Sotavankileirien perustaminen ja hallinnointi nykyisessä kansainvälisessä oikeudessa

Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva sotavankileirien perustamisesta ja hallinnoinnista kansainvälisessä humanitaarisen oikeuden sääntelyssä. Tutkimuksen pääkysymys on: Miten kansainvälinen humanitaarinen oikeus vaikuttaa Suomen sotavankileirien perustamiseen ja hallinnointiin? Tutkimuksen lähestymistavat ovat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden osalta kansainvälisen oikeuden eurooppalainen oikeuspositivistinen lähestymistapa ja kansallisen lainsäädännön osalta lainoppi. Tutkimusmenetelmänä on käytetty aineistotutkimusta. Sotavankileirien perustamisessa ja hallinnoinnissa tulevat sovellettaviksi oikeussäännöt kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja erityisesti sen tapaoikeuden sekä kansallisen oikeuden eri osa-alueet. Keskeisimmät näistä oikeussäännöistä liittyvät Suomen ratifioimiin valtiosopimuksiin, mutta kansallisen lainsäädännön osalta asiaan vaikuttavat lukuisat muut lait. Suomella on velvollisuus huolehtia sodan aikana sotavangeiksi jääneistä taistelijoista. Sotavankileirien perustaminen ja hallinnointi on mahdollista toteuttaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden periaatteiden mukaisesti, mutta toisaalta kansallista lainsäädäntöä ja puolustusvoimien sisäisiä ohjeita tulisi ajantasaistaa tämän päivän vaatimusten mukaisiksi. Sotavankien tarvitsema sairaalatasoinen hoito tulee pystyä järjestämään laadukkaasti ja kustannustehokkaasti, kuitenkin siten, että kokonaisvastuu säilyy puolustusvoimilla. Ehdottomaan vankeuteen tuomittujen sotavankien rangaistusten käytännön toteuttaminen edellyttää lainsäädännön tarkentamista. Sotavankien erityisasemaa ei vankeuslaissa ole huomioitu selkeästi. Sotavankileiri tulisi perustaa strategisen iskun ennaltaehkäisyn vaiheessa, koska sotavangin asemaan oikeutettuja taistelijoita saattaa joutua pidätetyksi ennen varsinaisten sotatoimien alkamista. Sotavankileiri tulisi olla modulipohjainen, jotta se voitaisiin perustaa joustavasti. Esikuntia tulisi olla vain yksi ja sen alaisuuteen perustettaisiin muita yksiköitä tarpeen mukaan. Sotavankileirin tulisi olla joukko-osastotason organisaatio. Sotavankisairaala, vankila ja vartiokomppania voisivat olla joko joukkoyksikkö- tai perusyksikkötason joukkoja. Sotavankisairaalan ja vankilan perustamisessa tulisi tehdä yhteistyötä vastaavien siviiliorganisaatioiden kanssa. Sotavankiasioita käsittelevät valtiosopimukset, lait ja asetukset tulisi kirjoittaa selkokielisesti ohjesääntöön, jotta joukkojen kouluttaminen voitaisiin toteuttaa onnistuneesti kaikilla organisaatiotasoilla. Sotavankileirien perustaminen ja hallinnointi edellyttää rauhan aikana aloitettua johdonmukaista valmistautumista ja erityisesti oikeudellinen osaaminen korostuu merkittävästi. Oikeudellinen osaaminen on kokonaisjärjestelyjen kannalta onnistumisen edellytys. Sotavankien oikeudenmukainen kohtelu on perusedellytys osaavan oikeusvaltion maineenhallinnassa.

Henkilöturvallisuusjärjestelmän ja sen tuotteiden vaikutukset Satakunnan lennoston turvallisuuspäällikön tehtäviin

