Miten opettajat tulee opettaa?

Kirjallisuusarvostelu

Opettajat ja pirullisten aikojen koulutuspolitiikka

Lectio praecursoria kasvatustieteen väitöskirjaan Opettajat ja koulutuspolitiikka : Opetusalan ammattijärjestö ja Demokraattiset koulutyöntekijät -yhdistys peruskoulukauden koulutuspolitiikassa Tampereen yliopistossa 12.4.2014.

Seksuaalivähemmistöihin kuuluvat opettajat heteronormatiivisuutta murtamassa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli ottaa selvää seksuaalivähemmistöihin kuuluvien opettajien kokemuksista kouluyhteisöissä. Keskeisimpiä tutkittavia asioita olivat, ovatko seksuaalivähemmistöihin kuuluvat opettajat avoimia seksuaalisesta suuntautumisestaan, miten kollegat, esimiehet, oppilaat ja vanhemmat ovat haastateltavien mielestä asiaan suhtautuneet ja pyrkivätkö seksuaalivähemmistöihin kuuluvat opettajat horjuttamaan heteronormatiivista koulumaailmaa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, ja sen aineisto hankittiin teemahaastattelujen avulla. Haastattelujoukko koostuu 11 eri-ikäisestä ja eri puolella Suomea opettavista seksuaalivähemmistöihin kuuluvista opettajista. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin teemoittelemalla. Tutkimuksen kaikki haastateltavat olivat avoimia seksuaalisesta suuntautumisestaan kollegoilleen. Rehtorille kertomista harkittiin enemmän, ja vain muutama opettaja oli kertonut asiasta oppilailleen. Pääosin opettajat olivat kohdanneet neutraaleja tai positiivisia reaktioita asian kertomisen yhteydessä. Suurin syy, miksi oppilaille haluttiin olla avoimia tai ainakin mietittiin avoimempaa linjaa, oli heteronormatiivisuuden murtaminen sekä halu tarjota roolimalli seksuaalivähemmistöihin kuuluville nuorille. Tutkimuksen tavoitteena on nostaa aihe tietoisen pohdinnan alaisuuteen ja sitä kautta parantaa seksuaalivähemmistöihin kuuluvien opettajien ja oppilaiden hyvinvointia. Vastauksissa nousi esille, että opettajankoulutus ei tarjoa tietoa asian käsittelemiseen. Tuloksia voidaankin hyödyntää myös opettajankoulutuksen sisältöjen päivittämisessä.

Opetustuokio lukiolaisille itsetunnosta

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa materiaalia itsetunnosta lukion terveystiedon kurssille. Opettajat näkivät aiheen tärkeäksi terveystiedon kurssille, sillä kirjallisuudessa aiheesta on tällä hetkellä saatavilla vain vähän tietoa. Aihe oli kuitenkin opettajien mukaan ajankohtainen ja merkittävä tekijä nuorten hyvinvoinnissa. Opinnäytetyön tarkoituksena on nuorten hyvinvoinnin lisääminen ja terveyden edistäminen itsetunnon tukemisen kautta. Tällä hetkellä terveystiedon opetusmateriaali ei vastaa opetussuunnitelman tavoitteita, sillä oppiaineena terveystieto on käymässä läpi muutosvaihetta. Lähdimme käsittelemään aihetta aluksi tutustumalla aiheesta kirjoitettuun materiaaliin, jonka pohjalta aloimme kokoamaan itse käyttämäämme teoriaa. Teoriaosuudessamme käsittelemme terveyden edistämistä, itsetuntoa sekä tutkimuksia koululaisten mielipiteistä terveystiedon opetuksesta. Teoriatietomme pohjalta teimme oppitunnin suunnitelman ja toteutuksen, ottaen etenkin huomioon nuorten omat mielipiteet koskien terveystiedon opetusta. Näitä 75 minuutin itsetunto-oppitunteja pidettiin kaksi kappaletta terveystiedon ensimmäiselle sekä kolmannelle kurssilaisille, joten kiinnostus ja motivaation vaihtelut eri kurssilaisten välillä olivat odotettavissa. Molemmilla oppitunneilla oli noin 25 oppilasta ja heidän ikä vaihteli 16:sta aina 18:sta ikävuoteen asti. Oppitunnista keräsimme oppilailta nimetöntä palautetta oppitunnin sisällöstä sekä käytetyistä opetusmenetelmistä. Kysyimme muun muassa kokivatko oppilaat saaneensa jotakin hyötyä oppitunnilla käydystä teoriasta. Oppilailta saamamme kirjallinen palaute oli vaihtelevaa mutta yleinen linjaus palautteessa oli, että oppilaat pitivät tunnilla esitettyä videota parhaana. Moni oppilaista piti myös tunnilla tehdystä hauskasta itsetuntotestistä. Jotkus olisivat halunneet tunnilla käsiteltävän enemmän itsetuntoon liittyviä ongelmia ja masentuneisuutta sekä lisäksi keskustelua ihmissuhteista. Moni koki aiheen liian tutuksi, etenkin terveystiedon kolmas kurssilaiset, sillä aihetta oli käsitelty psykologian kursseilla aikaisemmin. Osa oli tästä huolimatta sitä mieltä, että aiheen syventäminen oli mielenkiintoista. Ryhmätyöskentelystä ja keskustelusta pidettiin molemmissa ryhmissä. Osaa oppituntimme materiaalista, kuten video ja itsetuntotesti, voi olla hyödyllistä käytettäväksi terveydentiedon kursseilla. Oppitunnilla käyttämämme PowerPoint-esitystä tulisi muokata oppilaiden aikasemman tiedon ja tunnilla käytävien teemojen perusteella. Myös muu osallistava opetus, kuten case-kertomuksesta keskustelu, on hyvin ohjattuna erittäin toimivaa opetusta.

