Perimän ongelman epäpolitisoitumisen historia

Kirjallisuusarvostelu

Perhe yrityksen dominanttina omistajana: hyödyt yritykselle ja vähemmistöosakkaille

Pro gradu -tutkielman tavoitteena on ollut tutkia millaisia hyötyjä perheestä voi olla omistamalleen yritykselle ja sen vähemmistöosakkaille. Tutkielman kontekstina ovat perheyritykset ja erityisesti perheen kokemus omasta roolistaan omistajana. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja aineistona ovat olleet puolistrukturoidut haastattelut suomalaisissa listatuissa perheyhtiöissä. Tutkimuksen tuloksina voidaan osoittaa, että perheen vaikutus yrityksen menestymiseen on monitahoinen ja perheenjäsenet pyrkivät toimimaan pitkäjänteisesti yhteisen hyvän eteen. Tästä on hyötyä yritykselle ja sen vähemmistöosakkaille pitkällä aikajänteellä.

"Olis kiva olla molemmissa paikoissa yhtä aikaa" : Äitien työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen merkitys työssä jaksamiseen

Työssä käyvät perheenäidit kokevat arjen usein tasapainoiluksi työn- ja perhe-elämän välillä. Se, miten joku toinen kokee tasapainoa, ei välttämättä tarkoita, että joku toinen kokee samalla tavalla. Tasapaino saavutetaan silloin, kun yksilö löytää itselleen sopivimman tavan jakaa aikaa ja energiaa työn ja perheen määrittämien velvollisuuksien välillä. Perhe-elämään liitetään usein kiire ja arjen aikataulujen yhteensovittaminen. Erityisesti äidit kokevat olevansa vastuussa perheen aikataulujen organisoimisesta. Lapsiperheissä on äidin työssä jaksamiseen suuri merkitys sillä, miten työ- ja perhe-elämä saadaan soviteltua yhteen sekä, miten raskaaksi äiti arjen kokee. Organisaatiolla on mahdollisuus tukea äitien ajankäytön hallintaa niin, että työ- ja perhe-elämä olisivat tasapainossa. Tutkimuksen tavoitteena oli antaa kokonaisvaltainen kuva äitien työn ja perheen yhdistämisen kokemisesta sekä, mikä on sen merkitys äitien työssä jaksamiseen. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 25–45-vuotiaat, esimies- tai asiantuntija-asemassa toimivat, alle 10-vuotiaiden lasten äidit. Tutkimuksen pääongelmat olivat: Miten äidit kokevat työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen? Mikä merkitys työn ja perheen yhteensovittamisella on äitien työssä jaksamiseen? Tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto on kerätty tekemällä 12 teemahaastattelua kohderyhmänä oleville perheenäideille. Äitien ajankäyttö muodostui työn, perheen ja vapaa-ajan yhdistämisestä. Perhe ja työ asetettiin etusijalle äidin omaan vapaa-aikaan nähden. Äitien omalla vapaa-ajalla oli kuitenkin yhteys työssä jaksamiseen ja äidit jaksoivatkin työssään paremmin, kun saivat omaa aikaa. Lisäksi tutkimuksesta ilmeni äitien omien harrastusten tärkeys arjessa jaksamiseen. Tutkimuksen äitien todettiin tarvitsevan lisää aikaa itselleen, jotta he jaksaisivat töiden lisäksi kiireistä arkea, joka vaatii tarkkaa suunnittelua ja ajankäytön hallintaa. Äitien ajankäyttöön ja arjessa jaksamiseen vaikutti myös puolison osallistuminen lasten- ja kodinhoitoon. Tutkimuksesta ilmeni, että äitien kokema organisaation tuki oli yhteydessä työssä jaksamiseen sekä myönteiseen kokemukseen työn ja perheen yhdistämisestä. Tutkimus osoitti yhteyden äitien kokeman riittämättömyyden tunteen ja parisuhteen laadun sekä työn ja perheen tasapainon saavuttamisen välillä. Tutkimuksen johtopäätös on, että äidit kokivat työ- ja perhe-elämän yhdistämisen välillä ristiriitaa. Ristiriidan kokemisella todettiin olevan heikentävä vaikutus äitien työssä jaksamiseen.