Tässä tutkimuksessa pyrin hakemaan vastausta henkilöturvallisuushankkeen merkityksistä Satakunnan lennoston organisaatioturvallisuuden johtamiseen turvallisuuspäällikön näkökulmasta. Henkilöturvallisuushanke on vuonna 2009 käynnistynyt Pääesikunnan johtama hanke, jonka tavoitteena on luoda tarvittava osaaminen johtaa henkilöturvallisuutta ja toteuttaa henkilöturvallisuusriskien hallintaa sekä kehittää turvallisuuskulttuuria organisaatiossa. Kyseessä oli kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa tutkittavana tapauksena olivat henkilöturvallisuusjärjestelmä sekä Satakunnan lennoston turvallisuuspäällikön vastuut lennoston organisaatioturvallisuudesta. Analysoin tutkimuksessa turvallisuuspäällikön vastuita lennoston organisaatioturvallisuudesta vertaamalla niitä henkilöturvallisuushankkeen tuotteisiin: henkilöturvallisuushenkilöstö, riskienhallinta, tilannekuvajärjestelmä sekä henkilöturvallisuuden toimintaohjelma ja normisto. Tutkimuksen perusteella on havaittavissa, että henkilöturvallisuusjärjestelmällä ja sen tuotteilla on paljon vaikutuksia turvallisuuspäällikön tehtäviin. Merkittävimmät vaikutukset liittyvät lennoston esikunnan organisaatioon tulevaan henkilöturvallisuuspäällikön tehtävään, hankkeen tuottamaan henkilöturvallisuuden tilannekuvaohjelmistoon, henkilöturvallisuuden toimintaohjelmaan sekä muuttuviin turvallisuuden käytänteisiin. Henkilöturvallisuusjärjestelmän myötä lennoston organisaatioturvallisuuden vastuut tulee tarkastella uudelleen, turvallisuussuunnitelmat ja –ohjeet pitää päivittää, raportointi- ja ilmoituskäytänteet tulee tarkastaa ja henkilöstön turvallisuuskoulutuksen sisältö uudistaa. Henkilöturvallisuusjärjestelmä tuo organisaatioon lisää osaamista organisaatioturvallisuuden toteuttamiseen. Tällä uudella järjestelmällä on mahdollisuus parantaa, paitsi henkilöturvallisuutta, myös organisaatioturvallisuutta kokonaisuutena. Tämän tutkimuksen tuloksia on mahdollista hyödyntää sekä henkilöturvallisuushankkeessa hankevaiheessa että implementoitaessa henkilöturvallisuusjärjestelmää käyttöön.

Venäjän nuorisojärjestöt asevoimien taistelupotentiaalin rakentajina

Venäjällä on vahva pyrkimys palauttaa Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä menetetty suurvalta-asema. Suurvalta-ajattelun mukaiset toimenpiteet näkyvät laajasti. Turvallisuuspolitiikan osalta erityisesti asevoimien kehittäminen nähdään tärkeäksi tekijäksi. Asevoimien taistelupotentiaalin strategisen tason määritelmä pitää sisällään materiaalisia ja henkisiä voimia. Taistelupotentiaalin tutkimus painottuu usein nimenomaan materiaalisiin tekijöihin ja lukuarvoihin, kuten kaluston määrään tai joukkojen vahvuuteen. Ilman osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä uusimmastakaan kalustosta ei ole hyötyä. Rekrytointi on asevoimien keskeinen haaste kaikkien henkilöstöryhmien osalta. Nuorison kasvattamiselle tai nuorisoon vaikuttamiselle on tarve, koska lakisääteisen asepal-veluksen suorittaa monista syistä johtuen alle puolet asevelvollisista. Nuorisojärjestöjen toiminnal-la, erityisesti patrioottisella kasvatuksella ja esisotilaallisella koulutuksella, vastataan osaltaan tähän haasteeseen. Tutkimuksen päämääränä on selvittää sotilaallisesta näkökulmasta Naši- ja DOSAAF-järjestöjen historia, nykytila, tavoitteet ja toiminta osana Venäjän suurvalta-ajattelua sekä niiden merkitys Venäjän asevoimien taistelupotentiaalille. Naši on vuonna 2005 perustettu, periaatteessa itsenäinen, mutta Kremlille uskollinen poliittinen nuorisojärjestö. DOSAAF on jo Neuvostoliiton aikana toi-minut, uusimuotoisena vuonna 2009 perustettu valtiollinen vapaaehtoisjärjestö, joka toimii yhteis-työssä maa-, meri- ja ilmavoimien kanssa. Tutkimus on kvalitatiivinen asiakirjatutkimus. Metodina on käytetty primäärilähteiden analysoin-nin osalta sisällönanalyysia, jossa on sovellettu induktiivista eli aineistolähtöistä tutkimustapaa. Primäärilähteinä on käytetty Venäjän federaation virallisia asiakirjoja, järjestöjen kotisivuja ja nii-den sisältämiä asiakirjoja. Našin osuus asevoimien taistelupotentiaalin rakentumisessa voidaan yleistää käsittävän ainakin patrioottisen kasvatuksen, tulevaisuuden johtajien sekä hyvän fyysisen kunnon ja terveet elämänta-van omaavaan nuorison kasvattamisen. DOSAAF:n osalta taistelupotentiaalille tärkeää toimintaa ovat patrioottinen kasvatus, esisotilaallinen koulutus, ammatillinen koulutus sotilas- ja siviiliam-matteihin, yleinen maanpuolustuskoulutus ja fyysinen kasvatus. Tutkimuksen tuloksena todetaan Našilla olevan välillinen ja melko vähäinen merkitys asevoimien taistelupotentiaalille. Taistelupotentiaalin määritelmän näkökulmasta Našin merkitys on suurin moraalisen hengen luojana. Lisäksi Našilla on merkitys asevoimien henkilöstöön ja valmiuteen. DOSAAF:n merkitystä asevoimien taistelupotentiaalille voidaan pitää merkityksellisenä. DO-SAAF:lla on merkitys asevoimien henkilöstöön, kykyyn käyttää kalustoa, valmiuteen, henkilöstön moraaliseen henkeen ja henkilöstön koulutustasoon. DOSAAF:n merkitys tulee lisääntymään lähi-vuosien aikana järjestön laajentaessa toimintaansa. DOSAAF:n toiminnan laajentamisen aikataulu ja tavoitteet ovat kunnianhimoiset ulottuen Venäjän asevoimien varusteluohjelman tavoin vuoteen 2020.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys ja työllisyys Kaakkois-Suomen työmarkkinoilla 2000-luvun lopun taantuman ympärillä

