998 resultados para Tiililä, Ulla: Tekstit viraston työssä : tutkimus etuuspäätösten kielestä ja konteksteista
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Tutkielma ksittelee suomalaisen kuvataiteilijan, kirjailijan ja originellin kansallisromantikon Sigurd Wettenhovi-Aspan (18701946) nkemyksi suomen kielestä ja suomalaisten historiasta. Wettenhovi-Aspan mukaan maailman kaikki kielet polveutuivat suomen kielestä, joka nykymuodossaan oli kaikista kielist lhimpn raamatullista alkukielt. Tmn Wettenhovi-Aspa osoitti 19101930-luvulla julkaisemissaan tutkimuksissa mielikuvituksellisilla etymologioilla, joilla hn kykeni selittmn vaikkapa eurooppalaiset paikannimet suomen kielestä polveutuviksi. Tutkielman pasiallisina lhtein ovat Wettenhovi-Aspan julkaistut kirjoitukset, kirjat ja artikkelit. Tutkielman lhdeaineistona on kytetty mys aikalaiskirjallisuutta, kirjeit ja pivkirjoja sek Turun yliopiston kirjaston ksikirjoituskokoelmiin kuuluvaa Sigurd Wettenhovi-Aspan ksikirjoituskokoelmaa. Wettenhovi-Aspan kielihistoriallisiin ksityksiin kytkeytyi hnen ksityksens Suomen kansan historiasta. Hnen mukaansa muun muassa muinaisen Egyptin korkeakulttuuri oli suomalainen. Wettenhovi-Aspan tavoitteena oli rakentaa suomalaisille suuri menneisyys. Tutkielmassa tarkastellaan mys hnen suhdettaan kirjailija August Strindbergiin (1849 1912), joka tahollaan etsi maailman alkukielt hepreasta. Strindberg ja hnen tutkimuksensa vaikuttivat suuresti Wettenhovi-Aspaan ja he kvivt 1910-luvulla keskustelua maailman kielten alkuperst sek kirjeitse ett lehtien palstoilla. Wettenhovi-Aspan tutkimukset liittyivt aatehistoriallisesti menneiden vuosisatojen tiedonksityksiin, esimerkiksi Ruotsin suurvaltakauden gttiliseen historiankirjoitukseen. Toisaalta historiallinen tieto oli hnelle mys vline esitt poliittisia vaatimuksia nykyhetkess. Hn perusteli suomalaisten suurella menneisyydell esimerkiksi suomenkielisen valtionyliopiston tarvetta. Samoilla argumenteilla hn hykksi pangermanistisia suomenruotsalaisia ylioppilaita vastaan 1915, kun nm korostivat suomenruotsalaisen kulttuurin ylivertaisuutta suomalaiseen nhden. Tutkielmassa ksitelln sek Wettenhovi- Aspan nkemysten historiallisia edeltji ett hnen historiapolitiikkaansa oman aikansa kontekstissa. Hnen nkemyksissn ilmeni mys yhteyksi teosofiaan ja 1930-luvulla hnet liitettiin julkisuudessa mys kansallissosialistisen Saksan arjalaista alkuper etsineeseen tutkimukseen. Tutkielmassa valaistaan niit keskusteluja, joihin Wettenhovi-Aspa teksteilln osallistui. Wettenhovi-Aspa toteutti renessanssiajalta periytyvi originellitaitelijan ja yleisneron myyttej, hn oli eksentrikko jolla oli oikeus toimia kummallisesti yksiln poliittisen, taiteellisen ja tieteellisen toiminnan kentss nit yhdisten. Wettenhovi-Aspaa voisi luonnehtia mikrohistorian termein tyypilliseksi poikkeukseksi, henkilksi, joka toimi aikansa yhteiskunnallisen rationaliteetin ulkopuolella, mutta kuitenkin monella tapaa saman yhteiskunnan ajatusmaailman tuottamana.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Tmn tutkielman tarkoituksena oli selvitt, millaista puhetta et-isyydest internetin keskustelupalstalla tuotetaan suhteessa sosiaaliviranomaisiin sek millaiseksi et-isn ja sosiaaliviranomaisen kohtaaminen keskusteluissa muotoutuu. Aineistona kytettiin kahta internetin keskustelufoorumia (eroperhe.net ja Suomi24.fi). Aineistoon ptyi yhteens 266 sivun, 48 viestiketjun ja 550 viestin verran et-isien verkkokeskustelua. Tutkimus oli menetelmltn laadullinen ja analyysimenetelmn kytettiin diskurssianalyysia. Et-isn asema hahmottui aineistossa kolmen pdiskurssin kautta, jotka nimesin henkilkohtaisen vastuun diskurssiksi, marginaalisuusdiskurssiksi ja eptasa-arvon diskurssiksi. Henkilkohtaisen vastuun diskurssin jaottelin vastuuttavaan vertaistukeen, yhdenvertaisuusdiskurssiin ja velvoitediskurssiin. Vastuuttavalla vertaistuella et-islle rakennettiin aloitteellisen ja vastuullisen toimijan asema. Yhdenvertaisuusdiskurssilla et-isn ja sosiaaliviranomaisen kohtaamisesta muodostettiin yhdenvertainen ja molemminpuolinen yhteistyprosessi. Velvoitediskurssissa painotettiin viranomaisen vastuuta ja velvollisuuksia sek et-isn oikeuksia asiakkaana. Marginaalisuusdiskurssin jaoin negatiivisen ennustamisen, objektiuden ja institutionaalisen vallan puhetapoihin. Negatiivisen ennustamisen kautta et-islle valmisteltiin hvijn vistmtn kohtalo. Objektoinnilla taas asetettiin et-is voimattomaksi tekojen kohteeksi. Institutionaalisen vallan kontekstissa korostettiin sosiaaliviranomaisen mekaanista vallankytt. Eptasa-arvon yldiskurssille rakensin juridisen, sortofeminismin, yhteiskunnallisen inertian ja laajan elatusvelvollisuuden alaluokat. Juridiikan kontekstissa korostettiin et-isn oikeudettomuutta sek kytkettiin yhteen et-isn oikeudet ja lapsen etu. Sortofeminismipuheessa et-isn eptasa-arvoa perusteltiin sosiaalityn sukupuolistuneilla kytnnill. Yhteiskunnallisen inertian diskurssilla muodostettiin eptasapaino et-isn tarpeiden ja vallitsevien yhteiskuntarakenteiden vlille. Laajan elatusvelvollisuuden kautta et-is asetettiin yhteiskunnalliseksi sijaiskrsijksi ja sosiaalisten ongelmien maksajaksi. Tutkimuksen perusteella et-isyyteen ja heidn asemaansa liittyy voimakkaita tunnelatauksia sek vertaistuen, keskustelukontaktin ja kytnnn neuvonnan tarvetta. Et-ist haluavat tulla kuulluiksi, kohdatuiksi ja ymmrretyiksi. Tulokset herttvt kysymyksi et-isille tarkoitettujen palvelujen tavoitettavuudesta, sosiaalityn sukupuolineutraaliudesta sek sosiaaliviranomaisten valmiuksista mieserityiseen tyskentelyyn.