Eletty, koettu ja muisteltu Selkämeri. Selkämeren alueen muisteluiden ja kerronnan tutkimus

Tämä tutkimus liittyy yhtenä osana Merikarvian historia-hankkeeseen joka toimitetaan kulttuuriperinnön ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa Porin yliopistokeskuksessa. Tutkimuksen aineistona on käytetty Satakunnan museoon arkistoituja, vuonna 2013 kerättyjä kertomuksia ja muisteluita Selkämerestä. Muistelut on kerätty Metsähallituksen ja yhteistyökumppaneiden toimesta: ”Minun Selkämereni” kilpakirjoituksena. Tutkimus on fenomenografinen kerronnan ja muisteluiden tutkimus, jossa tarkastellaan meren merkityksiä ihmisten elämysten, kokemusten ja identiteetin kautta. Erityisenä tutkimuskohteena ovat myös Merikarvian ja Ouran kertomukset. Historiallinen konteksti kulkee mukana kerronnan ja paikkojen tarkastelussa. Tutkimus on myös hermeneuttisen ymmärtävää ja kerronnan ja muistitiedon tutkimusta. Muistitiedosta etsitään merkityksiä ja käsityksiä ja se toimii sosiaalisen tiedon välittäjänä. Tutkimuksen tulosten kautta hahmottuu Merikarvian Ouran muodostuminen paikkakunnan yhteiseksi kulttuuriperinnöksi ja muistin paikaksi, sekä meren merkityksiä ihmisille luonnon kohtaamisen, kalastuksen, kesämökkeilyn ja veneilyn teemojen kautta tutkittuna. Meri osana identiteettiä valottaa meren vaikuttavuutta kulttuurisena, sukupolvien yli ulottuvana ja elämäntapaan olennaisesti kuuluvana elementtinä. Kulttuuriperintö on alati muuttuvaa, menneestä ammentavaa ja samalla tulevaisuuden odotushorisonttiin suuntautuvaa. Tunnepitoiset ja positiiviset muistot kiinnittävät paikkaan ja siirtyvät paikkaa eläen ja kokien perinteenä, tapoina ja ajattomina arvoina eteenpäin

Eletty, koettu ja muisteltu Selkämeri. Selkämeren alueen muisteluiden ja kerronnan tutkimus

Tämä tutkimus liittyy yhtenä osana Merikarvian historia-hankkeeseen joka toimitetaan kulttuuriperinnön ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa Porin yliopistokeskuksessa. Tutkimuksen aineistona on käytetty Satakunnan museoon arkistoituja, vuonna 2013 kerättyjä kertomuksia ja muisteluita Selkämerestä. Muistelut on kerätty Metsähallituksen ja yhteistyökumppaneiden toimesta: ”Minun Selkämereni” kilpakirjoituksena. Tutkimus on fenomenografinen kerronnan ja muisteluiden tutkimus, jossa tarkastellaan meren merkityksiä ihmisten elämysten, kokemusten ja identiteetin kautta. Erityisenä tutkimuskohteena ovat myös Merikarvian ja Ouran kertomukset. Historiallinen konteksti kulkee mukana kerronnan ja paikkojen tarkastelussa. Tutkimus on myös hermeneuttisen ymmärtävää ja kerronnan ja muistitiedon tutkimusta. Muistitiedosta etsitään merkityksiä ja käsityksiä ja se toimii sosiaalisen tiedon välittäjänä. Tutkimuksen tulosten kautta hahmottuu Merikarvian Ouran muodostuminen paikkakunnan yhteiseksi kulttuuriperinnöksi ja muistin paikaksi, sekä meren merkityksiä ihmisille luonnon kohtaamisen, kalastuksen, kesämökkeilyn ja veneilyn teemojen kautta tutkittuna. Meri osana identiteettiä valottaa meren vaikuttavuutta kulttuurisena, sukupolvien yli ulottuvana ja elämäntapaan olennaisesti kuuluvana elementtinä. Kulttuuriperintö on alati muuttuvaa, menneestä ammentavaa ja samalla tulevaisuuden odotushorisonttiin suuntautuvaa. Tunnepitoiset ja positiiviset muistot kiinnittävät paikkaan ja siirtyvät paikkaa eläen ja kokien perinteenä, tapoina ja ajattomina arvoina eteenpäin.

