60 resultados para Ympäristömyötäinen markkinointiviestintä
Resumo:
Tutkielmassa pyritään selvittämään, miten yhdistyksinä toimivat urheiluseurat toteuttavat markkinointiviestintäänsä, sekä millaisia haasteita markkinointiviestinnän toteuttaminen aiheuttaa. Tutkielman empiirinen osuus perustuu kolmen eri urheiluseuran edustajan haastatteluun.
Resumo:
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko tapahtumamarkkinointi hyödyllinen markkinointiviestinnänkeino. Syvennytään tarkemmin tapahtumamarkkinointiin ja tutkitaan, mitä mieltä asiakkaat ovat tästä markkinointiviestinnänkeinosta. Pyrkimyksenä on luoda selkeä kuva tapahtumamarkkinoinnista ja siitä, mitä se tarjoaa niin asiakkaille kuin yrityksellekin. Tutkimuksella on tarkoitus selvittää, onko tapahtumamarkkinointi case-yritys Fjällrävenille hyödyllinen osa markkinointia. Pyrkimyksenä on selvittää tapahtumamarkkinoinnin hyviä ja huonoja puolia markkinointikeinona ja puntaroida, tuoko tapahtumien järjestäminen markkinointitarkoituksessa etua Fjällrävenille ja sen markkinoinnille. Pyrkimyksenä on myös pohtia, mitä tapahtumamarkkinointi antaa yritykselle verrattuna muihin markkinointiviestinnänkeinoihin. Tutkimuksessa selvitetään myös asiakkaiden näkemys tapahtumista ja niiden hyödyllisyydestä asiakaskyselyn avulla.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten blogimarkkinointia ja bloggaajien kanssa tehtävää yhteistyötä voidaan hyödyntää markkinointiviestinnässä ja millaisia vaikutuksia sillä on. Lisäksi selvitetään millaisia haasteita ja mahdollisuuksia yritykset näissä ympäristöissä kohtaavat
Resumo:
Pienillä, yrittäjävetoisilla yrityksillä markkinoinnin resurssit ovat vähäiset eivätkä markkinointiosaamisen taso ja tietämys ole välttämättä kovin korkeat.Markkinointi on kuitenkin tärkeä osa liiketoimintaa ja hyvällä markkinoinnilla voidaan saavuttaa kilpailuetua ja menestyä markkinoilla. Tutkimuksessa perehdytään pienen, tuotantohyödykemarkkinoilla toimivan yrityksen markkinointiviestintään ja myyntiin. Tutkimuksessa käytiin läpi pienelle yritykselle sopivia markkinointiviestinnän keinoja ja tavoitteita. Lisäksi työssä käytiin läpi markkinointiviestinnän suunnitteluprosessi, jonka avulla yritys voi toteuttaa suunnitelmallista markkinointiviestintää. Työssä selvitettiin myös mitä tarkoitetaan integroidulla markkinointiviestinnällä ja miten pieni yritys voi käyttää sitä hyödykseen. Lopuksi tutkimuksessa vastauksia kysymyksiin miten ja minkälainen uusi myyntimies kannattaa rekrytoida. Tutkimuksessa tavoitteena on antaa toimenpidesuosituksia ja työkaluja, joiden avulla kohdeyritys voi kehittäämarkkinointiviestintää. Keskeisimmät kehitystarpeet ovat markkinointiviestinnän kokonaisvaltaisen suunnittelun tehostaminen, verkkoviestinnän tehokkaampi hyödyntäminen, markkinointisanomien täsmällisempi kohdistaminen sekä markkinointimateriaalien ulkoasu ja sisältö paremmiksi.
