Suomalaisen indielevy-yhtiön tulonmuodostus : äänitemyynnin laskun ja alan pirstoutumisen luoma haaste

Suomalainen ääniteala elää jännittäviä aikoja: äänitallenteiden myynti on kääntynyt maailmanlaajuisesti laskuun ja samaan aikaan kilpailu alalla on koventunut. Tallenteet ovat olleet levy-yhtiöiden päätulonlähde useita kymmeniä vuosia, joten tilanne on uusi. Kyseessä ei ole pelkkä formaatin vaihto, vaan koko alan tulonmuodostus on muuttumassa uudenlaiseksi. Opinnäytetyö selvittää, millaisia uusia tulohaaroja suomalaiset indielevy-yhtiöt voivat liiketoimintaansa yhdistää ja millaista tulevaisuutta niille ennustetaan. Keskeisessä roolissa ovat alan ammattilaisten teemahaastattelut ja musiikkialan tulevaisuutta käsittelevät artikkelit. Niiden lisäksi pohjatietona toimivat ammattilaistapahtumista kerätty seminaariaineisto ja erilaiset tilastot. Ammattilaishaastatteluiden tavoitteena oli kartoittaa alan muutosta ja tiedustella haastateltavan mielipidettä uusien rahavirtojen potentiaalista. Saatujen tietojen avulla pohditaan suosituimpia uusia tulohaaroja ja arvioidaan niiden ajankohtaisuutta. Eräs työn päätavoitteista on rakentaa nykyaikainen suomalaisen indielevy-yhtiön tulonmuodostuskaavio. Työ kertoo myös äänitealan muutoksen taustasta ja siihen vaikuttaneista seikoista. Vaikka digitaalinen maailma onkin jo jonkin verran vaikuttanut suomalaisten levy-yhtiöiden tulonmuodostukseen, suurimmat muutokset ovat vasta tulollaan. Tallennemyynnin laskun ennustetaan jatkuvan, eikä digitaalinen kauppa kasva samaan tahtiin. Immateriaalinen tuote ei kiinnosta kuluttajaa tallenteen lailla. Muutokset pakottavat monet levy-yhtiöt miettimään uusia tulohaaroja jo lähitulevaisuudessa. Yritysten yhdistymiset ovat mahdollisia, kun erityisesti ohjelmatoimistopalveluja liitetään levy-yhtiöiden liiketoimintaan. Oheistuotekaupan merkitys kasvaa ja kustannustulojen kirjo laajenee. Globalisoituva maailma tarjoaa laajenevien mahdollisuuksien lisäksi paljon uusia haasteita samalla kun kilpailijat lisääntyvät. Uudet rahoitusmallit kuten mainonta voivat kääntää koko alan tulonmuodostuksen päälaelleen. Kuluttajamarkkinoiden ohella yritysmyynti lisääntyy.

Palvelutalon asukkaan hyvä suunhoito : Osio 2: Vanhusten tyypillisimmät suun sairaudet ja suun kuivuus

