Työkalu- ja autotarvike luettelo v. 1930

kuv., 20 x 27 cm

Työkalu- ja autotarvikeluettelo N:o 2

kuv., 20 x 27 cm

Työkalu julkisen terveydenhuollon tietojärjestelmien hankintaan

Terveydenhuollon tietojärjestelmiin investoidaan entistä suurempia summia, mutta merkittävä määrä näistä investoinneista kuluu tehottomiin järjestelmiin tai järjestelmiin, jotka eivät pääse edes implementaatiovaiheeseen asti. Suurin osa julkisen puolen IT-hankkeista epäonnistuu. Suomessa terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat 10–15 vuotta muita aloja jäljessä, ja kärsivät muun muassa käytettävyys ja integraatio-ongelmista. Ongelman on arveltu johtuvan osittain julkisen sektorin hankintaosaamisen tasosta. Tämä tutkimus pyrkii osaltaan parantamaan julkisen sektorin hankintaosaamista terveydenhuollon saralla, luomalla työkalun alueellisten tietojärjestelmäkokonaisuuksien hankinnan tueksi. Lisäksi tutkimuksessa pyritään syventämään käsitystä julkisen sektorin hankinnasta terveydenhuollon piirissä. Tutkimus on toteutettu konstruktiivista tutkimusotetta hyödyntäen. Tutkimuksessa on luotu, teorian pohjalta, analyyttiseen hierarkiaprosessi – malliin pohjautuva työkalu. Tutkimuksen aineistona käytettiin asiantuntijahaastatteluja terveydenhuollon, tietohallinnon ja akateemisen tutkimuksen parista. Tutkimuksen empiirisessä osassa työkalua on paranneltu, ja sen käytettävyyttä arvioitu kriittisesti. Empiriaosassa on myös keskitytty julkisen sektorin hankintaorganisaation ja hankinnan ymmärtämiseen. Tutkimuksessa luodulla työkalulla katsotaan olevan lisäarvoa terveydenhuollon tietojärjestelmien hankinnassa. Malli on helppokäyttöinen visuaalisuutensa ja analyyttisen otteensa ansiosta. Malli edistää kommunikaatiota hankintaorganisaatiossa ja parantaa kompromissivalmiutta. Mallin haasteet liittyvät mallin hierarkian verkostorakenteeseen ja päätösongelman monimutkaisuuteen. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa että Suomen julkisen sektorin tietojärjestelmähankinnoissa painotetaan hankinnan pehmeitä osa-alueita paljon enemmän kuin kovia osa-alueita. Tutkimuksessa saatu kustannusten pieni painoarvo on vahvasti ristiriitainen aikaisempien tutkimusten kanssa. Tutkimuksen tulosten mukaan, tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuuri ja käytettävyys ovat ensiarvoisen tärkeitä hankintojen onnistumisen kannalta.

Kasvatuksen ja yhteiskunnan jatkuva dialogi

Kirjallisuusarvostelu

Raideliikennetärinä

Ratahallintokeskuksella (RHK) on ympäristöstrategia, joka toimii vuosittain päivitettävän ympäristöohjelman lähtökohtana. Ympäristöstrategia koostuu osastrategioista, joita ovat muun muassa melun ja tärinän osastrategiat. Ympäristöohjelman keskeisiä tavoitteita ovat esimerkiksi uusien ympäristöhaittojen ehkäiseminen, ympäristökuormituksen vähentäminen ja haittojen poistaminen. Ympäristöohjelmassa painotetaan muun muassa rautatieliikenteen melu- ja tärinäongelmien vähentämistä. Tässä työssä tehty tärinäkohteiden kartoitus on olennainen osa ympäristöohjelman toimeenpanoa. Työn päätavoite oli koota Ratahallintokeskuksessa oleva tärinäkohteisiin liittyvä materiaali ja viedä se paikkatieto-ohjelmaan sekä luoda tärinäkohteista digitaalinen paikkatietokartta ArcView-ohjelman avulla. Työ voidaan jakaa neljään osaan. Teoriaosuuden ensimmäisessä osassa paneudutaan tärinän kokemiseen ja sen haittavaikutuksiin sekä tärinän fysikaalisiin perusteisiin ja maaperän vaikutuksiin tärinän leviämisessä ja siirtymisessä. Toisessa osassa selvitetään raideliikennetärinän erityispiirteitä sekä sitä, miten raideliikennetärinän leviämistä tutkitaan matemaattisesti. Toisessa osassa käsitellään myös tärinän mittaamiseen liittyvät ja siinä vaadittavat erityispiirteet. Työn kolmannessa osassa kerrotaan, miten työn päätavoite toteutettiin eli tärinäkohteiden nykytila kartoitettiin. Neljännessä osassa tarkastellaan liikennetärinän kansainvälisiä standardeja ja ohjeita. Työn tuloksena syntynyt paikkatietoaineisto on Ratahallintokeskukselle tärkeä työkalu tärinäkohteiden tiedonhallintaan. Tietokanta luotiin sellaiseksi, että uusien tärinäkohteiden vieminen järjestelmään on mahdollista. Paikkatietomuotoinen aineisto on yleistymässä tärkeänä tiedonhallinnan välineenä RHK:ssa. Tärinäkohteisiin liittyvä paikkatietoaineisto tulee olemaan osa Ratahallintokeskuksen laajempaa tietojärjestelmää. Raideliikennetärinän tiedonhallinnan parantamiseksi voidaan paikkatietoaineistoon esimerkiksi yhdistää pehmeikkörekisteritiedot ja asukasmäärät. Näiden tietojen avulla uusia asuinalueita kaavoitettaessa voidaan paremmin tunnistaa, mitkä alueet ovat tärinän kannalta mahdolliset riskialueet. Tässä työssä RHK:n kanssa määritetyt ominaisuustiedot ja tietojen kuvaukset tulisi jatkossa ottaa käyttöön uusissa tärinään liittyvissä selvityksissä. Ominaisuustietojen avulla tullaan tekemään ohjeet jossa määritetään uusissa tärinään liittyvissä raporteissa esitettävät tiedot.

Modulaarisen työasemaohjelmiston Testauksen automatisointi

Opinnäytetyön aiheena oli tutkia modulaarisen työasemaohjelmiston automatisoinnin mahdollisuuksia ja niiden toteuttamista käytännössä. Teoriaosuudessa käsitellään ohjelmistotestauksen ja automatisoinnin peruskäsitteitä. Suurin osa työstä keskittyy testitapausten suunnitteluun, toteutukseen ja automatisointiin. Varsinaiset automatisointitoimet keskittyvät ohjelmiston laskennan toteuttavien moduulien testauksen automatisointiin. Testaustyökaluna käytettiin TestReflector nimistä apuohjelmaa, joka on yrityksen kehittämä työkalu ohjelmistokomponenttien testaukseen. Jokaisen laskentatyypin testausta varten luotiin oma testiympäristö, joka kirjoitettiin C#- kielellä. Testiympäristön tärkein tehtävä oli alustaa tarvittavat tietorakenteet mittaustuloksilla ennen laskentojen suorittamista. Laskentojen testaukseen tarvittavat mittaustulokset saatiin laboratorioinstrumentilta. Mittaustulokset tuotiin testiympäristöön ohjelmiston käyttämästä tietokannasta XML-tiedostona.