Lisenssien hinnoittelupäätösten tärkeys ohjelmistoliiketoiminnassa

Tavoite on selvittää hinnoittelupäätöksien noudattamista ohjelmistoliiketoimintaa harjoittavassa yrityksessä. Lisäksi syitä noudattamiseen ja noudattamatta jättämiseen sekä asiakkaiden hinnoittelutoiveisiin selvitettiin. Teoriassa esitellään kolmea hinnoittelumallia, kuinka näitä malleja käytetään käytännössä? Teoriaosuudessa käsitellään hintaa, hinnoittelua, hinnoittelumalleja ja ohjelmistoliiketoiminnan piirteitä. Empiirisessä osassa tehdään laadullista tutkimusta henkilökohtaisilla puolistrukturoiduilla haastatteluilla, joista kerätään tarjousten kanssa tutkimuksen aineisto. Tutkimusmateriaalin pohjalta vastataan tutkimuskysymyksiin. Vaikka käytännöt olisivat valideja, mutta mikäli hintoja ei nähdä järkevinä, käytännöistä on joustettava. Kohdetuotteilla pitäisi myös olla yhtäläiset hinnoittelumallit. Pääsyyksi käytännöistä joustamiseen nähtiin kohdeasiakkaan olevan avainasiakas tai kilpailijan tarjouksen voittaminen.

Bluetooth -tekniikan käyttö sähkölukon tiedonsiirrossa

Uudet langattomat tekniikat kehittyvät nopeasti ja ovat pian tulossa yhä suuremmaksi osaksi jokapäiväistä elämäämme. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sopiiko Bluetooth teknologia käytettäväksi sähkölukon ja sitä ohjaavan keskuksen välisenä tiedonsiirtoväylänä. Työn kirjallisuusosuudessa selvitetään tavoitetaanko langattomalla tekniikalla halutut raja-arvot jotta käyttö sähkölukossa olisi järkevää. Kokeellisessa osassa mitataan oleellisia muuttujia, kuten kantamaa sekä virrankulutusta. Samalla myös verrataan keskenään kahta tutkimuksen kohteeksi valittua Bluetooth moduulia. Tekniikka täytti sille asetetut rajat ja kokeellisen tutkimuksen perusteella todettiin teknologian sekä valitun moduulin sopivan hyvin käyttötarkoitustaan varten.

Kuntasektorin logistiikkakustannusten tarkastelu toimitusketjujen hallinnan näkökulmasta