Opinnäytetyömme ”Palvelutalon asukkaan hyvä suunhoito” on osa suun terveydenhoidon kehittämishanketta. Hanke on osa Helsingin kaupungin terveyskeskuksen hammashuollon ja Vanhainkotien ja palveluasumisen asiakkaiden hammashoidon kehittämishanketta. Hankkeen tavoitteena on yhdenmukaistaa ja kehittää Helsingin kaupungin palvelutaloissa ja ryhmäkodeissa olevien asukkaiden suun terveydenhoitokäytänteitä lisäämällä hoitohenkilöstön valmiuksia motivoida ja kannustaa asukkaita päivittäisesssä suunhoidossa. Tavoitteena on myös aktivoida itse asukkaita suun terveydenhoitoon. Päivittäisellä suunhoidolla ja säännöllisellä hammashoidolla pyritään edistämään asukkaiden hyvää oloa ja kohentamaan toimintakykyä. Opinnäytetyömme aiheena on "Palvelutalon asukkaan hyvä suunhoito". Opinnäytetyönä suunnittelemme ja toteutamme koulutustilaisuuden vanhusten päivittäisestä suun hoidosta palvelukotien hoitohenkilöstölle. Koulutustilaisuuden tietorakenne tuotettiin pienryhmissä, joista jokainen tuotti oman vastuualueensa mukaisen substanssin. Oma osiomme oli vanhusten tyypillisimmät suun sairaudet ja suun kuivuus. Muiden ryhmien substanssialueet olivat, vanhuksen terve suu ja sen merkitys toimintakykyyn ja hyvään oloon, vanhuksen yleissairauksien ja suun terveyden vastavuoroinen yhteys, vanhuksen ravinnon ja suun terveyden vastavuoroisuus, vanhuksen päivittäinen suun terveydenhoito ja hammashoitopalvelut, niiden sisältö ja saatavuus. Oman osiomme tietorakenteessa käsittelemme vanhuksen suun tyypillisimmät suun sairaudet, karieksen, gingiviitin eli ientulehduksen, parodontiitin eli kiinnityskudostuhon, limakalvomuutokset, suun syövät sekä suun kuivuuden. Käsittelimme näiden sairauksien etiologiaa, oireita sekä luonnetta vanhuksilla. Suun tyypillisimmät sairaudet ja suun kuivuus vaikuttavat merkittävästi palvelukodin asukkaiden elämänlaatuun. Kivulias suu vaikeuttaa syömistä sekä hankaloittaa normaalia sosiaalista kanssakäymistä. Näin ollen vanhuksen elämänlaatu heikkenee. Osiomme ”Vanhusten tyypillisimmät suun sairaudet ja suun kuivuus” hankkeessa oli tärkeä, sillä yleisesti suun sairauksista tiedetään melko vähän. Jotta palvelukodin asukkaiden elämänlaatu turvattaisiin, tulee hoitohenkilökunnan tietää suun sairauksien, yleissairauksien ja suun terveyden välinen yhteys. On tärkeää että sairauksien ensioireet tiedetään ja osataan havaita ajoissa.

Matkapuhelinvalmistajien tuotetieto ja kuluttajien tiedon tarve verkkoviestinnän näkökulmasta tarkasteltuna

Tutkielma keskittyy tarkastelemaan yritysten verkkoviestinnässä tarjoamaa tietoa tuotteista sekä kuluttajien tiedon tarvetta ennen ja jälkeen tuotteen hankinnan. Työssä tutkitaan verkkoviestinnän, tuotetiedon, tiedon tarpeen ja tiedon etsinnän keskeisiä elementtejä. Työn empiirisessä osiossa tarkastellaan matkapuhelinvalmistajien kotisivuillaan tarjoamaa tietoa tuotteista ja kuluttajien omia tarpeita sekä näkemyksiä. Aineisto on kerätty haastattelemalla kymmentä kuluttajaa. Verkkoviestinnän ja sähköisen tuotetiedon ominaisuudet tukevat toisiaan. Teorian ja empiirisen osion perusteella verkkosivujen on oltava päivitetyt, niiden on latauduttava nopeasti. Tuotetiedon on oltava kattavaa, luotettavaa ja ajankohtaista. Matkapuhelinvalmistajien kotisivujen merkitys matkapuhelimen ostossa ja oston jälkeen on tärkeä kuluttajille. Tiedon etsintään ja tiedon tarpeeseen internetissä vaikuttavat kuluttajien oma osaaminen, motivaatio, aiempi tietämys ja tiedon tarpeen taso. Yritysten tulee vastata verkkosivuillaan kuluttajien tiedon tarpeeseen ja helpottaa tiedon etsintää.

Palvelutalon asukkaan hyvä suun hoito : Osio 1: Vanhusten suun terveys ja sen vaikutus toimintakykyyn ja hyvään oloon