Resumo:
Tämän tutkielman päätavoitteena oli tarkastella tapahtumamarkkinoinnin roolia business-to-business asiakassuhteiden hoitamisessa. Tutkielma jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosan lähdeaineistona käytettiin keskeisiä suhdemarkkinoinnin, markkinointiviestinnän ja tapahtumamarkkinoinnin teoksia sekä artikkeleja. Empiirinen aineisto kerättiin suorittamalla kyselytutkimus valitulle harkintaotokselle sekä haastattelemalla tarkemmin kolmen yrityksen edustajaa. Teoriaosassa nousi esiin, että erityisesti tapahtuman valinta on kriittinen tekijä onnistumisen kannalta. Tapahtumamarkkinointi tarvitsee myös tuekseen muuta viestintää. Tutkielman tulosten perusteella tapahtumamarkkinoinnin rooli asiakassuhteiden hoitamisessa on melko pieni, mutta silti hyvin tärkeä. Tapahtumamarkkinointia sovelletaan pääosin parhaimmille ja suurimmille yritysasiakkaille. Tulevaisuudessa tapahtumien osuus suhdemarkkinoinnissa tulee tulosten mukaan kasvamaan.
Resumo:
Diplomityössä tutkittiin elinkaariarvioinnin ja sillä saatavien tulosten käyttöä ympäristömyötäisen tuotesuunnittelun tukena. Työn alussa kuvaillaan niitä asioita, jotka yhdistävät yrityksen ympäristöasioihin. Työn aikana suoritettiin kahden yritysten tuotteille elinkaariarvioinnit. Näistä tutkimuksista saatuja käytännön kokemuksia on käytetty diplomityössä. Pääpainopiste käytännön kokemuksissa oli itse elinkaariarvioinnin tekemisessä esille tulleissa seikoissa sekä tulosten tulkinnassa ympäristömyötäisen tuotesuunnittelun tavoitteiden asettamisen näkökulmasta. Ympäristömyötäisen tuotesuunnittelun tavoitteet ovat: materiaali- ja energiakulutuksen vähentäminen, kierrätettävyyden parantaminen, tuotteen käyttöiän pidentäminen ja ympäristölle haitallisten raaka-aineiden välttäminen. Jokaisella ympäristömyötäisen tuotesuunnittelun tavoitteella on oma erityispiirteensä, joka on huomioitava elinkaariarviointia käytettäessä. Työn aikana havaittiin, että erityinen huomio on kiinnitettävä lähtötietojen keruuvaiheeseen. Vielä nykyään on vaikea saada, etenkin alihankkijoilta, kaikkia tarvittavia inventaariotietoja. Tähän elinkaariarvioinnin suorittamisen kannalta ratkaisevaan vaiheeseen, on kaikkien osapuolten kiinnitettävä tulevaisuudessa huomiota. Myös tulosten tulkintaan kiinnitettiin huomioita. Merkittävien tekijöiden ja niihin vaikutusmahdollisuuksien havaitseminen on tärkeä osa tavoitteiden asettamista. Hyvin perusteltujen tavoitteiden asettamisen edellytys on kattavat ja luotettavat elinkaariarvioinnin tulokset. Nämä taas edellyttävät riittävän laajoja, laadukkaita ja yhdenmukaisia lähtötietoja, joita vielä nykyään on harvoin saatavilla.
