuminen ovat luoneet ympäristön, jossa maker-kulttuuri kasvaa ja kehittyy. 3. Oppiminen ja henkilökohtainen kompetenssi ovat keskeisiä kokonaisen käsityöprosessin osatekijöitä. Oma-aloitteisuutta ja yrittämistä arvostetaan, ja niitä vahvistetaan vertaistuella. Teknologisen pystyvyyden kehittäminen ja osaamisen jakaminen ovat keskeisiä tavoitteita. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan suomalaisessa maker-kulttuurissa teknologista kompetenssia, sen vahvistamista ja jakamista arvostetaan. Muualla maailmassa teknologista kompetenssia pidetään enemmänkin lähtökohtana ja itseisarvona, jonka kautta maker-kulttuurista kiinnostutaan. Tulevaa valtakunnallista perusopetuksen opetussuunnitelmauudistusta 2016 silmällä pitäen jatkotutkimusta voisi tehdä peruskoulun käsityönopetuksen ja maker -kulttuurin kohtaamisesta sekä maker-kulttuurista ilmiölähtöisen oppimisen kenttänä. Asiasanat: maker, hackerspace, makerspace, FabLab,hacker, open source, avoimet työtilat, digitaalinen valmistaminen, digital fabrication, kokonainen käsityö

Pienestä halosta koruksi : kännykän lyhyt historia

Kirjallisuusarvostelu