Tässä raportissa on selvitetty korkeakoulututkinnon suorittaneiden henkilöiden työttömyyttä Kaakkois-Suomessa vuonna 2008 käynnistyneen taloustaantuman ympärillä. Tarkastelu ulottuu tammikuuhun 2012 saakka. Raportin tietoaineisto on koottu työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojärjestelmästä sekä Tilastokeskuksen työssäkäynti- ja koulutustilastoista. Vaikka korkeakoulutettujen ja erityisesti ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden työttömyys kasvoi taantumassa ja sen hellitettyäkin on pysynyt aiempaa korkeammissa luvuissa, korkeakoulutettujen työttömyys suhteessa työvoimaan on edelleen keskimäärää alempi. Taantuma on kuitenkin nostanut Kaakkois-Suomen korkeakoulutettujen työttömyyttä uudelle, taantuman alkuun verrattuna korkeammalle tasolle. Vaikka työttömyys hellitti taantuman huipun jälkeen, tammikuussa 2012 Kaakkois-Suomessa oli sekä alemman että ylemmän korkeakouluasteen työttömiä työnhakijoita lähes kolmannes enemmän kuin ennen taantumaa tammikuussa 2008. Samalla ajanjaksolla kokonaistyöttömyys (ilman lomautettuja) kasvoi n. 11 %. Kaakkois-Suomessa on nähtävissä, että nuoret korkeakoulutetut eivät aina sijoitu sujuvasti työmarkkinoille, vaikka heidän tilanteensa onkin parempi kuin esimerkiksi keskiasteen tutkinnon suorittaneiden. Korkeakoulutettujen työttömyyden lisäys painottuu jonkin verran nuorimpiin ikäluokkiin, erityisesti ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneissa. Tätä voi tulkita niin, että työmarkkinoille sijoittuminen on hieman vaikeutunut.

