1000 resultados para yrityksen suoriutuminen


Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Tämän kandidaatintyön tavoitteena on tarjota vientiä aloittelevalle yritykselle avaimia viennin jakeluketjun suunnitteluun sekä sen rakentamiseksi. Päämääränä työssä onkin selvittää mitkä päätökset ovat keskeisimpiä jakeluketjun suunnittelun kannalta viennin aloitusvaiheessa sekä analysoida mitkä tekijät ja minkälaisessa suhteessa vaikuttavat näihin päätöksiin. Työssä tarkastellaan jakeluketjun eri osia, niihin liittyviä erityispiirteitä sekä jakeluketjun rakennetta koskevaa päätöksentekoa. Jakeluketjua käsitellään kolmessa osassa, jakeluteiden, varastoinnin sekä kuljetusten osalta, keskittyen ensin jokaisen perusmalleihin ja sen jälkeen niihin liittyviin päätöksenteon ajureihin. Tutkimuksessa löydettiin selkeät päätöksenteon vaikutustekijät ja havaittiin niiden pohjalta kannattavaksi aloittaa jakeluketjun suunnittelu jakeluteiden valinnasta, edeten varastoinnin suunnitteluun ja lopuksi kuljetusratkaisujen valintaan. Samalla kullekin osa-alueelle löydettiin olennaisimmat vaikuttimet, joiden avulla jakeluketjun suunnittelu voidaan rakenteellisesti toteuttaa.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan onko startup -yritysten toiminta perinteisen kausaatioteorian mukaista vai noudattaako toiminta Sarasvathyn (2001) effektuaatioteoriaa? Tutkimusongelmaa lähestytään kahden kysymyksen kautta: (1) Miten effektuaatio- tai kausaatioteorian mukainen toiminta näkyy yritysten prosesseissa käytännössä? (2) Missä määrin startup -yritykset luovat itse liiketoiminta-mahdollisuutensa (creation) vai löydetäänkö liiketoimintamahdollisuudet (discovery), ja miten liiketoimintamahdollisuuden alkuperä näkyy päätöksenteossa? Tutkielma on kvalitatiivinen monitapaustutkimus, jossa tarkastellaan kolmea startup -yritystä. Tutkielman aineisto kerättiin kolmen teemahaastattelun avulla. Aineisto analyysissä käytettiin sisällönanalyysiä. Effektuaatioteoria (effectuation) on Saras D. Sarasvathyn (2001) kehittämä yrittäjämäisen liiketoimintamahdollisuuden tunnistamista ja uuden yrityksen päätöksentekoa kuvaava teoria. Effektuaatio on vaihtoehtoinen malli perinteiselle kausaatiomallille (causation), joka keskittyy syy-seuraussuhteisiin. Kausaatiomallissa yritysten päätöksenteko tukeutuu käytettävissä oleviin tietoihin, ennusteisiin ja laskelmiin. Effektuaatio kuvaa päätöksentekoa tilanteissa, joissa ei ole käytettävissä riittävästi tietoa ennusteiden ja laskelmien tekemiseksi. Startup -yritysten lyhyestä toimintahistoriasta johtuen, päätöksenteon tueksi ei yleensä ole käytettävissä ennusteisiin ja laskelmiin tarvittavia tietoja. Ongelma korostuu erityisesti sellaisten yritysten kohdalla, joiden toiminta suuntautuu uusille ja kehittyville markkinoille. Tutkielma tuki Sarasvathyn effektuaatioteoriaa. Haastateltujen yritysten toiminnassa oli havaittavissa effektuaatioteorian mukaisia toimintatapoja. Yritykset pyrkivät toiminnassaan joustavuuteen erityisesti korostamalla yhteistyökumppaneiden asemaa yrityksen toiminnassa. Yhteistyön avulla yritykset pystyivät saavuttamaan muun muassa parempaa näkyvyyttä, lisäämään käytössään olevia resursseja sekä pitämään kulut alhaisemmalla tasolla. Yhtenä tärkeänä päätöksentekokriteerinä yritykset käyttivät effektuaatioteorian mukaisesti edullisen tappion periaatetta. Edullisen tappion periaatteen mukaisesti päätöksentekoa ohjaa tämän hetkisten tuottojen maksimoinnin sijaan tarvittavan investoinnin suuruus ja se kuinka paljon yritys on halukas riskeeraamaan päätökseen liittyvään hankkeeseen.