Resumo:
Perinteisten markkinointiviestintäkanavien menettäessä jatkuvasti tehoaan mediakentän ja kohderyhmien sirpaloituessa yhä pienempiin yksiköihin markkinointiorganisaatiot etsivät vaihtoehtoisia tapoja tavoittaakseen kohdeyleisönsä. Yksi vaihtoehtoinen markkinointiviestintäkeino on tuotesijoittelu (product placement), jossa (merkki)tuotteita sijoitetaan erilaisten viihdetuotantojen, kuten elokuvien, televisio-ohjelmien ja tietokonepelien, tarinan yhteyteen, jotta yhä medialukutaitoisempi kohdeyleisö ei pystyisi välttämään kaupallista viestiä esimerkiksi vaihtamalla televisiokanavaa tai kääntämällä lehden sivua. Koska tuote on sijoitettu kerrottavan tarinan sisään, markkinointiviestin — eli tuotteen havaitsemisen — välttäminen on huomattavasti vaikeampaa kuin perinteisten markkinointiviestintämenetelmien kohdalla. Lisäksi, sijoitellut tuotteet ovat tavallisesti kiinteässä yhteydessä tarinan juonen ja henkilöhahmojen kanssa siten, että tuote saa näistä yhteyksistä positiivista vahvistusta imagolleen. Pro Gradu-tutkielman tarkoituksena oli selvittää tuotesijoittelun käyttökelpoisuutta markkinointiviestinnässä sekä miten kulutushyödykemarkkinoijat voivat hyödyntää menetelmää markkinointiviestintästrategioissaan. Tuotesijoittelun poikkeava luonne markkinointiviestintävälineenä tuotti kysymyksen miten tuotesijoittelua voitaisiin hyödyntää yhteistyössä muiden markkinointiviestintäkeinojen kanssa. Tätä varten tutkimuksessa tuotesijoittelu yhdistettiin integroidun markkinointiviestinnän (IMC) viitekehykseen. IMC-konsepti syntyi markkinointiviestinnässä vastaamaan samaan tarpeeseen kuin tuotesijoittelukin: pirstaloitunut mediakenttä ja yksittäiset kohderyhmät vaativat kehittyneempää ja yhtenäisempää markkinointiviestinnän suunnittelua ja toteutusta. Tutkimuksen johtopäätöksenä tuotesijoittelu todettiin käyttökelpoiseksi markkinointiviestintäkeinoksi mikäli viestinnän tavoitteena on muu kuin tuotteen myyntiin suorasti vaikuttaminen. Tuotesijoittelu on sen sijaan erittäin tehokas tuotetietoisuuden lisäämisessä, erityisesti tunnistamisen kohdalla. Tuotesijoittelu voi myös tuottaa suoran ostotarpeen mutta tällöin viestin vastaanottajalla täytyy olla vallitseva tarve kyseisen tuoteryhmän osalta ennen altistumista ko. markkinointiviestille. Tuotesijoittelu voidaan sisällyttää IMC-suunnitteluprosessiin markkinointiviestintästrategian kiinteänä osana. Integraatio markkinointiviestinnässä siten, että tuotesijoittelua tuettaisiin muilla viestintäkeinoilla yhtenäisen kampanjan kehittämiseksi on kuitenkin paljon ennakoitua harvinaisempaa, johtuen ehkä eniten tuotesijoittelun poikkeuksellisesta luonteesta ja kyseisen viestintämuodon vaikeasta hallittavuudesta markkinoijan taholta. Tutkimus toteutettiin normatiivisena case-tutkimuksena pääasiassa sekundäärisiä tietolähteitä hyödyntäen. Case-tutkimuksia varten kerättiin primääristä tietoa kyselylomakkeella kahdesta tuotesijoittelua käyttävästä kansainvälisestä yhtiöstä, jonka lisäksi myös sekundäärisiä tietolähteitä hyödynnettiin case-osan tiedonkeruussa.
Resumo:
Tutkielmassa selvitettiin kuinka integroitua Etelä-Karjalassa sijaitsevien primääristen matkailuyritysten ilmoittelu heterogeenisille massoille suunnatuissa alue-esitteissä on ja millaiset seikat vaikuttavat integroinnissa onnistumi-seen. Lisäksi selvitettiin mitä lisäarvoa alue-esiteilmoittelun avulla saadaan yrityksen markkinointiviestintään. Tutkimus suoritettiin kahdessa eri vaiheessa. Kvantitatiivisen kirjoituspöytätutkimuksen avulla analysoitiin ensin 83 eteläkarjalaisen matkailuyrityksen alue-esiteilmoittelua vuosina 2002-2004. Kvantitatiivisen kirjekyselyn avulla selvitettiin sitä miten integrointi otetaan yrityksissä huomioon markkinointiviestintäpäätöksiä tehtäessä. Eteläkarjalaisten matkailuyritysten markkinointisuunnittelu on yleisellä tasolla lyhytjänteistä ja epäsystemaattista. Suunnitelmat laaditaan vain harvoin kirjallisessa muodossa. Markkinointiviestinnässä ja ilmoittelussa huolehditaan integroinnista kuitenkin hyvin ja ilmoittelun peruselementit osataan säilyttää samana sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ilmoittelussa säilyvät parhaiten samana yrityksen logot ja ilmoitusten yleisilme. Vain harvoin yritysten ilmoittelussa eri alue-esitteissä ei ole mitään yhteistä. Lyhyellä tähtäimellä eniten integrointiongelmia aiheuttaa esitteiden ilmestyminen eri aikaan vuodesta ja ilmoituksen lyhyt suunnitteluaikataulu. Sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä integrointiongelmia aiheuttaa se, että osa esitteistä on sanomalehti- ja osa aikakauslehtityyppisiä. Alue-esiteilmoittelu lisää yrityksen tunnettuutta sekä matkailijoiden että paikkakuntalaisten keskuudessa. Sen avulla tavoitetaan viime hetkessä ostopäätöksensä tekevät, jo paikkakunnalla olevat matkailijat, erityisesti ulkomaalaiset matkailijat.