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot vuonna 2011

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleisten kirjastojen toimintaa ja taloutta vuonna 2011 käsittelevässä tilastojulkaisussa ovat mukana kaikki kyseisten maakuntien kirjastolaitokset. Julkaisun tiedot perustuvat yleisten kirjastojen tilastotietokannan tilastoihin. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleisissä kirjastoissa tilastoitiin asiakaskäyntejä 4,7 miljoonaa vuonna 2011. Käyntejä kertyi 10 asukasta kohden. Fyysiset käynnit vähenivät 2,1 % edelliseen vuoteen verrattuna samalla kun verkkokäynnit lisääntyivät 14,6 % yltäen 7,8 miljoonaan käyntikertaan. Kirjastoista lainattiin yhteensä 9,75 miljoonaa lainaa, mikä tekee 20,5 lainaa asukasta kohden. Lainojen määrä pysyi lähes ennallaan laskien vain 0,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleisissä kirjastoissa tehtiin 375 henkilötyövuotta, joista kirjastoammatillisia oli 93 %. Kirjaston palkkaamia henkilötyövuosia oli 0,8 tuhatta asukasta kohden. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleisten kirjastojen toimintakulut kasvoivat 4 % vuodesta 2010. Kirjastojen toimintakulut asukasta kohden olivat 56,6 euroa vuonna 2011 nousten edelliseen vuoteen verrattuna noin kaksi euroa.

Yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2011 : Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa

Tässä yhteenvedossa esitetään keskeiset Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan maakuntien yleisten kirjastojen kehitystä 2010–2011 koskevat tiedot.

Merivoimien aliupseerien sotilasammatillisen täydennyskoulutuksen työelämävastaavuus perusyksiköiden päälliköiden arvioimana

Aliupseeristosta palkattuna henkilöstöryhmänä luovuttiin vuoden 1974 alusta, jolloin kanta-aliupseereista tuli toimiupseereita. Toimiupseerikoulutuksesta puolestaan siirryttiin opistotasoiseen upseerikoulutukseen vuonna 1989. Koulutusuudistukset ovat lisänneet teoreettisia opintoja käytännön harjaantumisen kustannuksella. Huoli sotatyön käytännön osaamisen heikkenemisestä sekä tarve yksinkertaistaa sotilashenkilöstön rakennetta johtivat aliupseerien henkilöstöryhmän uudelleen perustamiseen sotilasammattihenkilöiden luomalle perustalle vuoden 2007 alusta. Uudistukseen liittyi kiinteästi myös aliupseerien sotilasammatillinen täydennyskoulutus. Viivästetyn palautteen tarkoituksena on selvittää muutamia vuosia opiskelijoiden valmistumisen jälkeen koulutuksen työelämävastaavuutta. Tällaista kyselyä ei ole vielä toteutettu merivoimien aliupseereille. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten hyvin Merisotakoulussa annettu sotilasammatillinen täydennyskoulutus vastaa työelämän tarpeita ja vaatimuksia. Tutkimustulosten perusteella on mahdollisuus tarvittaessa tehdä muutoksia Merisotakoulun sotilasammatillisen täydennyskoulutuksen koulutussisältöihin. Tutkimusaihetta lähestytään aliupseerien esimiesten, perusyksiköiden päälliköiden, näkökulmasta. Tämän tutkimuksen metodologisena lähtökohtana on kvalitatiivinen tutkimusorientaatio. Tutkimustyö on luonteeltaan konstruktivistinen ja induktiivinen. Tutkimusmenetelmänä käytetään fenomenografiaa, tiedonkeruumenetelmänä verkossa toteutettua puolistrukturoitua lomakekyselyä sekä analyysimenetelmänä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Nuorilla aliupseereilla on yleensä vanhempia aliupseereita parempi asenne ja motivaatio opiskeluun. Huonot opiskelukokemukset kuitenkin luovat negatiivisia ennakkoasenteita opiskelua kohtaan. Puolustushaarajakso ei tuota kaikkia varusmieskoulutuksessa tarvittavia valmiuksia. Toimialajaksojenkaan koulutus ei vastaa täysin työelämän tarpeita. Kaikkein heikoin tilanne on rannikkojoukko-, huolto-, viesti- ja johtamisjärjestelmäaloilla. Koulutusjärjestelmän tuottamat pätevyydet ja oikeudet ovat tarpeellisia, mutta riittämättömiä. Lisäksi niiden saaminen kestää tarpeeseen nähden liian kauan. Aliupseerit työskentelevät pääsääntöisesti käymiensä toimialajaksojen mukaisissa tehtävissä, joten koulutus kohdentuu oikein. Aliupseerien ammatillinen kasvu ilmenee tietojen ja taitojen kehittymisenä, asenteiden ja ajatusmaailman muutoksina sekä haluna kehittyä edelleen. Merivoimien sotilasammatillinen täydennyskoulutus ei vastaa täysin työelämän vaatimuksia. Vastaamattomuus johtuu osittain siitä, että aliupseerit etenevät liian nopeasti vaativiin tehtäviin opistoupseerien reserviin siirtymisen seurauksena. Myös aliupseerien koulutuksesta löytyy kehitettävää, sillä opetus koetaan liian teoreettiseksi. Työelämävastaavuutta voidaan parantaa muun muassa lisäämällä käytännön opetusta teoriaa vähentämällä, siirtämällä oikeuksia tuottavia opintokokonaisuuksia toimialajaksoilta puolustushaarajaksoille sekä painottamalla opetusta, esimerkiksi vuorovuosina, rannikko- ja laivastojoukkojen välillä.