Opinnäytetyömme on osa hanketta nimeltään Palvelutaloasukkaan hyvä suunhoito. Hanke suunnattiin Helsingin kaupungin palvelutalojen henkilökunnalle sekä asukkaille. Hankkeen tarkoituksena oli kannustaa palvelutalojen henkilökuntaa vanhusten parempaan suun hoitoon ja näin edistää vanhusten hyvää oloa ja elämänlaatua. Hyvällä suunhoidolla onkin osoitettu olevan selkeä yhteys toimintakykyyn mikä parantaa elämänlaatua. Opinnäytetyön tekeminen alkoi tietorakenteen kirjoittamisella. Tietorakenteesta poimittiin pääkohdat, joista laadittiin powerpoint-esitys. Sen jälkeen kävimme palvelutaloissa pitämässä koulutustilaisuuksia, joiden tavoitteena oli parantaa hoitohenkilökunnan tietämystä sekä taitoja suun terveydenhoidossa. Koulutustilaisuudet suunniteltiin koko luokan kanssa. Luokka jaettiin muutaman hengen ryhmiin ja jokainen ryhmä kävi kahdessa tai kolmessa palvelutalossa kouluttamassa hoitohenkilökuntaa. Tilaisuuksien yhteydessä oli lisäksi suunhoitotuotteiden näyttely. Opinnäytetyömme koostuu kuudesta osiosta; 1. Suun terveyden merkitys, 2. Vanhusten yleisimmät suusairaudet, 3. Vanhusten yleisimmät yleissairaudet, 4. Ravinnon merkitys, 5. Suun päivittäinen hoito ja 6. Hammashoitopalvelut. Oma osuutemme aloittaa koko opinnäytetyön osiolla Suun terveyden merkitys. Työssämme kävimme läpi yleisesti vanhenemista ja sen tuomia muutoksia kehossa sekä erityisesti suussa. Suunhoito on suuri haaste vanhusten hoidossa tänäpäivänä. Haasteen luo vanhusten määrän kasvaminen sekä se, että yhä useammalla ikääntyvällä on omia hampaita suussa. Huonontunut suun terveys voi vaikuttaa heikentävästi yleisterveyteen lisäämällä yleissairauksien riskiä. Vanhemmiten myös syljen eritys vähenee lisääntyvien sairauksien ja lääkitysten myötä, mikä omalta osaltaan vaikuttaa suun terveydentilaan. Ikääntyvien suunterveyden paranemiseen ja ylläpitämiseen tarvitaankin sujuvaa moniammatillista yhteistyötä.

Palvelutalon asukkaan hyvä suunhoito : vanhuksen yleissairauksien ja suun terveyden vastavuoroinen yhteys

Opinnäytteemme tarkoituksena oli antaa tietoa iäkkäiden suun terveydenhoidosta palvelutalojen hoitohenkilökunnalle, jotta he kykenisivät motivoimaan ja kannustamaan myös asukkaita päivittäisestä suun terveydestä huolehtimiseen. Tavoitteena oli myös aktivoida itse asukkaita suun terveydenhoitoon. Toteutimme opinnäytetyömme kehittämishankkeena Helsingin kaupungin palvelutaloille ja niiden henkilökunnalle. Ryhmämme opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat pienryhmissä koulutustilaisuudet, joihin myös asukkaiden toivottiin osallistuvan. Koulutustilaisuuksien yhteydessä järjestettiin suunhoitoaineiden ja -tarvikkeiden näyttely. Pienryhmämme käsitteli vanhusten yleissairauksien ja suun terveyden vastavuoroista yhteyttä. Valitsimme osioomme viisi vanhuksilla yleisesti esiintyvää yleissairausryhmää: diabeteksen, sydän- ja verisuonitaudit, astman, reuman ja dementian. Nämä sairausryhmät kattavat yleisyytensä vuoksi suuren osan vanhusten sairauksista. Ne kaikki myös vaikuttavat eri syistä suun terveyteen ja toisaalta suun terveydentilalla on vaikutusta näiden sairauksien tasapainotilaan. Väestön ikääntyessä suun terveydenhuollon henkilökunta joutuu enenevässä määrin ottamaan huomioon ikääntyneiden erilaiset sairaudet ja niiden lääkitykset. Yhä useammalla ikääntyneellä on omia hampaita suussaan, joten päivittäisen suunhoidon ja säännöllisen hammashoidon merkitys tulee kasvamaan. Terveydenhoitohenkilöstön tulee tietää, että yleissairaudet vaikuttavat suun terveyteen ja hyvinvointiin ja suu toimii infektioporttina koko elimistöön. Tämän vuoksi on tärkeää, että suuhygienistit antavat valmiuksia palvelutalojen henkilökunnalle ja asukkaille hyvän suunhoidon toteutukseen.

Uusi Mazda2 ja lehdistö

Tämä insinöörityö on tehty Inchcape Motors Finland Oy:lle. Se on useassa maassa toimiva autoalan yritys ja toimii Suomessa muun muassa Mazda-autojen maahantuojana. Työssä selvitetään, miten suomalainen lehdistö on ottanut uuden Mazdan B-segmentin mallin Mazda2:n vastaan ja miten auton liittyvä tiedottaminen on onnistunut. Mazda2 on edistyksellinen auto, koska sen paino on laskenut edelliseen malliin verrattuna. Uudessa mallissa on myös kiinnitetty erityistä huomiota erilaisiin ympäristötekijöihin, kuten kulutukseen ja päästöihin. Ensimmäiseksi työssä tutkitaan uudesta mallista julkaistut tiedotteet ja referoidaan ne. Tämän jälkeen tutkitaan ja referoidaan puolen vuoden ajalta lehdistön kirjoittamat artikkelit. Artikkeleita myös tutkitaan siitä näkökulmasta, onko tiedotteissa ja lanseerauksessa kerrottu haluttu viesti mennyt läpi. Työn lopputuloksena saatiin kattava kuvaus siitä, mihin asioihin lehdistö on kiinnittänyt huomiota ja mitä asioita tiedottamisessa voisi jatkossa parantaa. Tiedottamisen merkitys markkinoinnissa on erittäin suuri ja niillä saatu huomio on edullista esimerkiksi mainontaan verrattuna.