Resumo:
Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten markkinointiviestintä voidaan investointihyödykemarkkinoilla toteuttaa asiakaslähtöisesti. Siinä on käsitelty asiakkaiden tarpeita markkinoinnin lähtökohtana, kohderyhmän segmentointia sekä viestinnän sisällön rakentamista investointihyödyke-markkinoilla. Tutkimuksessa on käytetty normatiivista eli soveltavaa case-tutkimusta ja sen analyysimenetelmä on ollut kvalitatiivinen. Tutkielma jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan: tutkimuksen teoriaosa on toteutettu kirjallisuustutkimuksena ja empiirisen osan pohjana on käytetty aiheesta aiemmin tehtyä kvantitatiivista tutkimusta, jota on täydennetty kvalitatiivisilla syvähaastatteluilla. Empiirisen osan tavoitteena on rakentaa markkinointiviestinnän sanoma OptiDwell-kalanterille sen kohderyhmän tarpeiden selvityksen pohjalta.
Resumo:
Tietokantamarkkinointi voi olla vain apuväline markkinointitoimenpiteiden suorittamisessa, mutta se voidaan toisaalta nähdä myös olennaisena osana asiakassuhdehallintaa. Tietokantamarkkinointi asiakassuhdehallinnan näkökulmasta tähtää asiakastyytyväisyyteen ja asiakasuskollisuuteen, sekä asiakassuhteen tuottavuuteen ja kannattavuuteen, mikä voidaan saavuttaa tehokkaan tiedonhallinnan avulla. Tämä mahdollistaa räätälöityjen toimenpiteiden suorittamisen ja tehostaa kohdentamista ja segmentointia, myös asiakkaiden tuottavuuden perusteella. Normatiivinen case-tutkimus, joka tehtiin Alankomaissa Eurooppalaisessa tietotekniikan lisäarvoa tuottavassa jälleenmyyntikanavassa osoittaa, että tietokantamarkkinointi etenkin asiakas- suhdehallinnan näkökulmasta olisi sopiva keino lisätä asiakastyytyväisyyttä ja –tuottavuutta. Se myös tehostaisi sisäisiä tietovirtoja ja markkinointitoimenpiteitä, kuten esimerkiksi markkinointiviestintää, kampanjanhallintaa ja myyntiprosesseja yritysten välisessä kaupankäynnissä.