Satamatoimijoiden riskienhallinta alusrajapinnassa, case HaminaKotkan kaasu- ja nestesatama

This study examined the risk management of port operators in the surface of vessel and terminal. This study was specially focused on the safety aspects as well as operational risks in surface of port of HaminaKotka liquid bulk terminal. Operational risks are examined during loading and unloading only. The theory of this study is based on strategy and competence of organizations and introducing different kind of methods of risk analysis. In addition, safety and directives of liquid bulk terminal is examined. Process scenario is represented concerning risks and risk management occurring in the surface of vessel and terminal. Finally the affect of human errors for the occurred accidents are examined. The method of explore was survey method. Survey was implemented via e-mail and enquiry was formatted as multiple choice enquiries. The main outcome of this study was that security level among enterprises operating in the liquid bulk terminal is high. Each enterprise has chosen the best risk analysis methods, which are suitable for their purposes. There is not one risk analysis available only used by every enterprise in the liquid bulk terminal. Using coherent risk analysis would clear out the everyday activities on that area. Greater presence of port master would also be desirable during every day activities in liquid bulk terminal.

Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2011

Yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2011 Uudellamaalla, Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa.

Käännetty arvonlisäverovelvollisuus rakennusalan harmaan talouden taltuttajana

Rakennusalan on jo pitkään mielletty kärsivän vakavista harmaan talouden aiheuttamista ongelmista, jotka ovat osaltaan kaventaneet valtion verotuloja, muokanneet alan kilpailua epäterveeseen suuntaan ja hankaloittaneet rehellisen yrittäjyyden toimintaedellytyksiä. Ongelmia kitkemään on valjastettu useita erilaisia hankkeita, joista yksi on tässä tutkielmassa käsiteltävä rakentamispalveluiden käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Tämän työkalun on määrä lainsäädännön kautta karsia epärehellistä toimintaa ja tervehdyttää toimialaa, mutta sen on myös nähty tuovan sekä yrityksille että viranomaisille suuren joukon rahamääräisiä ja ei-rahamääräisiä kustannuksia sekä uusia sopeutumistarpeita. Tässä tutkielmassa punnitaan, miten hyvin käännetty arvonlisäverovelvollisuus on onnistunut sille asetetuissa tavoitteissa suhteessa sen tuomiin kustannuksiin. Tutkielman tarkoituksena on kustannushyötyanalyysin avulla pyrkiä antamaan edellytykset pohtia kyseisen lainmuutoksen tarkoituksenmukaisuutta. Lisäksi tutkielmassa kartoitetaan hyödynsaajia ja kustannustenkantajia ja kohdennetaan näille havaitut vaikutukset. Tutkielmassa hyödynnetään kustannus-hyötyanalyysin tekniikkaa ja yhdistellään kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia aineistoja. Aineistot koostuvat teemahaastatteluista ja tilastotiedoista. Erilaisia aineistoja käyttämällä pystytään hankkimaan ilmiöstä syvempää tietämystä, laaja-alaisempia ja täsmällisempiä tuloksia, sekä lisäämään tulosten validiteettia. Kustannus-hyötyanalyysi vaatii yleisesti tuekseen monipuolisen ja puolueettoman aineiston. Käännetyn arvonlisäveron vaikutuskohteet on jaoteltu tutkielmassa yhteiskuntaan, viranomaisiin ja alan yrityksiin. Kustannuksia ja hyötyjä ei ole pyritty muokkaamaan yhteismitallisiksi, vaan tarkoitus on pikemminkin tunnistaa käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden erilaiset seuraukset ja niiden kohteet. Menettelyn merkittävimmät kustannukset eivät niinkään liity käyttöönoton ongelmiin, kuten järjestelmä- ja koulutuskuluihin, vaan menettelystä syntyviin tulkintaepäselvyyksiin, joiden taustalla on lainkohdassa avoimeksi jätetyt sanavalinnat. Tulkintojen moniselitteisyys ja tämän seuraukset ovat hankaloittaneet yritysten veroasioiden hoitoa, kasvattaneet sopimuskustannuksia, luoneet intressiristiriitoja alan yritysten välille, rapauttaneet uskoa viranomaisiin ja lainsäädäntöön sekä lisänneet viranomaisten resurssitarvetta. Toisaalta menettelyn käyttöönotto lisää valtion verokertymää. Sen on nähty toimivan hyvin yhdessä verotilin ja muiden prosessuaalisten uudistusten kanssa, jos tulkintaongelmia ei ilmene. Lisäksi sekä viranomaisten tietoisuus alan toimijoista että yritysten taloudellinen osaaminen on kehittynyt. Alalla näkyy myös orastavia merkkejä tervehtymisestä ja harmaan talouden talttumisesta. Koska paluun vanhaan menettelyyn uskotaan nykytilanteessa olevan mahdotonta, on voimavarat alalla suunnattu lainmuutoksen vastustamisesta sen kehittämiseen.