Laulumaikat ratsastusareenalla : terveempi ääni ratsastuksenopettajan työssä

Tutkimuksen tarkoituksena on perehtyä ratsastuksenopettajan äänenkäytöllisiin haasteisiin. Perehdyimme virhetoimintojen tuomien ongelmien ehkäisyyn sekä ratsastuksenopettajien omatoimiseen äänenhuoltoon. Tutkimuskohteina olivat erityisesti ryhti ja työasennot, työolosuhteet, äänenhuolto sekä energiatila äänen käytössä. Kysyimme, miksi ääni väsyy ratsastuksen opettajan työssä ja miten äänen väsyminen voitaisiin välttää. Tutkimukseen osallistui kolme päätoimista ratsastuksenopettajaa Uudenmaan alueen ratsastuskouluista. Observoimme aluksi opetusta ja myös videoimme nämä opetussessiot. Observointien lisäksi haastattelimme opettajat ja järjestimme näille yksilöllistä äänenkäytön koulutusta, jossa käytiin läpi kunkin opettajan äänenkäyttö, äänelliset haasteet ja äänenhuoltoharjoituksia. Opettajille annettiin monisteena mukaan kotiharjoittelua tukeva sarja harjoituksia. Suoritimme myös loppuhaastattelun, jossa kysyimme opettajien koulutusta ja kotiharjoittelua koskevista kokemuksista. Ratsastuksen opettajien työolosuhteet ovat äänenkäytön kannalta erittäin haasteelliset: kylmä ilma, viima, pitkät etäisyydet ratsastajiin, korkea melutaso, äänentoiston puuttuminen. Ilmeni, että ratsastuksenopettajilla on puutteellista tietoa äänenkäytön perusteista, vaikka ääni on ratsastuksenopettajan tärkein työväline. Havaintojen perusteella ratsastuksenopettajan äänenkäyttöön vaikuttavat ensisijaisesti fyysiset tottumukset opetustilanteessa. Opettajilla ei yhtä, äänihäiriöön terapiaa saanutta, opettajaa lukuun ottamatta ollut aikaisempaa äänenkäytön koulutusta. Opettajat olivat tyytyväisiä meiltä saamaansa koulutukseen, jonka avulla he kokivat olevan mahdollista välttää tulevia äänenkäytön ongelmia. Tutkimus antoi meille mahdollisuuden koota koulutuksen myötä oppimaamme, mutta myös soveltaa taitojamme ja tietojamme puheen opettamiseen. Näin onnistuimme laajentamaan ammattitaitoamme laulunopetuksen ulkopuolelle.