Tietojärjestelmän kehitystyö, vaatimusmäärittely ja toteutustavan selvitys, case: Tiedonhaun opetus

Tässä diplomityössä tarkastellaan tietojärjestelmän kehitystyötä, vaatimusmäärittelyä ja toteutustavan selvitystä monimutkaisen organisaation näkökulmasta. Työn tavoitteena on tehdä tiedonhaun opetukseen liittyvän tietojärjestelmän esitutkimus, vaatimusmäärittely ja toteutustavan arviointi. Tietojärjestelmän kehitystyötä tarkastellaan vesiputous-vaihejakomalliin kuuluvien eri vaiheiden avulla. Tietojärjestelmän vaatimusmäärittelyä tarkastellaan sen tavoitteiden, vaiheiden ja erilaisten vaatimusten kautta. Lisäksi tutkitaan kehysorganisaation vaikutusta tietojärjestelmän kehitystyöhön ja vaatimusmäärittelyyn. Työn tuloksista oli nähtävissä, että kehysorganisaatio ja sen monimutkaisuus vaikuttavat tietojärjestelmän kehitystyöhön ja sitä kautta vaatimusmäärittelyn tekemiseen monin tavoin. Nykyisten tietojärjestelmän kehitystyömallien lisäksi on jouduttu miettimään uusia keinoja siihen, miten tekniset vaatimukset yhdistetään liiketaloudellisiin ja organisatorisiin ongelmiin. Työn empiirisen osuuden tuloksena kerättiin Tiedonhaun opetus -tietojärjestelmän vaatimusmäärittelyyn tarvittavat tiedot. Lisäksi selvitettiin miten ja millä resursseilla esitetyn mukainen tietojärjestelmä olisi mahdollista toteuttaa. Erillistä vaatimusmäärittelydokumenttia ei toteutettu, koska tietojärjestelmän mahdolliseksi toteutustavaksi erottui kaksi toisistaan poikkeavaa vaihtoehtoa. Vaatimusmäärittelydokumentin tarkempi muoto hahmottuu sitten, kun tietojärjestelmän toteutustavan periaatteet ovat selvillä.

Corporate governance ja omistajaohjaus - valtioenemmistöiset yhtiöt ja valtion osakkuusyhtiöt

Tutkimuksessa muodostetaan osakeyhtiön corporate governance - viitekehys lähtien sen taustateorioista ja -malleista sekä käsitteistä. Tutkimuksessa tarkastellaan osakeyhtiön yhtiöoikeudellisia toimielimiä sekä niiden tehtäviä ja keskinäisiä suhteita. Tutkimusmetodina käytetään oikeustaloustieteellistä lainoppia. Erityisenä tutkimuskohteena ovat valtioenemmistöiset yhtiöt ja valtion osakkuusyhtiöt. Julkisen sektorin uudelleenorganisoinnin ja tehokkuusvaatimuksien vuoksi valtion omistamien yhtiöiden merkitys tullenee jatkossa kasvamaan. Osakkeenomistajien residuaalisen vaateen perusteella yhtiökokouksella on osakeyhtiön ylin päätösvalta. Yhtiökokous voi kuitenkin lähtökohtaisesti päättää vain sille lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvista tehtävistä. Hallituksella on yleistoimivalta, jonka perusteella hallitus vastaa kaikista niistä hallinnon tehtävistä, joita ei ole osoitettu muille toimielimille. Toimitusjohtaja vastaa juoksevan hallinnon hoitamisesta sekä kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon järjestämisestä luotettavalla tavalla. Hallintoneuvoston tehtävät rajoittuvat nykyisin lähinnä yhtiön muun johdon valvontaan. Useimmissa osakeyhtiöissä on oltava myös tilintarkastaja, jonka on tarkastettava yhtiön kirjanpito, tilinpäätös, toimintakertomus ja hallinto. Valtioenemmistöisten yhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden yhtiöoikeudellisten toimielinten asema ei lainsäädännön tai corporate governance - suositusten perusteella poikkea muista yhtiöistä. Vaikka yhtiön toimielinten vastuuketju on aiempaa selkeämpi, niin yhtiökäytännössä toimielinten tehtävien tosiasialliset rajat vaihtelevat suuresti riippuen erityisesti yhtiön toiminnan laajuudesta, omistusrakenteesta ja toimialasta.

