Lean-ajattelu ratkaisuliiketoiminnan organisoinnissa

Teollisilla markkinoilla yhä useampi yritys pyrkii siirtymään ratkaisuliiketoimintaan. Kuitenkin muutos on osoittautunut vaikeaksi monissa yrityksissä, joissa toimintatapa on vakiintunut tuotekeskeiseen liiketoimintaan. Lean-ajattelua on menestyksekkäästi sovellettu moniin teollisuusyrityksiin, joissa on onnistuttu tehostamaan asiakasarvon tuottoa. Tämän pohjalta kandidaatin työn tavoitteena on tarkastella, miten lean-ajattelulla voitaisiin tehostaa ratkaisuliiketoimintaan siirtymistä. Työssä esitellään sekä ratkaisuliiketoiminnan että lean-ajattelun teoriaa, jonka pohjalta tarkastellaan lean-ajattelun soveltamismahdollisuuksia ratkaisuliiketoimintaan siirryttäessä. Lopuksi vertaillaan lean-ajattelun soveltamisen hyötyjä ratkaisuliiketoiminnan vaatimuksiin ja toisaalta haasteita, miten lean-ajattelu ei vastaa ratkaisuliiketoimintaa. Lean-ajattelun tukee parhaiten ratkaisuliiketoimintaa sekä asiakas- ja toimittajakeskeisyyden yhdistävän lean-ratkaisun kautta. Lisäksi lean-ajattelu tuo ratkaisuliiketoimintaa laajemman näkemyksen organisaation kehittämiseen. Haasteet liittyvät erilaiseen näkemykseen asiakkaan roolista liiketoiminnassa ja tarjoaman luomisesta.

Tilastollinen ja elämäkerrallinen Suomen evankelis-lutherilaisten seurakuntain kiertokoulunopettajain matrikkeli

Tekijän kustannuksella.

Työtarjoukset ja esittelyt Uudellamaalla : Tilastollinen analyysi TE-toimiston kahden keskeisen työnvälitysinstrumen-tin vaikuttavuudesta

Raportissa tarkastellaan tilastollisin menetelmin työtarjousten ja esittelyiden suoraa ja epäsuoraa työllistävää vaikutusta Uuden-maan TE-toimistossa. Analyysin aineistona toimi asiantuntijakohtainen työsuoritetilasto vuodelta 2015. Esittelyillä oli analyysin mukaan moninkertaisesti suurempi todennäköisyys johtaa työnvälitykseen kuin työtarjouksilla. Virkailijoiden tekemiin määriin suhteutettuna työnvälitykseen johtaneiden työtarjousten osuus oli 1 prosentti ja esittelyiden 6 prosenttia. Täytettyihin työpaikkoi-hin suhteutettuna onnistuneiden työnvälitysten osuus oli työtarjousten kohdalla 3 prosenttia ja esittelyiden kohdalla 25 prosenttia. Esittelyiden ja työtarjousten vaikutusta vertailevan regressioanalyysin mukaan esittelyt johtivat työnvälitykseen yli 5 kertaa toden-näköisemmin kuin työtarjoukset. Analyysi antoi kuitenkin myös viitteitä työtarjousten epäsuorasta työllistävästä vaikutuksesta, jota esittelyillä ei havaittu. Niiden Uudenmaan TE-toimiston asiantuntijoiden asiakkaat, joiden vastuuasiantuntijat tekivät enemmän työtarjouksia, työllistyivät todennäköisemmin kuin muut. Analyysin tuloksia tarkastellessa on otettava huomioon että esittelyiden ja työtarjousten tekemistä koskevissa työkäytännöissä on eri toimipaikkojen välillä eroja, joita on tilastollisin menetelmin vaikea huomioida.

