1000 resultados para Tuovila, Seija: Kun on tunteet : suomen kielen tunnesanojen semantiikkaa
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Ilmajoen rovastin Bartholdus Vhaelin (1667-1723) laatima suomen kielen kielioppi julkaistiin hnen kuolemansa jlkeen ksikirjoituksen pohjalta. Tss kielen kuvauksessa esitetn mm. nominien sijamuodot, verbien taivutus, vokaalisointu ja astevaihtelu lhes nykyaikaisella tavalla. Vhael antaa tietoja mys ntmisest ja Suomen murteista. GRAMMATICA painettiin muuttamattomana uudestaan viel vuonna 1821.
Resumo:
Pro gradu -tutkimuksessani ksittelen elinikisen oppimisen rakentumista Helsingin Sanomien vieraskyn- ja mielipidesivustojen teksteiss vuonna 2006. Erityisesti huomio kiinnittyy siihen kuinka tietynlaista sosiaalista todellisuutta elinikisest oppimisesta retorisesti konstruoidaan ja valtautetaan suhteessa muihin diskursseihin. Tutkimusmenetelmnni on sosiaaliseen konstruktionismiin nojaava diskurssianalyysi. Suuntaus on enemmn ontologiseen konstruktionismiin nojaava, kriittinen diskurssianalyysi, jossa analysoitavaa kohdetta pyrin lhestymn ennakkoluulottomasti, fenomenologista reduktiota hyvksikytten, ilman poliittisia pmri tai ennakkoluuloja. Nkemys on enemmn makroanalyyttinen yhteiskunnallisen puheen kulttuurinen analysointi, vaikka mikro- ja makroanalyyttinen nkkulma osittain limittyvtkin keskenn, kuten analyyttinen ja kriittinen ote. Tutkimusaineisto koostui 127:st Helsingin Sanomien vieraskyn- ja mielipidetekstist, joista varsinaiseen diskurssianalyysiin valitsin 36. Jokainen teksti on analysoitu tiettyyn diskurssiin kuuluvaksi, vaikka kaikki eivt analyysivaiheessa esiinnykn. Teksteiss rakentui viisi keskenn aktiivisesti keskustelevaa diskurssia: 1) Uusliberalistinen diskurssi, jonka todellisuus painottui taloudellisena hallintana, kohti innovatiivista yhteiskuntaa usein kansallisen kilpailukyvyn retoriikan edesauttamana. 2) Uusliberalismin vastainen diskurssi, joka aktiivisesti kritisoi nykyisen sosiaalisen todellisuuden ihmist hyvksikyttv luonnetta, ihmisen riittmttmyytt ja muutokseen sopeutumisen pakkoa, rakentamatta silti vaihtoehtoista todellisuutta. 3) Sivistyksellinen diskurssi, jonka todellisuus rakentui uusliberaalia todellisuutta vastaan kyseenalaistamalla uusliberaalin sosiaalisen todellisuuden arvopohjan vaatimalla demokraattista keskustelua hyvst elmst ja yhteiskunnasta, millaisessa ihmisen tulisi oppia ja sosiaalistua. 4) Funktionalistinen eli yhteiskuntaan integroiva diskurssi, jonka todellisuus lheni uusliberalistista todellisuutta korostamalla tyn arvoa kansalaisuuden rakentumisessa, joskus jopa autoritaarisia piirteit saaden, muistuttaen yhteiskunnan olevan kellokoneisto, johon yksiln on integroiduttava. 5) Yhteiskuntaan kriittisesti suhtautuva diskurssi, jonka todellisuus rakentui protestanttista etiikkaa kyseenalaistavana, vaihtoehtoisena - omia arvoja noudattavana elmn oppimisena, jossa yhteiskunta rakentuisi enemmn ihmist joustavana oppimiskenttn. Tutkimus kertoo enemmn Helsingin Sanomien linjasta, eik sit voi yleist kulttuuriilmapiiri koskevaksi. Median vaikutus ihmisten ajattelussa ja sen muokkaamisessa on silti hyvin suuri. Helsingin Sanomat on mys Suomen ainoa valtakunnallinen sanomalehti, jonka keskustelukentt seuraavat asiantuntijat ja tavalliset lukijatkin. Siksi sen merkityst erilaisten sosiaalisten ilmiiden rakentajana ja kuvaajana ei tule myskn vhtell.
