Kattilan ja kanaviston eristykset 3D-laitossuunnitteluohjelmassa

Työn tavoitteena oli kehittää kanavistojen ja kattilan eristyksien mallintamista 3D-laitossuunitteluohjelmassa sekä siitä saatavia materiaalilistoja. Kanavistojen eristeitä kuvastavaa geometriaa muokattiin vastaamaan eristyksen todellista tilanvarausta. Kattilan eristyksen mallintaminen on aikaisemmin jouduttu tekemään manuaalisesti, työssä kehitettiin työkalu, jonka avulla eristysten materiaalitiedot ja oikeat tilanvaraukset saadaan lisättyä 3D-malliin. Kaikkia eristyksen mallintamista ei kuitenkaan pystytä mielekkäästi toteuttamaan automaattisesti työkalujen avulla, näitä kohteita ovat tukikehikkorakenteet kuten kattilan vinttikehikko. Lisäksi täytyi selvittää, mitä tietoja eristyksien materiaalimäärälistoille vaaditaan, ja kuinka nämä tiedot saataisiin listoihin mukaan. Jotta kaikki eristettävät kohteet saadaan tuotettaviin materiaalilistoihin, on ohjelmaan lisättävä käytettäväksi uusia komponentteja. Näitä ovat uudet kanavistojen osat sekä muun muassa venturit ja huoltoluukut kanavistoille. Kattilaan asennettavat laitteet kuten näkölasit ja polttimet vaativat tukirakenteen, joka samalla toimii kotelona putkistojen taivutuksille. Näitä kohteita on aikaisemmin tuotu vanhoista projekteista tai ne on tehty suunnittelijan toimesta uusiksi. Työssä esitettiin uusi tapa mallintaa kattilan pinnat, jolloin niihin voidaan liittää koteloita erillisestä komponenttikirjastosta. Kanavistojen eristyksien materiaalimäärälistojen tuottaminen suoraan ohjelmasta auto-matisoitiin. Kattilan ja siihen liittyvien eristyskehysrakenteiden listojen tuotanto kuitenkin vaatii yhteisten toimintamallien kehittämistä. Tämän työn uudet menetelmät mahdollistavat yhä uusien työkalujen kehittämisen, esimerkiksi automaattisen eristysten teknisten piirustusten kuvatuotannon tulevaisuudessa.

A year after Crimea: continuity and change of Finnish-Russian relations reflected in the views of the government officials of Finland and Russia

This thesis discusses the dynamism of bilateral relations between Finland and Russia and their interconnection with wider EU-Russia relations in the sight of the recent conflict in Ukraine. In particular, incorporation of Crimea in the territory of Russia in March 2014 is believed to have triggered a series of disputes between the European Union and Russia and thus, have impacted the course of the bilateral Finnish-Russian relations. The study leans on a premise that there are some historical traditions and regularities in the Finnish foreign policy course towards Russia which make the bilateral Finnish-Russian relations special. These traditions are distinguished and described in the book “Russia Forever? Towards Pragmatism in Finnish/Russian relations” (2008) edited by H. Rytövuori-Apunen. Assuming that the featured traditions take place in modern relations between Finland and Russia, the aim of the thesis is to find out how these traditions reappear during the year shaped by the events in Ukraine. In order to do that, author follows the timeline of happenings around the Ukraine crisis starting with Crimea’s referendum on independence, and exams the way these events were commented on and evaluated by the key government officials and political institutions of Finland and Russia. The main focus is given to the Finnish official discourse on Russia during the study period. The data collection, consisting of mostly primary sources (ministerial press releases and comments, statements, speeches and blog posts of individual policy makers) is processed using the thematic analysis supported by the content analysis. The study reveals that the consequences of the Ukraine crisis have brought, among others, complications to the economic cooperation between Finland and Russia, and have stimulated the increased attention of the Finnish decision makers to the country’s security questions. As a result, the character and importance of some historical regularities of the Finnish foreign policies on Russia, like the Continental Dilemma, have taken new shape.