Opinto-opas 2012 : sotatieteelliset perus- ja jatkotutkinnot : 99./82. kadettikurssi : SM3-kurssi : SMOHJ12-kurssi EUK 65 : YEK 56 : ST

Kädessäsi on Maanpuolustuskorkeakoulun kaikkia opiskelijoita ja eri tutkintotasoja koskeva opinto-oppaan yleinen osa. Yleisessä osassa esitetään opiskelijoille välttämätöntä perustietoutta Maanpuolustuskorkeakoulusta, opiskelusta ja tutkinnoista. Muille lukijoille opas on hyvä tietolähde. Opinto-oppaan neljäs luku on opiskelujen kannalta tärkein, koska siinä määritetään sotatieteelliset oppiaineet ja niiden tavoitteet tutkintotasoittain. Opas on laadittu ensimmäistä kertaa koskemaan jokaista Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijaa, siviiliopiskelijat mukaan luettuna. Oppaasta löytyy tarpeellista tietoa muun muassa opintohallinnosta, opinto-oikeuksista ja opintoneuvonnasta sekä toimimisesta Santahaminan sotilasalueella. Yleisen osan lisäksi sinun on tunnettava opinto-oppaan eriytyvät osat ja niihin sisältyvät tutkintotasosi opintojaksokuvaukset. Lue opinto-oppaat huolella. Näin saat kokonaisvaltaisen kuvan tulevien vuosiesi työskentelystä ja opintojesi tavoitteista. Yksityiskohtaisempia tietoja saat kurssinjohtajalta, oman tutkintotasosi koulutussuunnittelijalta ja ainelaitoksilta. Oppaaseen on koottu opiskeluun liittyviä tärkeitä yhteystietoja helpottamaan opiskelijan arkea. Oppaasta löydät myös Santahaminan kampusalueen kartan. Jos et saa oppaasta tarvitsemaasi tietoa, tai jos jokin asia jää sinulle epäselväksi, otathan yhteyttä Opintoasiainosaston henkilökuntaan. On myös toivottavaa, että annat palautetta opinto-oppaasta Opintoasiainosaston henkilöstölle. Näin voimme kehittää opasta edelleen.

Opinto-opas 2012 : sotatieteiden maisterin tutkinto : SM3-kurssi : SMSIV : SMOHJ12-kurssi