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Työssä tutkitaan tulospalkkausjärjestelmän kehittämistä kohdeyritykselle.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Tämän tutkimuksen aiheena on yksittäisen metalliteollisuusyrityksen asema sotakorvaustuotannossa sekä kanssakäyminen Sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan (Soteva) ja Neuvostoliiton sotakorvauksista vastaavan valtuuston eli ”Karelian” kanssa. Sotevalla oli asetuksin määrätty valta sotakorvausten järjestämisessä ja tarvittaessa valtuudet puuttua teollisuuslaitosten tuotantoon sekä yrityssalaisuuksiksi katsottaviin seikkoihin.Karelian mittavat oikeudet nojautuivat puolestaan rauhansopimukseen. Tutkimuksen pääkysymyksenä on, kuinka paljon yritys sai päättää sotakorvaustuotannostaan ja mitkä seikat siihen vaikuttivat. Esimerkkinä toimii Rosenlew-yhtiöön kuulunut Porin Konepaja Oy. Tutkimus on tapaustutkimus, jossa päälähteenä on käytetty Porin Konepajan sekä Sotevan välistä laajaa kirjeenvaihtoa ja yrityksen vuosikertomuksia sekä Lars Holmströmin Porin Konepajalle sijoittuvaa yrityksen sotakorvaustuotantoa käsittelevää muistelmateosta. Lähteitä lähestytään laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Sotakorvausurakasta suoriutuminen edellytti toimijoiden välistä luottamusta sekä yhteistyötä. Sotevalla oli vaikeuksia teollisuuskentän kapasiteetin tuntemisessa ja tuotantoa pyrittiin sijoittamaan suurempiin yrityksiin, joihin se myös luotti. Suuremmille yrityksille annettiin myös verrattain tasavertainen neuvotteluasema tuotantoon liittyvissä kysymyksissä. Myös valmistettavalla tuotteella oli vaikutusta. Tutkimuksessa perehdytään tarkemmin myös Sotevan ja teollisuuslaitosten yhteistyöhön, johon vaikutti esimerkiksi se, että teollisuuskenttä piti ideologisesti kiinni normaalin kaupankäynnin periaatteista, joita ei voitu valtion näkökulmasta sotakorvauksissa soveltaa. Sotevan kankea byrokratia sekä hinnoittelu koettiin ongelmallisiksi. Kanssakäymiseen vaikutti merkittävästi myös Neuvostoliiton vastaanottajataho Karelia, jolla oli myös omat valtuutensa ja agendansa puuttua teollisuuslaitosten toimintaan. Erittäin tiukka laadunvalvonta on melko usein yleistetty poliittiseksi painostuskeinoksi, mutta ainakin Porin Konepajan tapauksessa kyseessä oli eri tavoitteet. Tutkimuksessa avataan myös tuotantolaitoksen keinoja vaikuttaa vastaanottajatahoon ja keskinäiseen luottamukseen. Viime vuosikymmeninä on purettu sotakorvausten myyttiä, eli aikanaan poliittisesti värittynyttä uskomusta siitä, että sotakorvaukset loivat Suomen metalliteollisuuden.Tässä tutkimuksessa sivutaan myös yksittäisen yrityksen hyötynäkökulmaa käsittelemällä sotakorvausten ja Sotevan avulla saavutettuja etuja. Sodanjälkeisessä tilanteessatärkeyslistalla ensisijaiseen sotakorvaustuotantoon osallistuminen voidaan katsoa hyödyttäneen yrityksiä. Tuotannon kehittäminen ei olisi ollut mahdollista ilman Sotevanmyöntämiä hankintalisenssejä ja luottoa. Samanaikaisesti Soteva tarvitsi motivoituneitayrityksiä sotakorvauksista suoriutumiseen, mikä osittain hillitsi suoranaisten mahtikäs kyjen antamista.