Digitaalisen ajan aamunkoitossa

Kirjallisuusarvostelu

Pyhiä ja arkisia esineitä

Kirjallisuusarvostelu

Tutkimuskohteita, ruokaa ja perheenjäseniä

Kirjallisuusarvostelu

USKOLLISET KANNATTAJARYHMÄT : (Kannattajien ryhmittely uskollisuuteen vaikuttavien tekijöiden perusteella)

Suomalainen kannattajakulttuuri on jo vuosia ollut kasvussa, ihmisten lisääntyneen vapaa-ajan halun panostaa siihen, myötä. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, millaisia ovat erilaiset kannattajaryhmät uskollisissa kannattajissa, kannattajauskollisuuteen vaikuttavien tekijöiden perusteella? Tutkimuksen pääongelma oli, Millaisia ovat erilaiset kannattajaryhmät uskollisissa kannattajissa, kannattajauskollisuuteen vaikuttavien tekijöiden perusteella? Tällöin alaongelmat olivat, Mitä on kannattajauskollisuus? ja Mitkä ovat kannattajauskollisuuteen vaikuttavat tekijät? Menetelmä ja tulokset Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jossa kohderyhmästä otettiin systemaattinen otanta ja aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Aineistosta muodostettiin suorat jakaumat sekä se ristiintaulukointi vastaajien iän ja sukupuolen perusteella. Aineiston tarkempi analysointi suoritettiin faktori- sekä klusterianalyysillä. Analysoinnin kautta kohderyhmästä muodostettiin kolme eri kannattajaryhmää, jotka olivat: Viihdettä kaipaavat kannustajat, Jääkiekkoilun ja seuran ystävät ja Fanaattiset kannattajat. Johtopäätökset Tutkimuksen tulokset osittain sekä tukivat aiempaa teoriaa, että myös olivat ristiriitaisia sen kanssa, toisaalta tutkimuksen teoreettinen viitekehys oli kuitenkin erilainen kuin aiempien kannattajaryhmien määrittelyyn tähdänneiden tutkimusten ja täten sillä oli myös uutuusarvoa. Tutkimuksen tuloksilla pyritään täydentämään tieteellistä keskustelua erilaisista uskollisista kannattajaryhmistä että myös auttaa tutkimuksen toimeksiantajaa paremmin palvelemaan kannattajiaan.

Mitä se työpaikkaohjaaja tekee? : henkilökunnan näkemyksiä ja kokemuksia työpaikkaohjaajista ja heidän toiminnastaan osana nuorten työntekijöiden osaamisen kehittämistä perusyksikössä

Vuonna 2007 perustetun uusimuotoisen aliupseeriston osaamisen kehittämisen painopiste on työelämässä tapahtuvassa oppimisessa. Sen tueksi on kehitetty työpaikkaohjaajajärjestelmää, jossa nimetty kokeneempi työntekijä pyrkii auttamaan uusia työntekijöitä ammatillisissa haasteissa sekä mentorin että tuutorin roolissa. Koska ohjaajajärjestelmä on ollut nyt käytössä 2–4 vuotta riippuen joukko-osastosta, on ajankohtaista selvittää, mitä työpaikkaohjaajalta perusyksiköissä odotetaan, miten odotukset näkyvät ja ilmenevät toiminnassa, millainen on hyvä ohjaaja sekä mitkä ovat ohjaamisen keskeisimmät haasteet ja ongelmat. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin. Tutkimus on monitapaustutkimus, ja tutkimuksen kohteeksi valittiin Karjalan Jääkäripataljoonan ja Kainuun Tykistörykmentin esikunnan henkilöstöä, perusyksiköiden päälliköitä ja varapäälliköitä (n=11). Tutkittavilla on kokemusta valmistumisen jälkeen puolustusvoimien palveluksessa 3–25 vuotta, pääasiassa perusyksiköiden eri tehtävistä. Tutkimuksen aineisto muodostui avoimista lomakehaastatteluista ja teemahaastatteluista. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Perusyksiköiden kokeneen henkilöstön puute heijastui hieman tutkimustuloksiin. Tutkimustulosten mukaan perusyksiköissä on tarve työpaikkaohjaajille, jotka voivat tehdä tehtävää lähes täysipäiväisesti tai toimia ohessa joukkueen kouluttajana. Ohjaaminen ja ohjaamisen suunnitelmallisuus työpaikkaohjaajien hyvästä asenteesta huolimatta ei toteudu tällä hetkellä täysimääräisesti. Syynä on se, että kaikissa perusyksiköissä ei ole enää kouluttajatehtävissä kokeneita opistoupseereita, jotka voisivat toimia oman toimensa ohella työpaikkaohjaajina. Opistoupseereita on yksiköissä pääasiassa vääpelin tehtävissä, mutta tutkittavat henkilöt eivät nähneet vääpelin tehtävää soveltuvaksi työpaikkaohjaajalle. Syynä olivat vääpelin suhteellisen mittavat hallinnolliset työtehtävät. Tutkimuksen mukaan ohjaaminen tapahtuu pääasiassa noudattaen vanhoja olemassa olevia käytänteitä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että nykyisillä henkilöstöresursseilla ohjaamisen suunnitelmallisuus ja tavoitteen asettelu ovat haastavia ja mahdottomia tehdä, koska jo yhden henkilön poistuminen perusyksikön vahvuudesta saattaa romuttaa koko suunnitellun jakson. Ohjaajatoiminnassa tärkeimmäksi anniksi tutkittavat näkivät hiljaisen tiedon ja kokemusten kautta opittujen käytänteiden siirtämisen, samassa työympäristössä, esimerkin avulla nuoremmille. Lisäksi tutkimuksessa todettiin tärkeäksi ohjaajatoiminnan avulla perehdyttää uudet työntekijät laaja-alaisesti sotilaan ammattiin ja tukea heidän henkilökohtaista kasvuaan niin kouluttajana kuin ihmisenäkin.