Comparative lifecycle assessment on organic and conventional carrots – case: Carrots from South-Savo and imported carrots from Italy

Organic farming is perceived to be an environmental friendly method of food production, thus assumed to be an alternative means of minimizing food-based environmental footprints. However, lower yield and unproductive years in organic crop rotation raise questions of whether it is really an environmentally friendly farming practice. Thus, the aim of this thesis was to examine the carbon footprint and energy demands of organic carrots cultivated and sold in South-Savo, Finland and compare them with those of local and imported conventional carrots using lifecycle assessment (LCA) as a method. From the investigation, it was found that organic carrots produced in South-Savo have the lowest GHG emissions and energy demand. The GHG emissions of local organic, local conventional and imported conventional carrots were found to be 4g CO2 eq. kgcarrots-1, 142g CO2 eq. kgcarrots-1 and 280 g CO2 eq. kgcarrots-1, respectively. On the other hand, energy demand for those carrots was found to be 1,33 MJ, 1,88 MJ and 3,68 MJ kgcarrots-1. Furthermore, it was also found that local organic carrots would have approximately similar GHG emissions as conventional counterpart if soil carbon stock change was excluded from the study.

Future at risk: A study on the Club of Rome

Sustainability, in its modern meaning, has been discussed for more than forty years. However, many experts believe that humanity is still far from being sustainable. Some experts have argued that humanity should seek survivable development because it is too late for sustainable one, since 1990s. Obviously, some problems prevented humanity from becoming sustainable. This thesis focuses on the agenda of sustainability discussions and seeks for the essential topics missing from it. For this purpose, the research is conducted on 21 out of 33 books endorsed by the Club of Rome. All of these books are titled ‘a report to the Club of Rome’. The Club of Rome is an organization that has been constantly working on the problems of humankind for the past 40 years. This thesis has three main components: first, the messages of the reports to the Club of Rome, second, academics perceptions of the Club, and third, the Club member perceptions of its evolution, messages and missing topics. This thesis investigates the evolution of four aspects in the reports. The first one is the agenda of the reports. The second one is the basic approaches of the Club (i.e., global, long-term and holistic). The third one is the ways that the reports treat free market and growth ideology. The fourth one is the approach of the reports toward components of the global complex system (i.e., society, economy and politics). The outline of the thesis is as follows. First, the original reports are briefly summarized. After this, the academic perceptions are discussed and structured around three concepts (i.e., futures studies, sustainability and degrowth). In the final step, the perceptions of the experts are collected and analysed, using a variation of Delphi method, called ‘in-depth interviews’, and ‘quality content analysis’ method. This thesis is useful for those interested in sustainability, global problems, and the Club of Rome. This thesis concludes that the reports from 1972 up to 1980 were cohesive in discussing topics related to the problems of humankind. The topics of the reports are fragmented after this period. The basic approaches of CoR are visible in all the reports. However, after 1980, those approaches and especially holistic thinking are only visible in the background. Regarding the free market and growth ideology, although all the reports are against them, the early reports were more explicitly expressing their disagreement. A milestone is noticeable around 1980 when such objections went completely to the background. However, recent reports are more similar to those of 1970s both in adopting a holistic approach and in explicitly criticizing free market and growth ideology. Finally, concerning the components of global complex system, the society is excluded and the focus of the reports is on politics, economy and their relation. Concerning the topics missing from the debate, this thesis concludes that no major research has been conducted on the fundamental and underlying reasons of the problems (e.g. beliefs, values and culture). Studying the problems without considering their underlying reasons, obviously, leads to superficial and ineffective solutions. This might be one of the reasons that sustainability discussions have as yet led to no concrete result.

Map of Italy and Switzerland

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

Museossa lapsikin on asiakas. Museo Aboa Vetus & Ars Novan koululaisryhmille tarjoamat pedagogiset palvelut.

