Opiksi ja Huviksi suomalaista elokuvahistoriaa

Teemanumero 1/2012: Arkisto. Esittelyssä Opiksi ja Huviksi -osakeyhtiön arkisto.

Arkistojen kätköistä : Valentin Vaalan ensimmäinen Siltalan pehtoori

Teemanumero 1/2012: Arkisto.

Elävien kuolleiden sielunelämä

Kirjallisuusarvostelu

Kategorisointi tutkimuksen kohteena

Kirjallisuusarvostelu

Yhdenvertaisuus työelämässä

Tutkielma käsittelee syrjintää työelämässä ja yhdenvertaisuuden toteutumista työelämään liittyvien säännösten valossa. Aihetta käsitellään siviilioikeudelliselta kannalta, joten rikosoikeudellisen vastuun toteutumiseen liittyvät kysymykset on tutkielmasta jätetty pois. Keskeisenä osana tutkielmaa on voimassa oleva yhdenvertaisuuslainsäädäntö ja sen soveltuminen työelämän syrjintätilanteisiin. Pääpaino tässä on vuonna 2004 voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki (21/2004) ja sen työsyrjintää koskevat säännökset. Aiheen rajauksen takia sukupuoleen liittyvää syrjintää käsitellään vain marginaalisesti ja siltä osin kuin se tukee pääaihetta. Koska tutkielma keskittyy hyvin pitkälti voimassaolevan lainsäädännön selvittämiseen mm. lainsäädännön, lain esitöiden, oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön avulla, sitä voidaan luonnehtia oikeusdogmaattiseksi. Omat analyysit ja erilaisten tilastojen vertailut tuovat tutkielmaan kuitenkin myös empiiristä otetta. Yhdenvertaisuuden käsitteeseen liittyy tietynlainen kaksijakoisuus, joka pitää sisällään sekä muodollisen yhdenvertaisuuden että tosiasiallisen yhdenvertaisuuden käsitteet. Tämä näkyy myös työelämän syrjintään liittyvässä sääntelyssä. Perustuslaillisella tasolla kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Lisäksi perinteisen työoikeudellisen sääntelyn taustalla olevat Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimukset korostavat kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta. Tätä voidaan kutsua muodolliseksi, ns. formaaliseksi yhdenvertaisuudeksi. Euroopan unionin kautta tuleva sääntely korostaa kuitenkin yhä enemmän ihmisten tosiasiallista yhdenvertaisuutta. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että erilaisten syrjintäperusteiden pitäisi olla samanarvoisia keskenään, syrjinnästä aiheutuvien seuraamusten pitäisi olla riittävän tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, sekä oikeussuojan saatavuuden pitäisi toteutua tehokkaasti syrjintäperusteesta riippumatta. Näin ei kuitenkaan aina näytä olevan. EU:n kautta tulevaa sääntelyä käydään läpi erityisesti yhdenvertaisuuslainsäädännön taustalla olevien syrjintädirektiivien osalta. Miten Suomi on onnistunut implementoimaan direktiivit omaan lainsäädäntöönsä? Lisäksi keskeinen tutkimusteema on selvittää, miten voimassaoleva työlainsäädäntö ja yhdenvertaisuuslainsäädäntö risteävät keskenään erityisesti työsyrjinnästä määrättävien seuraamusten osalta. Lopuksi käydään läpi unionin tasoisia erilaisia toimintaohjelmia, joilla pyritään ennen kaikkea vaikuttamaan ihmisten asenteisiin ja näkemään erilaisuus ja monimuotoisuus voimavarana työelämässä.

Vertailevan markkinoinnin sääntely kilpailijan näkökulmasta

Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia, miten vertailevaa markkinointia tulee arvioida kilpailevien elinkeinonharjoittajien välisissä riita-asioissa. Kuluttajia koskeva näkökulma rajataan siten tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkielmassa käsitellään vertailevaa markkinointia koskevaa sääntelyä ja sen tulkintaa erityisesti markkinaoikeuden ja liiketapalautakunnan ratkaisuissa noudattaen lainopillista tutkimusmenetelmää. Tutkimustulokset osoittavat, ettei yksistään lainsäädännön nojalla voida tehdä päätelmiä siitä, millaisia vertailevaa markkinointia koskevia toimenpiteitä on pidettävä kiellettyinä. Arvioinnissa on siten otettava huomioon kaikki tapauskohtaiset seikat ja tulkittava niitä lainsäädännön, itsesääntelyn sekä oikeuskäytännön perusteella. Etenkin kohderyhmä määrittelee sen, miten vertailevan markkinoinnin sääntelyä tulee yksittäisessä tapauksessa tulkita.

Beauty for Sale - An Empirical Study of Appearance-Related Consumption in Finland

This study examines appearance-related consumption in Finland. The theoretical portion discusses appearance-related consumption, on one hand from a consumer culture perspective, as both a possibility and responsibility for everyone; and on the other hand, from the point of view of behaviour and attitudes associated with sociodemographic and lifestyle-related factors. The empirical part of the study concentrates on the following aspects: 1) Finns’ appearance-related consumption patterns, attitudes towards appearance-related consumption and attending to one’s looks through consumption, as well as general changes in consumption patterns and attitudes; 2) gender differences in attitudes and consumption patterns, and their possible changes over time, and; 3) other differences among population groups in attitudes and consumption patterns, and their possible changes over time. The following dissertation utilises data from seven different nationally representative surveys. Data include Finnish Household Budget surveys from 1998 (N=4 359), 2001 (N=5 495) and 2006 (N=4 007), as well as, The Everyday Life and Well-being Survey (N=908) collected in 2011, and Finland 1999 (N=2 417), Finland 2004 (N=3 574) and Finland 2009 (N=1 202) surveys. The study indicates that Finns’ relationship to appearance-related consumption is, generally, somewhat inconsistent. In Finland, a significant share of a household’s total spending, around the EU average, is allocated to products and services related to appearance. In addition, at an attitudinal level, physical appearance is important to most Finnish consumers. However, in many respects, these attitudes reflect a certain reservation towards appearance-related consumption practices. The number of those consumers who see themselves as truly dedicated to attending to their looks through consumption is quite small, whereas the amount of those willing to take a reserved or even negative attitude towards appearance-related consumption is clearly higher. Attitudes towards attending to one’s looks and the importance of appearance-related consumption had not changed during the past decade. Study shows that at present, appearance-related consumption is a form of consumption that is particularly important to women, younger consumers, people with middle or higher income, and those with normal weight. Gender is in the key role when explaining appearance-related consumption and contrary to common belief, gender differences seem to have stayed quite stable. The results also indicate that, to some extent, differences between younger and older age groups might be diminishing.

Hoivatyön myyttejä purkamassa

Kirjallisuusarvostelu

Sattuu joka sopukkaan

Kirjallisuusarvostelu