Ilmanlaatu Uudellamaalla 2012

Ilmanlaatuindeksin perusteella arvioituna ilmanlaatu oli vuonna 2012 Järvenpäässä ja Lohjalla enimmäkseen hyvää tai tyydyttävää (Järvenpäässä 93 % ja Lohjalla 99 % vuoden tunneista). Järvenpäässä huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunteja kuitenkin oli melko runsaasti, yhteensä 2 % vuoden tunneista. Katujen keväinen pölyäminen oli syynä huonoon ja erittäin huonoon ilmanlaatuun. Hengitettäville hiukkasille annetut raja-arvot eivät vuonna 2012 ylittyneet Järvenpäässä ja Lohjalla. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudelle annettu ohjearvo ylittyi Järvenpään mittausasemalla maalis- ja huhtikuussa, Lohjalla ei lainkaan. Hengitettävien hiukkasten vuosipitoisuus oli Lohjalla matalammat kuin aiempina vuosina. Järvenpäässä mittausaseman paikka vaihtui. Kevään katupölykausi alkoi maaliskuun alussa ja jatkui huhtikuun loppupuolelle. Lievä pölyäminen jatkui vielä toukokuussakin. Pienhiukkasten vuosipitoisuus oli Lohjalla selvästi alle raja-arvon ja hieman matalampi kuin vuonna 2011. Sekä jatkuvatoimisissa mittauksissa että passiivikeräinkartoituksissa saadut typpidioksidipitoisuudet olivat selvästi raja- ja ohjearvojen alapuolella. Lohjalla typpidioksidin vuosipitoisuus oli hieman korkeampi kuin vuonna 2011. Passiivikeräinkartoituksissa mitatut typpidioksidin vuosipitoisuudet olivat paria poikkeusta lukuun ottamatta matalampia tai samalla tasolla kuin vuonna 2011. Otsonipitoisuudet alittivat sekä vuoden 2010 tavoitearvot että pitkän ajan tavoitteet. Vuosipitoisuudet olivat edellisvuotta matalammat. Pääkaupunkiseudulla tehtyjen mittausten ja päästökartoitusten perusteella rikkidioksidin, hiilimonoksidin, bentseenin ja lyijyn pitoisuudet olivat raja-arvojen alapuolella ja arseenin, kadmiumin ja nikkelin pitoisuudet vastaavasti tavoitearvoja alempia. Polyaromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksista on riittämättömästi tietoja toistaiseksi

The Role of a firm’s mindset in international success - case study of Finnish marine industry firms

This thesis investigates the influence of a firm’s mindset on international success in the context of the Finnish marine industry. The study draws theoretical wisdom from organisational behaviour and strategic management literatures. The research aim set for this study was to identify and categorise existing strategic types based on mindsets found in the marine industry SMEs, and to link the influence of mindsets with success by examining the role of mindsets in a firm’s performance. Mindsets of firms were conceptualised as aggregate collections of perceptions that influence how the surrounding environment is discerned by the members of the firm. Mindsets are idiosyncratic to firms and therefore important firm-specific resources which influence decision-making and can be observed through the strategic behaviour of firms. Qualitative case study method was applied which was further supported by quantitative data on the financial performance of the ten case firms. Taxonomy based on the dimension of mindsets and prediction was developed to demonstrate four ideal types of firms identified within the marine industry. It was found that all of the case firms emphasised adaptation in their strategy while planning was emphasised to a varying degree. Moreover, two different methods of adapting were found; proactive and reactive. Firms which plan in the long-term and adapt proactively constantly investigate whether their plans are synchronous with the realities of the market; by having an open mindset, a firm’s perception of the reality of the market is enabling the firm to develop value creating strategies which are superiorly informed.This finding was supported by the financial data and led to the proposition that having an open mindset and placing a high level of emphasis on prediction may have a positive influence on international success. Also, it was proposed that concentrating only on exploiting business opportunities in the present time and not exploring any addition opportunities can have a negative influence on the firm’s performance, even if the mindset of the firm is open.

Ecosystem architecture design: endogenous and exogenous structural properties

The aim of this dissertation is to bridge and synthesize the different streams of literature addressing ecosystem architecture through a multiple‐lens perspective. In addition, the structural properties of and processes to design and manage the architecture will be examined. With this approach, the oft‐neglected actor‐structure duality is addressed and both the position and structure, and action and process are under scrutiny. Further, the developed framework and empirical evidence offer valuable insights on how firms collectively create value and individually appropriate value. The dissertation is divided into two parts. The first part comprises a literature review, as well as the conclusions of the whole study, and the second part includes six research publications. The dissertation is based on three different reasoning logics: abduction, induction and deduction; related qualitative and quantitative methodologies are utilized in the empirical examination of the phenomenon in the information and communication technology industry. The results suggest firstly that there are endogenous and exogenous structural properties of the ecosystem architecture. Out of these, the former ones can be more easily influenced by a particular actor whereas the latter ones are taken more or less for granted. Secondly, the exogenous ecosystem design properties influence the value creation potential of the ecosystem whereas the endogenous ecosystem design properties influence the value appropriation potential of a particular actor in the ecosystem. Thirdly, the study suggests that there is a relationship between endogenous and exogenous structural properties in that the endogenous properties can be leveraged to create and reconfigure the exogenous properties whereas the exogenous properties prose opportunities and restrictions on the use of endogenous properties. In addition, the study suggests that there are different emergent and engineered processes to design and manage ecosystem architecture and to influence both the endogenous and exogenous structural properties of ecosystem architecture. This study makes three main contributions. First, on the conceptual level, it brings coherence and direction to the fast growing body of literature on novel inter‐organizational arrangements, such as ecosystems. It does this by bridging and synthetizing three different streams of literature, namely the boundary, design and orchestration conception. Secondly, it sets out a framework that enhances our understanding of the structural properties of ecosystem architecture; of the processes to design and manage ecosystem architecture; and of their influence on the value creation potential of the ecosystem and the value capture potential of a particular firm. Thirdly, it offers empirical evidence of the structural properties and processes.