Tutkimus tarkastelee, millaiset edellytykset museo tarjoaa koulujen identiteettityölle sekä millaisia museopedagogisia palveluja ammatillisesti hoidettu museo tarjoaa koululaisryhmille. Tutkimuksen tavoitteena on osoittaa kouluille suunnattujen museopedagogisten palvelujen monipuolisuus ja monimuotoisuus sekä tuoda esiin niin palvelujen tuottajan, ammatillisesti hoidetun museon kuin palvelujen käyttäjien, luokanopettajien ja oppilaiden näkökulmat. Olen rajannut tutkimusaiheeni koskemaan vain museon peruskouluille tarjoamia museopedagogisia palveluja säilyttääkseni tutkimuksen sopivan kokoisena ja hallittavana kokonaisuutena. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii omaksuvan, monumentalisoivan ja historioivan identiteettityön teoria. Tutkimuksen tapaustutkimuskohteena toimii Turussa sijaitseva historian ja nykytaiteen museo Aboa Vetus & Ars Nova. Tapaustutkimuskohteeksi valittiin museo, jolla oli jo useampi toimintavuosikymmen takanaan. Kohteen valinnassa oli tärkeää myös se, ettei tutkimuskohteeksi valittava museo tai sen tarjoamat museopedagogiset palvelut olleet minulle työympäristönä entuudestaan tuttuja. Näin ollen pystytyin tutkimaan museon tarjoamia palveluja ulkopuolisena ja puolueettomana tahona. Työni kannalta keskeisiä metodeja aineiston kokoamiseksi olivat haastattelu, havainnointi ja kysely. Tutkimukseni aineistona käytän museo Aboa Vetus & Ars Novan palveluja esittelevien esitteiden ja kotisivuosioiden lisäksi itse tuottamaani tutkimusaineis-toa. Tähän kuuluvat kahden nykyisen ja yhden entisen Aboa Vetus & Ars Nova -museon henkilökunnan jäsenen haastattelut, kolmen museossa vierailleen koululaisryhmän museo-opastuskierroksen havainnointi, näiden koululaisryhmien opettajien lyhyet haastattelut sekä oppilailla teettämäni anonyymi kysely. Aineiston kokoaminen tapahtui kevättalven 2015 aikana. Tutkimukseni tulosten mukaan museot ovat erinomaisia paikkoja koulujen identiteettityön kannalta. Museopedagogiikalla on nykyisin monenlaisia muotoja, joita museot hyödyntävät yleisötyössään. Tapaustutkimuskohteena toimineen museon koululaisille suunnatut pedagogiset palvelut on suunniteltu alkujaan niin, että suuria muutoksia ei ole tarvinnut tehdä. Museo markkinoi palvelujaan opettajille lähinnä sähköisiä markkinointiväyliä käyttäen ja osallistumalla sekä järjestämällä opettajille suunnattuja tapahtumia. Opettajat olivat tyytyväisiä museon tarjoamiin luokkaretkipaketteihin ja oppilaat kokivat pääasiassa museovierailun positiiviseksi.

Museossa lapsikin on asiakas. Museo Aboa Vetus & Ars Novan koululaisryhmille tarjoamat pedagogiset palvelut

Tutkimus tarkastelee, millaiset edellytykset museo tarjoaa koulujen identiteettityölle sekä millaisia museopedagogisia palveluja ammatillisesti hoidettu museo tarjoaa koululaisryhmille. Tutkimuksen tavoitteena on osoittaa kouluille suunnattujen museopedagogisten palvelujen monipuolisuus ja monimuotoisuus sekä tuoda esiin niin palvelujen tuottajan, ammatillisesti hoidetun museon kuin palvelujen käyttäjien, luokanopettajien ja oppilaiden näkökulmat. Olen rajannut tutkimusaiheeni koskemaan vain museon peruskouluille tarjoamia museopedagogisia palveluja säilyttääkseni tutkimuksen sopivan kokoisena ja hallittavana kokonaisuutena. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii omaksuvan, monumentalisoivan ja historioivan identiteettityön teoria. Tutkimuksen tapaustutkimuskohteena toimii Turussa sijaitseva historian ja nykytaiteen museo Aboa Vetus & Ars Nova. Tapaustutkimuskohteeksi valittiin museo, jolla oli jo useampi toimintavuosikymmen takanaan. Kohteen valinnassa oli tärkeää myös se, ettei tutkimuskohteeksi valittava museo tai sen tarjoamat museopedagogiset palvelut olleet minulle työympäristönä entuudestaan tuttuja. Näin ollen pystytyin tutkimaan museon tarjoamia palveluja ulkopuolisena ja puolueettomana tahona. Työni kannalta keskeisiä metodeja aineiston kokoamiseksi olivat haastattelu, havainnointi ja kysely. Tutkimukseni aineistona käytän museo Aboa Vetus & Ars Novan palveluja esittelevien esitteiden ja kotisivuosioiden lisäksi itse tuottamaani tutkimusaineis-toa. Tähän kuuluvat kahden nykyisen ja yhden entisen Aboa Vetus & Ars Nova -museon henkilökunnan jäsenen haastattelut, kolmen museossa vierailleen koululaisryhmän museo-opastuskierroksen havainnointi, näiden koululaisryhmien opettajien lyhyet haastattelut sekä oppilailla teettämäni anonyymi kysely. Aineiston kokoaminen tapahtui kevättalven 2015 aikana. Tutkimukseni tulosten mukaan museot ovat erinomaisia paikkoja koulujen identiteettityön kannalta. Museopedagogiikalla on nykyisin monenlaisia muotoja, joita museot hyödyntävät yleisötyössään. Tapaustutkimuskohteena toimineen museon koululaisille suunnatut pedagogiset palvelut on suunniteltu alkujaan niin, että suuria muutoksia ei ole tarvinnut tehdä. Museo markkinoi palvelujaan opettajille lähinnä sähköisiä markkinointiväyliä käyttäen ja osallistumalla sekä järjestämällä opettajille suunnattuja tapahtumia. Opettajat olivat tyytyväisiä museon tarjoamiin luokkaretkipaketteihin ja oppilaat kokivat pääasiassa museovierailun positiiviseksi.