Mitä musiikkiopistojen pääsykokeissa testataan? : tutkimus Helsingissä sijaitsevien SML:n liittoon kuuluvien musiikkiopistojen pääsykokeista

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä musiikkiopistoissa käytössä olevat pääsykoetestit mittaavat sekä mitataanko niissä varsinaisesti musikaalisuutta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin lahjakkuuden ja musikaalisuuden teorioita sekä niiden suhdetta käytössä oleviin pääsykoetesteihin. Tutkimus kohdistui Helsingissä sijaitsevien Suomen musiikkioppilaitosten liittoon (SML) kuuluvien musiikkiopistojen 4-7-vuotiaille pyrkijöille suunnattuihin pääsykokeisiin. Tutkimusaineisto koostui pääsykoekäytäntöjen osalta musiikkiopistojen rehtoreiden teemahaastattelusta sekä analysoitavaksi saaduista kirjallisista yksilö- tai ryhmätesteistä. Helsingissä sijaitsevista yhdestätoista musiikkiopistosta kymmenen osallistui teemahaastatteluun (10/11), ja ensimmäisessä vaiheessa mukana olleista kymmenestä opistosta seitsemällä oli tarjota myös pyydetty kirjallinen materiaali tutkimuksen toista vaihetta, kirjallisen testiaineiston analyysia varten (7/10). Haastattelujen ja testien analyysin perusteella saatiin selville musiikillisia ja ei-musiikillisia osatekijöitä, joiden mittaamisesta pääsykoe muodostui. Tutkimusmenetelmänä oli sisällönanalyysi. Johtopäätösten kannalta oli olennaista analysoida saatuja tuloksia suhteessa teoriataustassa esiteltyihin lahjakkuus- ja musikaalisuuskäsityksiin. Tulosten valossa on ilmeistä, että musikaalisuuden määrittelyn ongelmallisuudesta johtuen ei voida yksiselitteisesti vastata kysymykseen siitä, mitataanko pääsykoetesteissä juuri musikaalisuutta. Käytetyt testit mittaavat sekä musiikillisia että ei-musiikillisia tekijöitä ja erityisesti niihin harjaantumista. Testien kehittämisessä tulisi selkeämmin huomioida lapsen ikäkauden asettamat haasteet sekä lapsen yleiseen kehitykseen että erityiseen musiikilliseen kehitykseen kohdistuva tutkimus.

Luther-tutkimus

Lutherin lähteistä tärkein kokoelma on Weimarer Ausgabe. Osastoon kuuluu myös nykysaksan-, suomen- ja englanninkielisiä käännöksiä. Lutherin teosten laitoksia löytyy myös verkkoaineistosta ja CD-ROM tietokannoista. Luther-tutkimus rajautuu Lutherin teologiaan, biografiaan sekä reformaattoriin välittömästi liittyviin tutkimusaiheisiin.

Lukiolaiset tekstiä tulkitsemassa : tutkimus vieraalla kielellä lukemisen strategioista

Abstract

Kohti post-absoluuttista valtiota? : EU-tutkimus haasteena politiikan tutkimukselle

Niilo Kauppi