Resumo:
Tavoitteena on tutkia kuluttajille suunnatun markkinointiviestinnän lokalisointia Internetissä uuden tuotteen lanseerauksen yhteydessä. Vaikka Internet on globaali media, sen haasteena on tarjota paikallisesti kuluttajille merkityksellistä sisältöä, sekä ylläpitää yhtenäistä brandia. Tutkimus on toteutettu deskriptiivisenä tapaustutkimuksena globaalissa tietoliikenneyrityksessä, ja se perustuu haastatteluihin sekä valmiiseen aineistoon. Lyhentyneet kulutuselektroniikan elinkaaret, nopeat tuotelanseeraukset, kasvava yhteistyö ulkopuolisten kumppanien kanssa sekä markkinointiviestinnän integraation tarve aiheuttavat ajoitusongelmia lokalisointiin. Yhtenäinen web infrastruktuuri, työkalut ja globaalit prosessit mahdollistavat kustannustehokkaan lokalisoinnin business-tilanteen muuttuessa ja kultturieroista johtuen. Tässä tutkimuksessa on selvitetty neljän tekijän (ympäristö, tuote, kuluttaja, organisaatiostrategia) vaikutusta lokalisointiin. Jotta maiden parhaita menettelytapoja voidaan hyödyntää nykyistä paremmin ja välttää kultturierojen sivuuttaminen, tarvitaan sekä ’virallista’ että vapaamuotoista seurantaa. Globaalin Internet-sivuston ja lukuisten kansallisten sivustojen ylläpitäminen vaatii Internet-sivustojen fokuksen tarkkaa noudattamista, globaalia segmentointia, ja sen mukaista sisällön tarjontaa kuluttajille.
Resumo:
Tavoitteena on tutkia mitä mahdollisuuksia Internet tarjoaa business-to-business markkinointiviestintään. Tämä tutkimus on tyypiltään deskriptiivinen case-tutkimus, jossa casen avulla saadaan käytännön esimerkki siitä miten eräs yritys on käytännössä hyödyntänyt Internetiä markkinointiviestinnässään. Case toteutettiin puhelin-, sähköposti- ja henkilökohtaisilla haastatteluilla. Internet tarjoaa markkinointiviestinnälle sekä haasteen että mahdollisuuden. Se tarjoaa markkinoijalle käyttöön sekä uudentyyppisen median että mahdollisuuden suoriin markkinakontakteihin. Internet-markkinointi pohjautuu perinteisiin markkinoinnin konsepteihin, erottuen yhden tärkeän ominaisuuden, interaktiivisuuden, perusteella. Koska näin yritys pääsee suoraan kommunikoimaan asiakkaidensa kanssa, se saa jatkuvasti tietoja, joiden avulla yritys voi paremmin suunnitella markkinointistrategiaansa ja kohdentaa markkinointiviestintäänsä tarkasti asiakkaiden tarpeiden mukaan.
Resumo:
Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella tapahtumamarkkinoinnin suunnittelua osana yrityksen markkinointiviestintästrategiaa. Tutkielma jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosassa muodostettavan tapahtumamarkkinoinnin suunnittelumallin avulla kuvataan empiriassa kohdeyrityksen tapahtumamarkkinoinnin suunnittelua osana yrityksen markkinointiviestintästrategiaa. Teoriaosan lähdeaineistona käytettiin keskeistä tapahtumamarkkinointia ja markkinointiviestintää käsittelevää kirjallisuutta. Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla kohdeyrityksen markkinointipäällikköä ja hyödyntämällä sekundääritietolähteitä. Tutkielman lähtökohtana oli ensin selvittää tapahtumamarkkinoinnin käsite sekä sen suhde markkinointiviestintään ennen varsinaisen suunnittelumallin muodostamista. Havaittiin, että tapahtumamarkkinointi käsitteenä on erittäin moniulotteinen, ja että tapahtumamarkkinointia käsitellään yrityksissä usein muusta markkinointiviestinnästä erillisenä kokonaisuutena. Verrattaessa teorian esittämää tapahtumamarkkinoinnin suunnittelumallia empirian todelliseen tilanteeseen huolellisen suunnittelun ja toteutuksen merkitys korostui tapahtumamarkkinoinnin onnistumisessa. Jotta tapahtumamarkkinointi toimisi entistä tehokkaammin markkinointiviestinnän osana, tulisi yritysten kiinnittää huomiota erityisesti tavoiteasetantaan ja seurantaan. Tutkielmassa korostuu eri markkinointiviestintäkeinojen integroimisen tärkeys, jotta yritys pystyy hyödyntämään tapahtumamarkkinointiaan parhaalla mahdollisella tavalla.