IFRS-standardeihin siirtymisen vaikutus aineettoman omaisuuden käsittelyyn ja tasearvoon suomalaisissa julkisesti noteeratuissa yrityksissä

Tutkielmassa tarkastellaan kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (IFRS-standardit) siirtymisen vaikutusta aineettoman omaisuuden tasearvoon suomalaisissa julkisesti noteeratuissa yrityksissä, jotka aiemmin tekivät tilinpäätöksensä suomalaista kirjanpitolakia ja tilinpäätöskäytäntöä noudattaen. Työssä käsitellään aineettoman omaisuuden määritelmät, tilinpäätöksen laadintaperiaatteet, arvostus- ja jaksotuskäytönnöt molempien säännöstöjen näkökulmasta, jotta IFRS-standardeihin siirtymisen vaikutusta taseen arvoon voidaan arvioida. Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen, jossa materiaalina on käytetty IFRS-standardistoa, kirjanpitolakia sekä muita tilinpäätöskäytäntöjä määrittävää aineistoa. Muutoksen vaikutuksia taseen arvoon tutkittiin perehtymällä yritysten tilinpäätösmateriaaliin. Työntuloksissa esitellään kuinka tilinpäätöskäytännöstä toiseen siirtyminen vaikutti aineettomien hyödykkeiden sekä liikearvon tase-eriin työssä havainnoiduissa yrityksissä.

Syyllisyys, häpeä, helpotus - naisen tunteita, kokemuksia ja toiveita tuesta raskaudenkeskeytysprosessin aikana

Opinnäytetyön tarkoitus oli tehdä kirjallisuuskatsaus Kätilöopiston sairaalan perhesuunnittelu-poliklikalle perehtymällä raskaudenkeskeytyksen aiheuttamiin kokemuksiin, tunteisiin ja niiden tukemiseen sekä naisten toiveisiin prosessin aikana. Tavoitteena oli, että poliklinikalla työskentelevät hoitajat saavat tietoa raskaudenkeskeytyspotilaiden kokemuksista ja tunteista sekä pystyvät tukemaan heitä paremmin päivittäisessä työssään. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus tehtiin perehtymällä aiheista kirjoitettuihin suomalaisiin ja ulkomaisiin tieteellisiin tutkimuksiin, raportteihin sekä hoito- ja lääketieteellisiin asiantuntija-artikkeleihin. Aineistona käytettiin myös tilastotietoja ja kirjoja. Hakuja tehtiin seuraavista tietokannoista: Medic, PubMed, Ovid ja Cochrane. Lähdemateriaalia löytyi myös manuaalisen haun avulla tutustumalla tutkimusten ja julkaisujen lähdeluetteloihin. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että raskaudenkeskeytysprosessi koetaan vaikeaksi ja yllättäväksi, ja naiset ovat usein epävarmoja päätöksestä. Tuloksista ilmeni, että suunnittelematta raskaaksi tulevat naiset kokevat monia erilaisia tunteita, esimerkiksi pelkoa, paniikkia, huolta, hätäännystä, katumusta, syyllisyyttä, häpeää ja surua, mutta keskeytyksen jälkeen myös helpotusta. Tulosten mukaan naiset toivoivat saavansa informatiivista, konkreettista ja emotionaalista tukea yksilöllisesti hoitohenkilökunnalta raskaudenkeskeytysprosessin kaikissa vaiheissa. Myös läheisten tuki koettiin tärkeäksi. Naiset kokivat, etteivät he saaneet keskustella tarpeeksi raskaudenkeskeytyksen henkisestä puolesta ja psyykkisistä vaikutuksista. Raskaudenkeskeytys herättää runsaasti negatiivisia tunteita, joiden läpikäymiseen naiset kaipaavat ja tarvitsevat tukea, keskusteluapua ja läsnäoloa. Inhimillisyys, ystävällisyys, asiallinen ja kunnioittava kohtelu sekä luottamuksellisuus ovat tärkeitä hoitotyössä. Raskaudenkeskeytyspotilaiden tukemisella on suuri merkitys heidän voimaantumisen ja selviytymisen kannalta prosessin kaikissa vaiheissa.