Maanpuolustuskorkeakoulun vuoden 2012 opinto-opas on jaettu neljään osaan: yleiseen osaan sekä kolmeen eriytyvään osaan, sotatieteiden kandidaatin, sotatieteiden maisterin ja yleisesikuntaupseerin tutkinnon oppaaseen. Yleisessä osassa kerrotaan opiskelusta Maanpuolustuskorkeakoulussa, esitellään sotatieteelliset tutkinnot ja tutkintovaatimukset sekä sotatieteellisten oppiaineiden tavoitteet kaikilla tutkintotasoilla. Eriytyvät osat keskittyvät tutkintotasojen opetussuunnitelmiin, opintokokonaisuuksiin ja opintojaksoihin sekä mahdollistavat opintopolkujen suunnittelun. Tämä opinto-opas on suunnattu Maanpuolustuskorkeakoulun kaikille sotatieteiden maisteriopiskelijoille. Pääosa heistä opiskelee upseerin virkaan johtavaa tutkintoa. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat maisteriohjaajaopiskelijat sekä opiskelijat, joiden tutkinto ei johda upseerin virkaan. Sotatieteiden maisteritutkinnon opinto-opas alkaa sotatieteiden maisteritutkinnon esittelyllä ja opintojen vaiheiden kuvauksella. Kappaleen lopussa kuvataan tutkinnon opintopolut. Toinen kappale keskittyy kuvaamaan sotatieteiden maisterin tutkintoa, joka ei johda upseerin virkaan. Kolmas kappale on opiskelijoille tärkein kappale. Siinä esitetään sotatieteiden maisterin tutkintojen opintokokonaisuudet ja opintojaksokuvaukset. Suositeltavaa on, että opiskelija käyttää opintojen suunnitteluun sekä yleistä että eriytyvää osaa. Nämä kaksi opasta muodostavat yhdessä tiiviin tietopaketin. Jos opinnoista ja niiden suunnittelusta herää kysymyksiä, käänny kurssinjohtajan, Opintoasiainosaston henkilökunnan tai PAT-koulujen henkilökunnan puoleen.

Opinto-opas 2012 : sotatieteiden kandidaatin tutkinto : 99./82. kadettikurssi

Tämä opinto-opas on suunnattu Maanpuolustuskorkeakoulussa 99./82. kadettikurssin opiskelijoille. Oppaassa kuvataan kaikki sotatieteiden kandidaatintutkintoon (SKtutkinto) kuuluvat opinnot, jotka kestävät kolme vuotta. Oppaan ensimmäisessä luvussa kuvataan sotatieteiden kandidaattitutkinnon opetussuunnitelma, jossa käydään läpi opintojen eri vaiheet ja opintoihin liittyvät valinnat sekä opiskelijoiden erilaiset opintopolut. Opintopoluissa kuvataan kaikille opiskelijoille yhteiset ja pakolliset opinnot, puolustushaaroittain ja opintosuunnittain eriytyvät opinnot sekä vapaavalintaiset opinnot. Toiseen lukuun on koottu SK-tutkintoon sisältyvien opintojaksojen kuvaukset, joissa esitellään yleisellä tasolla ja lyhyesti opintojen sisältö, opetusmenetelmät ja suoritustavat, kirjallisuus ja arviointi. Yksityiskohtaisemmat kuvaukset löytyvät opintojaksojen pedagogisista käsikirjoituksista. Jotta saat kokonaisvaltaisen kuvan tulevista kolmen vuoden opinnoista, tutustu myös sotilasammatillisten opintojen opetussuunnitelmiin, koska nämä opinnot ovat osa upseerin virkaan vaadittavien opintojen kokonaisuutta. Sotilasammatillisista opinnoista saat lisätietoja puolustushaara-, aselaji- ja toimialakouluilta. Lue tämän oppaan rinnalla myös opinto-oppaan yleistä osaa, sillä nämä kaksi opasta muodostavat yhdessä tiiviin tietopaketin. Mikäli opintoihin liittyen herää kysymyksiä, käänny kurssinjohtajan, SK-koulutussuunnittelijan tai ainelaitoksien opettajien puoleen.

Ammattialojen kehitys Pirkanmaalla: Seuranta- ja ennakointitietoa työvoimakoulutuksen suunnitteluun

Ammattialojen kehitys Pirkanmaalla – Seuranta- ja ennakointitietoa työvoimakoulutuksen suunnitteluun on Pirkanmaan ennakointipalvelun laatima selvitys ammattialojen ja työllisyyden kehitysnäkymistä. Raportti toimii työvoimakoulutuksen suunnittelun tukena tarjoten seurantatietoa Pirkanmaalla järjestetystä työvoimakoulutuksesta. Lisäksi raportti kokoaa yhteen ennakointitietoa ja ennusteita toimialojen ja ammattien tulevaisuudesta.

Nyt: Työvoimakoulutus on lähellä työelämää

Työvoimakoulutuksen esite, kevät 2012