Toimitus- ja palveluketjujen hallinta on tärkeää teollisuuden ja kaupan alalla. Suomen teollisuuden ja kaupan logistiikkakustannukset ovat keskimäärin 13,4 % liikevaihdosta (2013). Yrityksissä logistiikkakustannuksia kuitenkin mitataan menetelmillä, jotka eivät anna riittävää tietoa makrotason logistiikkakustannusten arvioihin. Makrotalouden tasolla tapahtuva seuranta, menettelytapojen arviointi ja julkisten interventioiden vaikutusten ymmärtäminen olisi kansallisen logistiikkajärjestelmän kehittymisen kannalta tärkeää. Valtio ja kunnat toimivat monella tavalla logistiikan markkinoilla. Valtio ja kunnat ovat yhtiöittäneet toimintaansa, ja palveluita ostetaan yhä enemmän yksityisiltä palveluntarjoajilta. Tällä on suoria ja epäsuoria, ns. systeemivaikutuksia. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan logistiikkakysymyksiä kuntatason toimitus- ja palveluketjujen hallinnan kautta, tavoitteena saada arvio kuntien logistiikkakustannuksista Suomessa sekä tunnistaa näkökulmia, joiden avulla voidaan muodostaa kokonaiskuvaa kuntien palveluihin liittyvien toimitusketjujen hallinnasta. Tutkimuksessa selvitetään yleisellä tasolla logistiikkakustannusten mittaamiseen, seurantaan ja hallintaan liittyviä asioita. Kyseessä on tapaustutkimus, jonka aineisto koottiin Uudenmaan alueella Espoossa ja Kirkkonummella. Empiiriset havainnot, käytössä ollut teoreettinen viitekehys sekä johtopäätökset tietyin varauksin ovat yleistettävissä koskemaan myös muita Suomen kuntia. Vaikka logistiikkaa ei ole käsitelty kuntien strategioissa eikä logistiikkakustannuksia kokonaisuudessaan tunnisteta kunnissa, yksittäisten palvelusektoreiden sisällä on alettu kiinnittää huomiota logistiikkaan. Myös logistiikan merkitystä ja kokonaisuuksien hallinnan tärkeyttä on alettu pohtia kunnissa. Toimitusketjujen hallintaan liittyvät näkökulmat tulisi ottaa ennakoiden huomioon kuntien palvelutuotannon kustannustehokkuuden ja laadun kehittämisen toimenpiteissä. On ennustettavissa, että markkinamekanismien käyttö yhä useammin tulee johtamaan valintatilanteisiin: tehokkuus vs. kansalaisten tasa-arvo tai tehokkuus vs. palvelunjärjestäjän oikeudellinen vastuu. Suomen kuntasektorin logistiikkakustannukset ovat mahdollisesti ainakin luokkaa 3-3,5 mrd. € vuodessa ja Suomen kuntasektorin vuoden 2013 toimintakuluihin suhteutettuna 7,8-9,1 % kaikista toimintakuluista. Tämä arvio on melko karkea, mutta nykytietojen valossa kuitenkin mahdollinen. Suosituksissa ehdotetaan lisätutkimusaiheita ja toimenpiteitä, joiden avulla tätä kuntatalouden kustannuserää ja sen markkinapotentiaalia voidaan arvioida tarkemmin

Teknologia terveyspalveluiden arvonluonnin tukena – Case Vetrea Terveys Oy

Tässä työssä perehdytään palvelulähtöisen ajattelun ja asiakkaan arvonluonnin teorioiden kautta siihen, kuinka asiakkaan kokema arvo palveluprosessissa syntyy ja millaisilla toimenpiteillä sitä voidaan lisätä. Koska useat yrityksen eri toiminnot vaikuttavat asiakkaan kokemaan arvoon, on näiden vaikuttavien tekijöiden tunnis- taminen yrityksen menestymisen kannalta hyödyllistä. Tarkastelussa korostuu eri- tyisesti aineettomien resurssien, kuten tiedon ja osaamisen, rooli vaihdannan väli- neenä aineellisten hyödykkeiden toimiessa alustana tälle vaihdannalle. Edellä mainittujen teorioiden tieteellistä tutkimusta käytetään pohjana kartoittaessa teknologioita Vetrea Terveys Oy:n kuntoutus- ja hyvinvointipalveluiden tueksi. Kartoituksen myötä palveluprosessin tueksi löydetään useita erilaisia teknologi- oita, jotka tukevat prosessin eri vaiheita alkukartoituksesta hoidon lopetusvaiheen raportointiin. Teknologioilla on jokaisella oma tietty käyttötarkoituksensa, joka nojaa asiakkaan arvostamiin seikkoihin palvelussa teorioiden mukaisesti. Lisäksi työssä on tarkasteltu QFD–matriisin avulla, kuinka mikäkin teknologia tuottaa ar- voa palveluprosessissa asiakkaalle.

Huomiottajäämishäiriö liuotushoidetuilla ja hoidon ulkopuolelle jääneillä oikeanpuoleisen aivoinfarktin sairastaneilla potilailla

Jani E. Kettusen väitöskirja Visual neglect and orienting bias in right hemisphere stroke patients with and without thrombolysis (Tampereeen yliopisto 2013).

SOTE-uudistus pohjoismaisesta näkökulmasta

Kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveyspalvelujen muutosprosessi: Kunnallistieteellisen aikakauskirjan teemanumero.