Dementiaosaston henkilökunnan näkemyksiä asukkaiden fyysistä aktiivisuutta tukevasta ja toimintakykyä edistävästä ympäristöstä

Opinnäytetyöni tarkoitus oli selvittää, miten asukkaiden fyysinen aktiivisuus toteutuu Kontulan vanhustenkeskuksen dementiaosastolla henkilökunnan näkökulmasta, ja mitkä ovat henkilökunnan näkemykset toimintakykyä edistävästä ympäristöstä. Tätä varten haastattelin osaston henkilökunnan jäseniä. Työni on osa Ikäihmisten kuntoutumista tukevat hoito- ja toimintaympäristöthanketta (IKU), jonka tavoitteena on tuottaa tietoa ikäihmisten kuntoutumista tukevien asuin-, hoito- ja toimintaympäristöjen kehittämisen lähtökohdaksi sekä kehittää näiden perusteella tila- ja ympäristöratkaisuja. Työn teoriaosuudessa käsittelen tutkittuun tietoon perustuen fyysisen aktiivisuuden ja inaktiivisuuden yhteyttä toimintakykyyn. Selvitän dementoivan sairauden yhteyttä toimintakykyyn sekä sitä, miten ympäristö voi tukea dementoituvan toimintakykyä. Opinnäytetyöni on luonteltaan laadullinen. Tiedonhankintamenetelmänäni oli teemahaastattelu ja haastattelujen analysointimenetelmänä sisällönanalyysi. Haastattelujen tulosten perusteella dementoiva sairaus oli laajassa yhteydessä asukkaiden toimintakykyyn ja fyysiseen aktiivisuuteen, ja asukkaat tarvitsivat paljon ohjausta ja houkuttelua arkipäivän tilanteissa. Henkilökunta tuki asukkaiden omatoimisuutta arjen tilanteissa monin eri tavoin. Fyysistä aktiivisuutta tuettiin mm. päivittäin tehtävillä kävelylenkeillä ja henkilökunnan toteuttamalla viriketoiminnalla. Haastateltavat korostivat henkilökunnan vastuuta asukkaiden toiminnan ohjaukseen, motivointiin ja valvontaan. Haastateltavat totesivat nykyisessä fyysisessä osastoympäristössä olevan monia puutteita kuten tilojen ahtaus, huono valaistus ja epätarkoituksenmukaisuus dementoituvan vanhuksen kannalta. Toimintakykyä edistävinä tekijöinä tuotiin esiin tilojen esteettömyys ja turvallisuus, kodinomaisuus, hahmottamista tukevat tilaratkaisut ja toiminnallisuus. Asukkaiden parempaa mahdollisuutta ulkoiluun pidettiin huomattavan tärkeänä. Sosiaalisen ympäristön, erityisesti hoitohenkilökunnan toiminnan merkitys, korostui haastateltavien vastauksissa. Toimintakykyä edistävinä tekijöinä tuotiin esiin ajan antaminen asukkaille, asukkaiden taustan tunteminen, yhteisöllisyys ja asukaslähtöisyys arjen tilanteissa. Hoitajalähtöinen toiminta ja levoton ilmapiiri nähtiin toimintakykyä estävinä tekijöinä.