Resurssiperusteinen ajattelu ammattijoukkueurheilussa: NHL-joukkueiden kyky tunnistaa suorituskykyä parantavat henkilöstöresurssit

Tutkijoita on viime vuosina yhä enenevissä määrin kiinnostanut johtamisen ja johtajuuden tutkimuksen eri teorioiden soveltaminen urheiluympäristössä. Tämä pätee myös kestävän kilpailuedun ja resurssiperusteisen ajattelun tutkimukseen. Urheilullisen menestyksen ylläpitäminen on ammattiurheilujoukkueiden kiinnostavuuden ja hyvän taloudellisen tuloksen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Huono urheilullinen menestys voi tarkoittaa myös suurta menetystä joukkueiden kykyyn luoda tuloja, sillä kannattajien sekä sponsoreiden kiinnostus seuraa kohtaan voi laskea. Valmentajanvaihdokset eri urheilulajeissa ovat kiinnostaneet niin urheilu- kuin strategisen johtamisen tutkijoita jo pitkään, mutta niiden vaikutuksista joukkueiden suorituskykyyn ei ole päästy yhteisymmärrykseen. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten johtajavaihdosten ilmiö näkyy NHL-joukkueissa, ja millaisia vaikutuksia sillä on joukkueiden suorituskykyyn. Tämän lisäksi selvitetään kuinka hyvin NHL-joukkueiden seurajohto on onnistunut omien henkilöstöresurssiensa kyvykkyyden ja tehokkuuden arvioimisessa tehdessään päätöksen vaihtaa valmentajaa. Tässä tutkielmassa tutkittiin yhteensä 19 kesken kauden tapahtunutta valmentajanvaihdosta jääkiekon NHL:ssä kausien 2005–2006 ja 2014–2015 välisenä aikana. Valmentajien tehokkuutta hyödyntää käytössään olevia resursseja mitattiin data envelopment analysis (DEA) -menetelmän avulla. Tutkielman tuloksista käy ilmi, että valmentajanvaihdoksen myötä joukkueiden suorituskyky parani lähes poikkeuksetta. Suorituskyky oli myös parempaa, kun sitä verrattiin vaihdosta edeltäneeseen kauteen, ja se parani edelleen vaihdosta seuranneella kaudella. Saatujen tulosten valossa voidaan siis todeta, että NHL:ssä valmentajan vaihtamisella kesken kauden on positiivista vaikutusta joukkueen suorituskykyyn. Vaikutus on positiivista ainakin silloin, kun vaihdettu valmentaja sekä tämän korvaaja ovat molemmat saaneet valmentaa joukkuetta vähintään yhden kokonaisen kauden ajan ennen vaihdoskautta tai sen jälkeen. Tulokset myös viittaavat siihen, että huonon urheilullisen menestyksen pohjalta tehdyt vaihdospäätökset ovat perusteltuja. Näin ollen voidaan todeta, että NHL-joukkueen johto on pääsääntöisesti onnistunut tunnistamaan tehottoman henkilöstöresurssin ja kyennyt korvaamaan sen kyvykkyyksiltään paremmalla resurssilla. Tutkielman tuloksia ei kuitenkaan voida yleistää yli sarja- ja lajirajojen, sillä jokaisella urheilusarjalla ja -lajilla on omat erityispiirteensä, minkä takia niiden keskinäinen vertailu ei ole mielekästä.

Hankalasta kumppanuudesta avioeroon? Tilastollinen tutkimus brittiläisen euroskeptisyyden luonteesta ja Britannian EU-jäsenyyden tulevaisuudesta