Opettajien tiimityöskentely kamarimusiikkiyhtyeen opetuksessa : Vantaan Peltolan koulun yhteismusisointiprojekti syksyllä 2005

Tutkin opinnäytetyössäni syksyllä 2005 järjestettyä Vantaan Peltolan koulun yhteismusisointiprojektia opettamisen näkökulmasta. Musiikkiluokkien oppilaista muodostettiin pieniä kamarimusiikkiryhmiä, joita jokaista ohjasi vähintään kaksi opettajaa, poikkeuksena puhaltajien ryhmä. Vastaavanlaista yhdessä opettamista on aiemmin kokeiltu opetusharjoitteluryhmässäni, ja Peltolan koulun projektin myötä kiinnostuin tutkimaan opettajien tiimityöskentelyä tarkemmin. Olen valinnut projektista kolme ryhmää, joiden toimintaa, tavoitteita ja toimintatavan vaikutusta musiikin oppimiseen olen tutkinut. Yritän työssäni selvittää, miten yhdessä opettaminen onnistui ja miten se vaikutti ryhmän oppimiseen. Tutkimusaineistona on videomateriaali, joka saatiin kuvaamalla kaikki opetuskerrat, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Oppilaille ja opettajille tehtiin projektin jälkeen kyselyt. Yhdessä opettaminen toteutui eri ryhmissä eri tavoin. Joissain ryhmissä opettajat ohjasivat tuntia vuorotellen, ja joissain ryhmissä opettajien keskinäinen työskentely oli nivoutunut tiiviimmin yhteen. Ratkaisevaa ryhmän työskentelyn kannalta oli kuitenkin se, minkälaista sekä opettajien keskinäinen ja koko ryhmän välinen yhteistyö ja vuorovaikutus oli. Työtä tehdessäni esille nousi muutamia kehitysehdotuksia. Videointia voitaisiin käyttää tiiviimmin opetuksen tukena siten, että kunkin ryhmän opettajat katsoisivat videon aina ennen seuraavaa opetuskertaa. Opettajat voisivat myös yhdessä ryhmänsä kanssa kehittää ja suunnitella opetustaan videolta tehtyjen havaintojen perusteella. Jotta oppilaat innostuisivat musisoimaan, opettajat voisivat itse olla osana yhtyettä ja soittaa mukana konsertissakin. Näin oppilaat väkisinkin tempautuisivat musisointiin vahvemmin mukaan ja saisivat siihen hyvän kosketuksen.

Kamarimusiikkia musiikkiluokille : oppilaslähtöinen kuvaus Vantaan Peltolan koulun vuoden 2005 yhteismusisointiprojektista

Syksyllä 2005 järjestettiin kamarimusiikkiprojekti Vantaan Peltolan yläkoulun musiikkiluokkien oppilaille. Projekti oli osa Stadian BaRokkia ja Kamuja -hanketta. Ryhmät saivat ohjausta kuuden viikon ajan ja opettajina toimivat Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian musiikkipedagogiopiskelijat. Osallistuimme itse projektiin opettajina. Opinnäytetyössämme kuvaamme oppilaslähtöisesti projektia. Perehdymme opinnäytetyössämme kamarimusiikkiyhtyeiden oppimisprosessiin ja ryhmätyöskentelyyn. Erityisesti kiinnitämme huomiota siihen, miten yhtyeiden saama ohjaus ja yhteistoimintaprosessi vaikuttaa oppilaiden käsityksiin itsestään musiikin harrastajina ja oppijoina. Tutkimme myös miten kurssia voisi jatkossa kehittää. Keräsimme aineistoa työtämme varten videoimalla oppitunteja, haastattelemalla projektiin osallistuneita oppilaita ja opettajia sekä kahdella kyselylomakkeella, joilla keräsimme oppilailta kokemuksia ja palautetta. Työmme tuloksena voi todeta, että projektilla oli myönteinen vaikutus oppilaiden musiikin oppimiseen ja heidän käsityksiinsä omista musiikkitaidoistaan. Tunneilla pyrittiin antamaan mahdollisuus siihen, että oppilaat saivat itse vaikuttaa työskentelyyn ja harjoitettavan teoksen tulkintaan. Itseohjautuvuuden ja oppilaslähtöisyyden tukeminen antoi oppilaille varmuutta ja rohkeutta omaan soittoon ja näin ollen vaikutti positiivisesti oppimisprosessiin. Eniten hyötyä yhteissoitosta oli niille oppilaille, jotka eivät olleet aikaisemmin soittaneet kamarimusiikkia. Kaiken kaikkiaan projekti oli onnistunut ja sekä oppilaat että opettajat oppivat uutta, joten vastaavia oppilaitosten välisiä hankkeita kannattaa jatkossakin toteuttaa. Työmme tuloksia voi soveltaa Peltolan koulun tulevissa projekteissa sekä musiikkioppilaitosten ja koulujen opetuksessa.

Paljon vartijat. Suomalainen kansanopettaja valtiollisessa kouludiskurssissa 1860-luvulta 1990-luvulle

Lectio praecursoria