Hypeä ja hyssyttelyä : musiikin promootio blogeissa

Tämä parityönä toteutettu opinnäytetyö tutkii blogien käyttöä osana promootiota nykypäivän musiikkibisneksessä ja sen pääpaino on elektronisessa tanssimusiikissa ja dj-kulttuurissa.Työ käsittelee toistaiseksi Suomessa vähälle huomiolle jäänyttä ilmiötä ja valottaa, mikä merkitys blogeilla on jo tällä hetkellä. Opinnäytetyössä selvitetään, miten levy-yhtiöt ja artistit suhtautuvat musiikkinsa vapaaseen jakamiseen ja mihin suuntaan musiikkiblogit kenties ovat tulevaisuudessa kehittymässä. Lisäksi kartoitetaan myös yhtiöiden ja blogien välisiä yhteistyösuhteita ja havainnollistetaan käytännön esimerkein, kuinka tehokkaasti musiikki voi blogosfäärissä levitä. Musiikkiblogien toimintaperiaatteisiin paneudutaan - ilmiön hyötyjä ja haittoja puntaroidaan niin blogien ylläpitäjien kuin artistien ja levy-yhtiöiden näkökulmasta. Tarkoitus on luoda kokonaiskuva siitä, mitä hajanaiselta vaikuttava ilmiö pitää sisällään ja mitä se voi olla ammattimaisimmillaan. Tutkimusmenetelminä käytetään levy-yhtiöiden, artistien ja bloggaajien haastatteluita ja tapaustutkimusta. Kohteiksi on pyritty valitsemaan merkittäviä, mutta konsepteiltaan toisistaan riittävästi poikkeavia kansainvälisiä tekijöitä, sekä olennaisimpia suomalaisia blogikulttuuria tuntevia ja sen parissa aktiivisesti toimivia tahoja. Lisäksi sivutaan muita digitaalisen musiikkikulttuurin ilmenemismuotoja ja niiden synnyttämiä uusia genrejä ja ilmiöitä. Opinnäytetyön tulokset viittaavat siihen, että tietystä amatöörimäisyydestään huolimatta blogit ovat vakiinnuttaneet paikkansa sekä tiedon että yhä useammin myös itse musiikin lähteenä. Ne eivät ehkä korvaa ammattimaisesti toimitettua musiikkimediaa, mutta niiden merkitys jatkuvasti ajankohtaisina eksklusiivisen materiaalin lähteinä kasvaa entisestään.

Pölynhallintamenetelmät rakentamisessa - tekninen toteutus ja menetelmien tehokkuus

Rakennustyömaa on yksi vaarallisimpia ja työolosuhteiltaan haastavimpia työpaikkoja. Sisävalmistusvaiheessa ongelmaksi muodostuu töiden tuottama pöly ja melu. Työmaan epäjärjestys ja likaisuus lisäävät tapaturmariskiä. Pölytöntä rakennustyömaata ei ole olemassa ja tästä syystä pölynhallinta muodostuu merkittäväksi tekijäksi pölyn leviämisen rajoittamisessa. Työn tavoitteena oli tutkia teknisiä pölynhallintakeinoja, joilla voidaan vähentää henkilökohtaisen suojauksen tarvetta rakennustyömailla. Pölynhallintaan työmailla voidaan vaikuttaa työtapojen ja -menetelmien valinnalla, töiden vaiheistuksella, kohdepoistoilla, osastoinnilla ja alipaineistuksella. Työssä oli tarkoitus myös verrata ja tutkia erilaisten ja eri työvaiheisiin tarkoitettujen pölynhallintalaitteistojen toimintaa ja niiden toimivuutta pölynhallinnassa. Tämä tutkimus toteutettiin Savocon Oy:n Kuopioon rakennettavan Turontähden rakennustyömaalla huhti- ja toukokuussa 2008. Tutkimusten perusteella tekniset pölynhallintakeinot toimivat kohtalaisen hyvin. Hiomalaitteissa pölynhallinta on tekninen ominaisuus, mutta sen toimivuus riippuu myös siitä, osaako työntekijä hyödyntää pölynhallintaa oikealla tavalla. Toimintaan vaikuttaa se, osaavatko laitteen käyttäjät asettaa imutehon sellaiseksi, että se on riittävän suuri poistamaan pölyn, mutta ei liian suuri haitatakseen työntekoa ja saaden aikaan heikkoa työnjälkeä. Oikeat laiteasetukset opitaan kokeilemalla. Imutehon säätömahdollisuus on erilaisten pintatasoitteiden myötä erityisen tärkeä laiteominaisuus. Timanttihiomalaitteilla saavutetut pölynpoistotehokkuudet olivat kaikki yli 97 prosenttia, kun niiden tehoa verrattiin ilman pölynpoistoa tapahtuvaan timanttihiontaan. Timanttihiontaa ei suositella tehtäväksi ilman pölynpoistotekniikkaa, sillä pölyntuotto on suurta ja pölypitoisuudet nousevat nopeasti hyvin suuriksi ja työntekijöiden altistus pölylle kasvaa. Ilmanpuhdistimien tehot riittivät pienen tilan ilman puhdistamiseen, mutta suurissa tiloissa ja suurissa pitoisuuksissa teho jäi riittämättömäksi. Oikein mitoitettuina ilmanpuhdistimia voidaan suositella kohdepoistolla toimivien laitteiden lisäksi huonetilaan puhdistamaan vähäiset hiukkaspäästöt, joita laitteista tulee. Teollisuusimurien valinnassa huomio tulee kiinnittää moottorin imutehoon, moottorin jäähdytyksen järjestelyyn, pölypussin materiaaliin ja pölypussin tyhjennysmekanismiin. Näillä on suuri merkitys siivoustyön pölyttömämpään lopputulokseen. Tämän työn käyttö markkinointitarkoituksessa ilman tekijän lupaa on kielletty.