Britannia äänestää EU-jäsenyytensä jatkamisesta kesäkuussa 2016. Mikäli brittiläiset äänestävä lähtemisen puolesta, on pääministeri David Cameron luvannut heti seuraavana päivänä käynnistää neuvottelut Britannian eroamiseksi Euroopan unionista. Vaikka Britanniaa on pitkään pidetty Euroopan euroskeptisimpänä maana, on ollut epäselvää, mikä brittiläisistä tekee niin euroskeptisiä. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä taustamuuttujat selittävät brittiläistä euroskeptisyyttä, ovatko nämä muuttujat muuttuneet vuosien 1994 ja 2015 välillä ja toisaalta, eroaako brittiläinen euroskeptisyys taustaltaan muiden maiden euroskeptisyydestä. Viimeinen kysymys on mielenkiintoinen pohtiessa sitä, miksi Britannia on ainoa maa, jossa EU-kansanäänestys on realisoitunut. Yllä esitettyihin kysymyksiin vastataan tutkielmassa Eurobarometreista tehtyjen ristiintaulukointien ja logistisen regressioanalyysin avulla. Pelkästään Britannian euroskeptisyyden syihin paneudutaan neljänä tutkimusvuonna. Ajallisen vertailun tuloksena todetaan, että brittiläinen euroskeptisyys on pohjautunut ja pohjautuu edelleen voimakkaasti identiteettikysymyksiin: erityisesti eksklusiivisen identiteetin omaavat britit ovat todennäköisesti euroskeptisiä. Britannian euroskeptisyyden eroavuutta tutkitaan vertaamalla vuoden 2015 tuloksia Saksan ja Tanskan aineistoihin. Maavertailun tulokseksi saadaan, etteivät euroskeptisyyden syyt vaihtele merkittävästi maiden välillä, joten kansanäänestyksen syyt täytyy löytyä muualta. Tulosten perusteella näyttää siltä, että brittiläistä euroskeptisyyttä saattavat enemmänkin selittää avoimen euroskeptinen media ja poliittinen eliitti sekä näkemykset Britanniasta Euroopasta erillisenä yksikkönä. Tutkielman tuloksien pohjalta voidaan myös esittää huolestuneita johtopäätöksiä Britannian EU-suhteen tulevaisuudesta. Mikäli identiteetti on tärkeässä asemassa euroskeptisyydessä, eivät talouteen perustuvat argumentit EU:hun jäämiselle vaikuta kansalaisten mielipiteeseen. Laajemminkin euroskeptisyys näyttäytyy tutkielman perusteella ennustamattomalta ominaisuudelta, joka EU:n tulee paremmin ottaa huomioon. Britannian EU-kansanäänestys tulisi maassa nähdä mahdollisuutena puhdistaa ilmaa ja käydä avointa keskustelua siitä, millaisen EU:n brittiläiset haluavat. Myös EU:n tulisi nähdä tilanne mahdollisuutena pohtia, minkälaisen unionin sen jäsenet haluavat ja mitä eurooppalaisuus oikeastaan tarkoittaa.

Tie omaan ääneen : kehollisuus ja kokonaisvaltaisuus laulunopetuksessa

Työ on hankkeistettu Laulupedagogit ry:n kanssa. Hankkeistamisen muoto on opinnäytetyön abstraktin julkistaminen yhdistyksen kotisivuilla www.siba.fi/laulupedagogit. Pohdin työssäni lauluoppilaan kehollisten kokemusten, opettaja-oppilas -vuorovaikutuksen ja oppimisen suhdetta. Menetelmänä on oman oppimiskokemuksen uloskirjoittaminen ja sen analyysi. Keskityn työssäni opettajani laulutunneillaan käyttämien ääniharjoitusten opetustilanteisiin. Näkökulmana on laulamisen kokemus kokonaisvaltaisena ja kehollisena tapahtumana, jossa tietoinen ajattelu yhdistyy alitajuntaan ja ajattelevaan ja muistavaan kehoon. Työ jakautuu laulutunteihin, joissa jokaisessa pohditaan teemaa eri käsitteiden ja aihepiirien valossa. Kuvaan kokemuksia ja keskusteluja opettajan kanssa subjektiivisesta näkökulmasta, minkä rinnalla pohdin kutakin aihetta myös ulkopuolelta, lähdekirjallisuuden (esim.T. Klemola, T. Koski) kanssa. Miltä tuntuu, kun laulan? Miten koen kehollisuuden laulaessani? Mitä pyrin oppimaan ja mitkä ovat päämääräni laulunopiskelussa? Miten opin laulaessani ja aistin kehittymiseni? Mikä saa minut ylittämään itseni? Pyrin löytämään vastauksia näihin kysymyksiin kielellä, jota laulajat käyttävät ja ymmärtävät. Pohdintojen kautta niin kirjoittaja kuin lukijakin voi etsiä tietä omaan ääneensä ja olemiseensa laulajana, oppilaana ja opettajana.