Feministisen tutkimuksen ja valtavirran sukulaisuussuhteet kansanivälisen politiikan tieteenalalla

English abstract: Familiar relationships between feminist and mainstream IR

Language Flexibility: The Effects of Finnish-Swedish Bilingualism on EFL Acquisition

Tutkielmassa käsitellään vieraan kielen, ts. englannin, oppimista peruskoulussa. Hypoteesina oletetaan, että oppilaat, jotka jo hallitsevat kaksi kieltä, menestyvät paremmin vieraan kielen oppimisessa kuin yksikieliset oppilaat. Tutkielmassa vertaillaan kaksikielisten ja yksikielisten oppilaiden englannin kielen taitoja alakoulun kuudennen luokan päättyessä. Kaksikielisyys voidaan ymmärtää monella tavalla, ja tutkimustulokset kaksikielisyyden vaikutuksista ovat usein olleet ristiriitaisia. Siksi tutkielmassa ensin määritellään kaksikielisyys, sen lajit sekä siihen liittyvää terminologiaa. Lisäksi kuvaillaan Suomen sekä erityisesti Turun kaupungin kaksikielisen väestön tilaa ja oikeuksia sekä keskustellaan aikaisempien tutkimusten perusteella mahdollisista ongelmista ja hyödyistä, joita kaksikielisyyteen liittyy. Kaksikielisyyteen on perinteisesti liittynyt myös paljon ennakkoluuloja, kuten pelko puolikielisyydestä, jotka tieteellisten tutkimusten avulla pyritään kumoamaan. Mahdollisia muita ongelmia, kuten pienempi sanavarasto molemmissa kielissä verrattuna saman ikäisiin yksikielisiin sekä reaktioaikojen piteneminen, kuitenkin esiintyy. Kaksikielisyyden hyötyjä sen sijaan voivat olla mm. luovuus, kyky kielen analyyttiseen tarkasteluun, metalingvististen taitojen kehittyminen ja avoimuus muita kieliä ja kulttuureita kohtaan. Kaikki mainitut edut ja haitat myös vaikuttavat vieraan kielen opinnoissa menestymiseen. Myös mahdollinen positiivinen transferenssi otetaan huomioon. Tutkimuksen empiiristä osaa varten vierailtiin kahdessa turkulaisessa alakoulussa, joiden kuudennen luokan oppilaat suorittivat kaksi englannin kielen tehtävää. Toinen kouluista oli suomenkielinen, jonka oppilaat edustivat yksikielistä vertailuryhmää (n=31). Ruotsinkielinen koulu valittiin edustamaan kaksikielistä ryhmää (n=34), sillä yleensä Suomessa ja kaupungeissa kuten Turussa vähemmistökielen puhujat hallitsevat käytännössä usein myös suomen kielen. Ruotsinkielisen koulun oppilaiden kaksikielisyys varmistettiin kielitaustakyselyllä. Kaksikielisten oppilaiden tulokset molemmissa tehtävissä olivat hieman paremmat kuin yksikielisten. Yksikielisessä ryhmässä myös tulosten keskihajonta oli suurempi. Kaksikieliset näyttivät hallitsevan kielen analyyttisen tarkastelun paremmin sekä tekivät vähemmän kieliopillisia virheitä. Positiivisen transferenssin vaikutus oli myös nähtävissä. Toisaalta heillä oli enemmän oikeinkirjoitusvirheitä vastauksissaan.Merkittäviä eroja ei kuitenkaan englannin kielen oppimisessa voitu todentaa.

Internet, brändit ja aikakauslehdet

Internet, brändit ja aikakauslehdet –tutkimushankkeessa tutkittiin aikakauslehtien Internet-sivujen ja brändin suhdetta. Tutkimuksen aineistona oli 3293 kuluttajavastausta, jotka kerättiin lehtien Internet-sivuilta verkkokyselynä keväällä 2007. Tutkimukseen osallistui 10 eri kustantajan yleisölehtiä yhteensä 38. Tässä raportissa esiteltävä tutkimushanke on toteutettu Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, Technology Business Research Centerissä kansainvälisen markkinoinnin ja tietojohtamisen yhteishankkeena. Hanketta rahoittivat Graafisen teollisuuden tutkimussäätiö, Viestintäalan taloudellinen tutkimussäätiö, Suomen kulttuurirahaston Aikakauslehtirahasto sekä Liikesivistysrahasto. Tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä brändeistä aikakauslehtien merkittävinä kilpailutekijöinä. Aikakauslehtibrändi, johon kuluttajat ovat sitoutuneita, edesauttaa menestystä myös Internetissä. Tämä ilmenee sekä suurempana Internet-sivujen käytön tiheytenä ja siellä vietettynä aikana, myös aktiivisempana sivujen keskustelupalstoille osallistumisena. Tutkimuksemme perusteella vaikuttaa siltä, että lehden Internet-sivut tukevat sekä lehtibrändiä että printtilehteä. Tuloksemme osoittavat, että positiiviset kokemukset lehden Internet-sivuilla vahvistavat kuluttajan sitoutumista aikakauslehtibrändiin, ja että lehden Internet-sivujen käyttö vahvistaa kuluttajan aikomuksia lukea ja tilata printtilehteä. Keskustelupalstojen rooli sekä niiden vaikutus erityyppisten lehtien brändiuskollisuuteen ovat kuitenkin asioita, jotka mielestämme vaativat lisätutkimusta. Jatkotutkimusaiheina tärkeitä olisivat myös lehtien verkkoliiketoiminta- ja brändistrategiat, koska näillä voi olla suuri merkitys kuluttajien lehtibrändiin sitoutumisessa.

Tiede tuottaa kansallisuutta : nationalismi kulttuurien tutkimuksessa-seminaari 23.3.2007 Helsingin yliopistossa

Ajankohtaista

Lectio praecursoria: osaamisen strategisen johtamisen hallinta sosiaali- ja terveysalan julkisissa ja yksityisissä palveluorganisaatioissa : johtamisosaamisen ulottuvuudet työnohjauksellisena näkökulmana

Lectio praecursoria 10.3.2006 Vaasan yliopistossa

Lectio praecursoria: Millä perusteella kilpailuttamaan? : tutkimus sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamisen ja sen toimijoiden tietoperustasta ja preferensseistä

Lectio praecursoria Kuopion yliopistossa 15.12.2006

Poikkitieteellinen väitöskirja intiaaninuorten elämästä : lectio praecursoria 1.6.2007 Helsingin yliopistossa

Ajankohtaista