Ohjauksen ja neuvonnan vaikutukset sepelvaltimoiden ohitusleikkauspotilaiden terveyskäyttäytymiseen, terveyteen ja toimintakykyyn

Effects of counseling and guidance on health behavior, health, and functional abilities of coronary artery bypass (cab) patients Hospital periods of heart patients are brief and full of activity today, and for that reason, the meaning of counseling and guidance becomes emphasized. The present intervention study started based on observations of staff members at the heart organization. According to these observations, there were gaps in counseling and guidance intended for coronary artery bypass (CAB) patients. The purpose of the present intervention study was to describe and evaluate the program on counseling and guidance organized for patients who were referred to CAB operations. More specifically, the study was to assess its short-term (3-month), intermediate (6-month), and long-term (12-month) effects on health behavior, health, and functional abilities of CAB patients of any age on one hand and elderly on the other, as well as on their mortality. The data consisted of those individuals having coronary heart disease (CHD) and living in Uusimaa (n = 365) who went through their first CAB operation at the Helsinki University Hospital between May 7th, 1998 and December 31st, 2001. Based on the need of urgency, they were divided into two groups: 1) surgery with regular referral procedure (non-acute) or 2) surgery in the acute phase of CHD. Randomization into an intervention and a control group was separately carried out within these two groups. A subgroup was formed by including those 65 years or older who were operated on with regular referral procedure. Data on health behavior, health, and functional abilities were gathered with survey questionnaires. Times and causes of death were examined January 1st, 1998 through December 31st, 2004. Intervention included counseling and guidance in small groups. The intervention of the non-acutely operated patients was implemented prior to and following surgery, whereas the intervention of the acutely operated patients was implemented after surgery alone. The control group received regular health care services. Counseling and guidance contributed in positive terms to the frequency of alcohol use among non-acutely operated men and to the frequencies of exercise and functional ability among women. The intervention was also capable of having an effect on the exercise frequencies of elderly and acutely operated men. The present intervention did not have an effect on the body mass index, whereas it had barely a slight effect on the health status of the CAB patients. The findings of the intervention and generalizations resulting from them must be viewed critically because the data analysis utilized a multi-testing situation, many variables, and several subgroups. The study did not involve intention to treat analysis. Additionally, a loss of patients was great especially among the elderly and acutely operated patients.

Tehdas yhdistää ja erottaa Verlassa 1880-luvulta 1960-luvulle

Tehdasyhdyskunnat on nähty usein jo kadonneen yhteisöllisyyden näyttämöinä, joissa kaikki yhdyskunnan jäsenet olivat kuin yhtä suurta perhettä – tai sitten ristiriitojen täyttäminä taistelukenttinä. Onko kaksijakoinen näkemys kuitenkin liian yksioikoinen? Mikä oikein oli tehtaan vaikutus yhdyskunnan yhteisyyteen? Inkeri Ahvenisto tutkii tehtaan tapoja rakentaa yhteisyyttä ja eroja pohjoiskymenlaaksolaisessa Verlan pahvitehdasyhdyskunnassa. Verla on mielenkiintoinen tutkimuskohde, koska yhdyskunnan kohtalaisen pieni koko sallii sen tutkimisen ruohonjuuritasolla tehtaan perustamisesta lakkauttamiseen saakka. Lisäksi Verla rakentaa voimakkaasti populaaria historiakuvaa Unescon maailmanperintökohteena. Mikä merkitys yhteisyydelle oli tehdasyhdyskunnan maantieteellä ja arkkitehtuurilla, ihmisillä verkostoineen, tehdastyöllä, politiikalla, paternalismilla ja hyvinvointikapitalismilla? Tehdasyhdyskunnan arki ja asukkaat pääsevät teoksessa ääneen laajan muistitietoaineiston kautta. Muistitietoa tulkitaan herkästi ja oivaltavasti, samalla kun se elävöittää kokonaisuutta. Kirja muodostaa kuvan yhdyskunnasta, jonka menneisyydessä on monta ääntä ja ulottuvuutta.