Kansainvälistymään! : mutta miten ja minne?

Teema: Maantieteen kansainvälinen unioni (IGU) kansainvälistymisen väylänä.

Yliopistolliset istuimet rahista oppituoliin

Kirjallisuusarvostelu

Kliininen neuropsykiatria

Kirjallisuusarvostelu

Peruskauraa viihdepakettina eli mitä esitetään yleistajuisesti

Kirjallisuusarvostelu

Historiallinen katse kirjoitettuun nuoruuteen

Teema: Arviointi.

LIV I VASSEN : Anvisningar om strandskötsel

Svunna tiders öppna strandområden är numera en sällsynt syn. Betesdjur håller inte längre nere vegetationen vid stränderna, och man slår inte växter som vinterfoder till boskapen. Täta vassruggar har lagt beslag på tidigare betesmarker och man försöker bekämpa den allt mer avlägsna strandlinjen genom muddring. Områden med fritidsbostäder kännetecknas på sina ställen av spikraka grävda farleder för båtar och mellan dem öar av deponeringsmassa bevuxna med vass och björk. Många fåglar som tidigare var mycket vanliga på öppna strandängar har försvunnit, eftersom bara ett fåtal vassfåglar trivs i hög vass. Naturen och landskapet vid Finlands stränder behöver omfattande skötsel för att trenden ska kunna vändas. Näringsflödet till vattendragen måste förhindras och man måste öka avlägsnandet av näringsämnen – såsom skörd av vassruggar. Igenväxta strandområden bör restaureras till strandängar antingen genom slåtter eller bete. Vid muddring av strandområden bör alla följa samma regler, så att strandlandskapet hålls öppet och behåller sin skönhet. Den här guiden tar upp strandskötsel på ett mångsidigt sätt och ger praktiska tips om de lämpligaste skötselmetoderna. Vi bör värna om Finlands strandlandskap – tillsammans.

Islamismi Pohjois-Afrikassa arabikevään jälkeen

Jopa vuosikymmeniä kestänyt autoritaarinen valta ja sosioekonomiset haasteet johtivat vuonna 2011 arabikevään kansannousuihin sekä mielenosoitusaaltoon Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Pohjois-Afrikassa arabikevään tapahtumat kulminoituivat vallankumouksiin Tunisiassa ja Egyptissä sekä sisällissotaan Libyassa. Marokossa ja Algeriassa arabikevään vaikutus jäi heikommaksi. Tämä artikkeli pyrkii selvittämään, miten islamismin vaikutus Pohjois-Afrikassa on kasvanut - tai muuttunut - arabikevään jälkeen.

Ristikkorakenteisen hihnakuljetinsillan mitoitustyökalun kehittäminen

Hihnakuljettimia käytetään muun muassa voimalaitos- ja sellutehdasympäristöissä kuljettamaan kiinteää polttoainetta tai haketta pitkiä matkoja. Pitkät hihnakuljettimet asennetaan yleensä teräsristikoista rakennettujen kuljetinsiltojen sisään. Kuljetinsilta toimii siis hihnakuljettimen ja hoitokäytävän runkona sekä suojaa kuljetinta ja kuljetettavaa materiaalia säältä. Tässä diplomityössä on laadittu mitoitustyökalu, jolla voidaan nopeasti mitoittaa ristikkorakenteisen hihnakuljetinsillan sauvat sekä määrittää rakenteen massa. Laskentaohjelma on toteutettu Microsoft Excel -taulukkolaskentana. Sillan poikkileikkaus voi olla suljettu symmetrinen umpirakenne tai avorakenne, jossa on ulokkeellinen hoitotaso. Ristikon sauvat ovat RHS-putkia. Rakenteeseen voi vaikuttaa jatkuvia kuormia, pistekuormia sekä näistä johdetut, ekvivalenttiin staattiseen voimaan perustuvat maanjäristyskuormat. Diplomityössä on perehdytty mitoitustyökalussa sovellettuihin teorioihin. Voimasuureiden laskenta perustuu 2-tukisina palkkeina käsiteltävien siltalohkojen ratkaisuun ja palkkianalogiaan, jossa ristikon sauvavoimat ratkaistaan käsittelemällä ristikkoa palkkina. Sauvojen kestävyyden laskenta perustuu SFS-EN 1993-1-1 -normiin, joka on osa Eurocode -rakennesuunnittelunormistoa. Lisäksi työssä on käsitelty ristikkoliitosten mitoitusta SFS-EN 1993-1-8 mukaan. Mitoitusohjelman toimivuutta on testattu tarkastelemalla esimerkkisiltaa laaditulla mitoituspohjalla ja Autodesk Robot Professional 2013 -FE-analyysiohjelmisuolla. Tulosten perusteella mitoitustyökalua voidaan käyttää ainakin tarjousvaiheen nopeisiin tarkasteluihin ja omamassan määritykseen, mutta myös lopulliseen mitoitukseen, mikäli hyväksytään konservatiivinen mitoitus.