Translating with the Web. Professional translators' information-seeking behaviour in translation with online resources

Tämän tutkielman aiheena on ammattikääntäjien tiedonhaku, kun käytettävissä on ainoastaan verkkolähteitä. Tutkimuksessa on tarkasteltu, mistä ja miten ammattikääntäjät etsivät tietoa internetistä kääntäessään lähtötekstiä englannista suomeen. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on osoittaa, että tiedonhakutaidot ja lähdekriittisyys ovat käännöskompetensseja, joita tulisi sekä ylläpitää että opettaa osana kääntäjäkoulutusta. Tutkimuksen aineisto kerättiin empiirisesti käyttämällä kolmea metodia. Käännösprosessi ja sen aikana tapahtunut tiedonhaku tallennettiin käyttäen Camtasia-näyttövideointiohjelmaa ja Translog-II -näppäilyntallennusohjelmaa. Lisäksi tutkimukseen osallistuneet kääntäjät täyttivät kaksi kyselyä, joista ensimmäinen sisälsi taustatietokysymyksiä ja toinen itse prosessiin liittyviä retrospektiivisiä kysymyksiä. Kyselyt toteutettiin Webropol-kyselytyökalulla. Aineistoa kerättiin yhteensä viidestä koetilanteesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin lähemmin kolmen ammattikääntäjän tiedon-hakutoimintoja erottelemalla käännösprosesseista ne tauot, joiden aikana kääntäjät etsivät tietoa internetistä. Käytettyjen verkkolähteiden osalta tutkimuksessa saatiin vastaavia tuloksia kuin aiemmissakin tutkimuksissa: eniten käytettyjä olivat Google, Wikipedia sekä erilaiset verkkosanakirjat. Tässä tutkimuksessa kuitenkin paljastui, että ammattikääntäjien tiedonhaun toimintamallit vaihtelevat riippuen niin kääntäjän erikoisalasta kuin hänen tiedonhakutaitojensa tasosta. Joutuessaan työskentelemään tutun työympäristönsä ja oman erikoisalansa ulkopuolella turvautuu myös osa ammattikääntäjistä alkeellisimpiin tiedonhakutekniikoihin, joita käännöstieteen opiskelijoiden on havaittu yleisesti käyttävän. Tulokset paljastivat myös, että tiedonhaku voi viedä jopa 70 prosenttia koko käännösprosessiin kuluvasta ajasta riippuen kääntäjän aiemmasta lähtötekstin aihepiiriin liittyvästä tietopohjasta ja tiedonhaun tehokkuudesta. Tutkimuksessa saatujen tulosten pohjalta voidaan sanoa, että myös ammattikääntäjien tulisi kehittää tiedonhakutaitojaan pitääkseen käännösprosessinsa tehokkaana. Lisäksi kääntäjien pitäisi muistaa arvioida kriittisesti käyttämiään tietolähteitä: lähdekritiikki on tarpeen erityisesti verkkolähteitä käytettäessä. Tästä syystä tiedonhakutaitoja ja lähdekriittisyyttä tulisikin opettaa ja harjoitella jo osana kääntäjäkoulutusta. Kääntäjien ei myöskään pidä jättää tiedonhakua pelkkien verkkolähteiden varaan, vaan jatkossakin käyttää hyväkseen niin painettuja tietolähteitä kuin myös henkilölähteitä.

High-Tech Commercialization Research Projects: A Pragmatic View

In the Finnish university society the commercialization research projects has not been a focus of interest until now. The reasons for the growing interest towards commercialization research projects are their possibility to develop our economy simultaneously by providing new technologies and products. This study focuses on the examination of what kind of high-technology oriented research can be commercialized and how. The aim is to generate understanding of how commercialization research projects should proceed and to find concrete ways of improving the of commercialization research projects. As its research method, the study analyzes four different university high-technology research projects which have been commercially oriented and have to some degree been able to commercialize the product or technology developed during the research phase. The data has been gathered mainly by semi-structured interviews of people involved in these particular projects or cases. The findings from the interviews have been reflected to the final reports of the projects, provided by TEKES, and later on the data gained has been compared to each other. Also a literature review has been produced about the subject of commercializing university research with the purpose of providing known theories and framework connected with the subject. The study reveals five main factors related to commercializing high-tech research. These factors are: The Team, Market potential and competitiveness, Product and technology, Funding and Steering Group. Also the uncertainties related to these factors have been addressed. As a conclusion the study provides the main aspects that should be considered when starting a commercialization research project. Also a combining hierarchical framework has been provided related to the five factors presented. In Chapter 5 the study addresses the main tasks or steps to be taken in order to get public funding for a commercially oriented research project and later on the actual steps to be executed in order to successfully commercialize these high-tech research projects.

A Diachronic Study of the Practises of Translation of Gerunds and Gerundives from Latin into Old English and Middle English in History Narratives

This is a philologically oriented thesis which studies the possible adoption of a grammatical feature from one language into another from historical linguistic perspective. The foci of the study are, on the one hand, the Latin gerund and gerundive and, on the other hand, the English gerund. The material of this study consists of excerpts from two British history narratives in Latin and from the Old English and Middle English translations of these history narratives. The British history narratives selected for the material of this thesis are the 8th century Historia ecclesiastica gentis Anglorum by Bede and the 14th century Polychronicon by Ranulf Higden. Historia ecclesiastica gentis Anglorum has been compared with its Old English translation from the 11th century, the author of which is unknown. The Polychronicon, on the other hand, has been compared with two different Middle English translations: one from the 14th century, by John Trevisa; the other from the 15th century, the author of which is also unknown. The purpose of this thesis is to investigate whether the gerund, which was adopted into English by the Middle English period, has been used to translate the Latin gerunds and gerundives. At the basis of the study is the hypothesis that the English gerund has been used to translate the Latin gerunds and gerundives at least occasionally. The methodology of this thesis consists of detailed and qualitative study of the primary material. The primary material has been studied from synchronic, diachronic and paratextual perspective. The results of this thesis confirm that the English gerund has occasionally been used to translate the Latin gerunds and gerundives. The instances that confirm with the hypothesis are so rare, however, that the relationship between the English gerund and the Latin gerund and gerundive seems to be indirect or at least enshadowed by wide-ranging grammatical differences.