Aleksis Kivi

Vanhin säilynyt Aleksis Kiveä esittävä kuva on tehty kevättalvella 1873. Piirtäjä on jokseenkin varmasti Albert Edelfelt, jolla on ollut käytettävänä Albert Forssellin Kiven hautajaisissa tekemät luonnokset. - Kuva on digitoitu Lintu-kustannuksen 1980-luvulla julkaisemasta postikortista.

Konstnärsgillet 1866. [1.]

Helsingfors 1866

Übergang der russisch-kaiserlichen Truppen über die Brüke zu Aajala

Kuvan teksti kokonaisuudessaan: Ubergang der russisch-kaiserlichen Truppen über die Brüke zu Aajala unter Comando des General Lieutenants von Schulz am 4 auf den 5ten May 1790 wo die schwedisch-königl. Truppen bei der Batterie N.5 überfallen durch einige in das Retranchement geworfene Bomben in Unordnung gebracht und endlich sich nach Corois zurückzuziehen gezwungen wurden.

Reljacija o vzjatii Gelzenforsa

Sanktpeterburg 1766

Fänrik Ståls sägner

Helsingfors : G. W. Edlund 1883 : Stockholm, Central-tryckeriet

Vänrikki Stoolin tarinat - [Kansi]

Kuvat piirtänyt Albert Edelfelt. - Kirja ilmestyi 10 vihkona

Angrif der königl:schwedischen Seerenflotte von Sr. Majestät den König von Schweden bei Hillnäs, Willnäs, und Fridrichsham am 15ten May 1790, wo die russisch-kaiserl: Scheerenflotte 1 Turoma, 2 kleine Fregatten, 22 Halbgaleren und 4 Galliotten verlohren hat

S.l. S.a.

Genes outside The Hla Region affecting Susceptibility to Type 1 Diabetes - The Role of Iddm2 and Iddm9 in the Finnish Population

Tyypin 1 diabeteksen perinnöllinen alttius Suomessa - HLA-alueen ulkopuolisten alttiuslokusten IDDM2 ja IDDM9 rooli taudin periytymisessä HLA-alue, joka sijaitsee kromosomissa 6p21.3, vastaa noin puolesta perinnöllisestä alttiudesta sairastua tyypin 1 diabetekseen. Myös HLA-alueen ulkopuolisten lokusten on todettu liittyvän sairausalttiuteen. Näistä kolmen lokuksen on varmistettu olevan todellisia alttiuslokuksia ja lisäksi useiden muiden, vielä varmistamattomien lokusten, on todettu liittyvän sairausalttiuteen. Tässä tutkimuksessa 12:n HLA-alueen ulkopuolisen alttiuslokuksen kytkentä tyypin 1 diabetekseen tutkittiin käyttäen 107:aa suomalaista multiplex-perhettä. Jatkotutkimuksessa analysoitiin IDDM9-alueen kytkentä ja assosiaatio sairauteen laajennetuissa perhemateriaaleissa sekä IDDM2-alueen mahdollinen interaktio HLA-alueen kanssa sairauden muodostumisessa. Lisäksi suoritettiin IDDM2-alueen suojaavien haplotyyppien alatyypitys tarkoituksena tutkia eri haplotyyppien käyttökelpoisuutta sairastumisriskin tarkempaa ennustamista varten. Ensimmäisessä kytkentätutkimuksessa ei löytynyt koko genomin tasolla merkitsevää tai viitteellistä kytkentää tutkituista HLA-alueen ulkopuolisista lokuksista. Voimakkain havaittu nimellisen merkitsevyyden tavoittava kytkentä nähtiin IDDM9-alueen markkerilla D3S3576 (MLS=1.05). Tutkimuksessa ei kyetty varmistamaan tai sulkemaan pois aiempia kytkentähavaintoja tutkituilla lokuksilla, mutta IDDM9-alueen jatkotutkimuksessa havaittu voimakas kytkentä (MLS=3.4) ja merkitsevä assosiaatio (TDT p=0.0002) viittaa vahvasti siihen, että 3q21-alueella sijaitsee todellinen tyypin 1 diabeteksen alttiusgeeni, jolloin alueen kattava assosiaatiotutkimus olisi perusteltu jatkotoimenpide. Sairauteen altistava IDDM2-alueen MspI-2221 genotyyppi CC oli nimellisesti yleisempi matalan tai kohtalaisen HLA-sairastumisriskin diabeetikoilla, verrattuna korkean HLA-riskin potilaisiin (p=0.05). Myös genotyyppijakauman vertailu osoitti merkitsevää eroa ryhmien välillä (p=0.01). VNTR-haplotyyppitutkimus osoitti, että IIIA/IIIA-homotsygootin sairaudelta suojaava vaikutus on merkitsevästi voimakkaampi kuin muiden luokka III:n genotyypeillä. Nämä tulokset viittaavat IDDM2-HLA -vuorovaikutukseen sekä siihen että IDDM2-alueen haplotyyppien välillä esiintyy etiologista heterogeniaa. Tämän johdosta IDDM2-alueen haplotyyppien tarkempi määrittäminen voisi tehostaa tyypin 1 diabeteksen riskiarviointia.