555 resultados para Faircloubh, Norman: Miten media puhuu
Resumo:
Puhe Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen Oikeuskulttuurin päivässä 11.11.2011.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Artikkeli on vastine Jukka Lehtosen kirja-arvosteluun Psykologia-lehden numerossa 4/2010.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten pk-yrityksen strategiaprosessia käytännössä toteutetaan, keitä siihen osallistuu ja minkälaisia käytäntöjä siihen liittyy. Lisäksi pyrittiin lisäämään ymmärrystä hallituksen sekä hallituksen ja toimitusjohtajan vuorovaikutussuhteista tehtävien, roolien ja vallan jakautumisen näkökulmista strategiaprosessin eri vaiheissa ja päätöstilanteissa hyvän hallintotavan periaatteet huomioiden. Tutkimuksen mielenkiinnon kohteena oli myös jaetun johtajuuden rooli yrityksen ylimmän johdon strategiatyössä. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisella tapaustutkimusmenetelmällä. Tutkimuskohteena toimi pieni suomalainen it-alan yritys, josta haastateltiin sekä toimitusjohtajaa, että hallituksen jäseniä. Tutkimuksen havaintojen ja analyysien perusteella pk-yrityksen toimitusjohtajalla on ratkaiseva rooli yrityksen pääasiallisena strategina, pk-yrityksissä ei toteuteta strategian muodostamisen jälkeen erityisen määrämuotoista strategiaprosessia, vaan strategisia valintoja peilataan kilpailuympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja ylimmän johdon tiedon sosiaaliseen rakentumiseen perustuvilla strategikäytännöillä voidaan savuttaa tehokkuutta strategiatyössä. Myös hallituksen palvelutehtävän painottaminen, johdon ja hallituksen vuorovaikutteinen keskustelukulttuuri ja jaetun johtajuuden periaatteet tuovat lisäarvoa pk-yrityksen strategiatyöhön.
Resumo:
Background: Acute otitis media (AOM) is the most common bacterial infection in young children, but the optimal management of AOM remains controversial. The aim of this study was to assess the efficacy of antimicrobial treatment, either immediate or delayed, for AOM and to compare parental experiences regarding the management of AOM in two countries with very different treatment guidelines. Methods: Altogether, 322 children participated in a randomized, double-blind, placebocontrolled trial. Children 6–35 months of age with AOM received amoxicillin-clavulanate or placebo for 7 days. The primary outcome was the time to treatment failure. In the second study, the delayed antimicrobial treatment group consisted of recipients of placebo who had received rescue treatment. The immediate antimicrobial treatment group consisted of children allocated to amoxicillin-clavulanate group. Parental expectations and opinions were evaluated by questionnaires sent via public day care in Turku, Finland, and Utrecht, the Netherlands. Results: Treatment failure occurred significantly more often in children receiving placebo as compared to antimicrobial treatment (45% vs. 19%, P<0.001). Delayed initiation of antimicrobial treatment did not worsen the recovery from AOM, but it was associated with worsening of the child’s condition, prolongation of symptoms, and absenteeism from day care and parental absenteeism from work. According to the comparative questionnaire, antimicrobial use was more common in Finland than in the Netherlands. Finnish parents believed more often than Dutch parents that antimicrobials are necessary in the treatment of AOM. Conclusions: Children with AOM benefit from antimicrobial treatment. Delayed initiation of antimicrobial does not worsen the overall recovery from AOM, but it might increase the symptom burden and create economic losses. Treatment practices and parental expectations seem to interact with each other. This needs to be considered when AOM treatment guidelines are updated.
Resumo:
The present research focuses on the study of how to design message and select media in advertising to generate customer’s purchase intention towards senior mobile phone in China. The message design concentrates mainly on message framing and fear appeals study while the media selection method is only based on direct matching. For exploring the main research question, the study utilized qualitative methodology. The data collection consisted of a pre-interview questionnaire, interviews, and three sets of experiments. The experiments were designed to test the selected 18 participants’ responses toward different emotional appeals and message framings. The findings illustrate participants’ understanding of senior mobile phone and their media usage habits. Moreover, positive message framing and emotional appeals in advertising are more effective. Gender differences in responding to emotional appeals were explored as well.
Resumo:
Pro graduni käsittelee digitaalisen kulttuurin piiriin kuuluvaa noin 10-vuotiasta harrastusta, jossa julkaistaan ja levitetään radio-ohjelmien kaltaisia äänitiedostoja Internetissä. Tämän harrastuksen nimi on podcastaus. Tutkimukseni tarkoituksena on ollut selvittää, millaista ja mitä podcastaus on käytännössä sen suomenkielisten harrastajien keskuudessa. Mahdollisimman kattavien tulosten saavuttamiseksi olen tehnyt tutkielmaani soveltavan osion, jossa olen toteuttanut kohteenani ollutta harrastusta itse. Oman kokemuspohjani kautta tutkielmaani on muodostunut osittain autoetnografinen ote. Olen analysoinut pro graduni kirjallisessa osassa rinnakkain muiden alan harrastajien sekä itseni luomaa aineistoa ensi sijassa kvalitatiivisin analyysitavoin, kuten suunnitteluanalyysin, media-analyysin ja jossain määrin myös toimintoanalyysin kautta. Podcastaus-harrastusta harjoittaa suomeksi hyvin pieni ja melko järjestäytymätön joukko. Tämän joukon sisällä havaitsin ristiriitaisia päämääriä ja tavoitteita, jotka kytkeytyvät sekä harrastajien omiin että podcastien yleisön odotuksiin. Koska kyseessä on nimenomaan vapaa-ajan huvi, sen tekemiseen ei välttämättä haluta tai voida käyttää samalla tavalla resursseja kuin työhön. Toisaalta yleisö suhtautuu positiivisemmin podcasteihin, joita on toteutettu ammattimaisesti. Harrastajan omaksi valinnaksi jää, miten paljon hän haluaa tavoitella yleisöä ja vastata sen toiveisiin. Podcast-harrastaminen voi tekijän paneutumisesta riippuen olla hyvin rikasta, mutta harrastukseen liittyvä yhteisöllisyys ei suomeksi toimittaessa välttämättä toteudu kovin helposti. Tutkimustulosteni perusteella päättelin, että suomenkielistä harrastajapodcastausta saattaisi auttaa, jos sen tekijät järjestäytyisivät ja yrittäisivät löytää itselleen yhteisiä tavoitteita, joilla alan toimintaan liittyviä resurssipaineita ja muita ongelmia voisi olla mahdollista vähentää. Jatkotutkimuksen kannalta huomautan juuri suomenkielisten podcastaajien yhteistyön parantamiseen tai suomenkielisten podcastien tunnetuksi tekemiseen liittyvän työn olevan tarpeellista.