Uusi kuva 1500-luvun lopun poliittisesta ja uskonnollisesta kriisistä

Kirjallisuusarvostelu

Central African identities and religiosity in colonial Minas Gerais

This study deals with the import of West Central African slaves and their religious practices to Minas Gerais in the eighteenth century. The captaincy of Minas Gerais in the interior of Brazil developed into the world’s largest gold producing region in the beginning of the eighteenth century. The large-scale mining of gold, and later diamonds, was only possible through massive imports of slaves from Africa to Brazil. The first part of this study discusses the Atlantic slave trade in the southern Atlantic world. The discovery of gold in Minas Gerais led to an increasing demand for slaves in Brazil, which was largely met by supplies from Angola. The study analyzes the formation of Central Africans’ identities both in their homelands and in Brazil. Slave identities or “nations” have often been seen as creations of the slave owners. By interpreting major Central African “nations” such as Angola, Congo, and Benguela as regional identities that were tied to the slaves’ origins in Africa, this study offers a new interpretation of what these identities meant for Central Africans in Minas Gerais. The second part of this study concentrates on the religious universe of Central Africans. Processes of cultural creolization affected West Central African societies after the Portuguese landed in the kingdom of Kongo in the late fifteenth century and led to the development of an Atlantic Creole culture. The spread of Catholicism in West Central Africa affected religious life especially in the kingdom of Kongo, in the city of Luanda, and in the Portuguese colony of Angola. Central African religious specialists were often denounced to the authorities in Angola for organizing healing and divination rituals. Diagnosis in these rituals was often made through spirit possession. Central Africans took these healing and divining methods to Minas Gerais, where numerous African religious specialists enjoyed great prominence. In the Brazilian mining region, it was commonplace that African healers served not only the African slave population, but also free whites. In the eighteenth century, Central African popular healers made a significant contribution to the therapeutic arts practiced in Minas Gerais and elsewhere in Brazil.

Kirjat ja kirkkopolitiikka 1500-luvun ylhäisönaisen elämässä

Kirjallisuusarvostelu

Daimler-Mercedes kuorma-auto 1500 kg kuormalle : malli DC 1 a

kuv., 21 x 29 cm

Kasveja ja kasvinnimityksiä 1500-luvulta

Kirjallisuusarvostelu

Hyvät miehet 1500-luvun Suomessa

Kirjallisuusarvostelu

Karte von Amerika aus dem Jahre 1500 : entworfen von Juan de la Cosa : Begleiter des Columbus auf dessen zweiter Reise

Faksimile Juan de la Cosan kartasta vuodelta 1500

Korvaamaton käsikirja 1500-luvun rälssistä

Kirjallisuusarvostelu

Susanna vaimon ja naisen kuvana 1500-luvun Venetsiassa - siveellisyyden ihanteita ja uhkia Tintoretton Susanna-maalauksissa

Tässä tutkielmassa selvitän Jacopo Tintoretton Susanna-aiheisten maalausten ilmentämää kuvaa naisesta ja vaimosta ja heihin liitettyjä siveellisyyden ihanteita ja uhkia venetsialaisessa 1500-luvun kontekstissa. Maalausten aihe liittyy Vanhan Testamentin apokryfikirjan kertomukseen kauniista ja siveellisestä Susannasta, joka joutui vanhojen miesten ahdistelemaksi miehensä puutarhassa. Aiheesta on tehty historian saatossa useiden eri tekijöiden toimesta monia maalauksia. Tarkasteluni kohteena on neljä maa-lausta, jotka Tintoretto on tehnyt 1550—1575 välisenä aikana. Apokryfikirjan kertomuksen lisäksi olen käyttänyt aikalaiskirjallisuutta, kuten Castiglionen Hovimies-teosta ja Leon Battista Albertin teosta Maalaustaiteesta. Näen maalaukset osana aikakauden visuaalista kulttuuria ja niiden avulla pyrittiin ilmentämään ja kertomaan katsojalle, lähinnä naiselle ja vaimolle, siveellisen ja hyveellisen elämän merkityksiä. Toisaalta teokset on nähtävä myös viihteellisenä ja osin eroottisina maalauksina. Osaltaan eroottisuuteen vaikuttaa teosten alastoman naisen kuvaus. Alastomuus on myös tulkittavissa ilmaukseksi puhtaasta synnittömästä hyveen kuvauksesta. Alastomuus on kuin sielu ja kristillinen usko, jotka ovat kaiken paljastavana ja puhtaina Jumalan edessä. Teosten tilaajat ja tilausten tarkoitus eivät ole tiedossa, joten tulkitsen niiden olleen myös osana avioliiton solmimista, avioliittoteoksina. Teoksissa esiintyy miehiä ja naisia, joten sukupuolella on merkityksensä maalausten sanomassa. Teokset olivat tulkintani mukaan tarkoitettu naisille esimerkiksi ja opastukseksi, joten ne ovat sukupuolittuneet aiheensa perusteella. Susanna yhdistyy myös Venetsian kaupunkivaltioon kuvaten sen sekä siveellistä että siveetöntä puolta. Teokset loivat ja muokkasivat osaltaan naisille, kuten myös miehille, tarkoitettuja käytösmalleja. Metodologisena lähtökohtana olen käyttänyt maalausten tulkitsemista suhteutettuna kertomuksessa ilmeneviin teemoihin. Kertomus on toiminut taustana maalausten tulkin-nalle. Taustalla on ollut myös aikalaiskirjallisuutta. Tutkimuksen kannalta on tärkeää kysyä, miten maalaukset ilmentävät vaimoon ja naiseen liitettyjä siveellisyyden ihanteita ja uhkia? Kysymyksiä tarkastellaan maalausten ja kertomuksen pohjalta jakaen ne maalauksen tarkoituksen ja käytön, avioliiton ja aviovaimon hyveen ja siveellisen nai-sen ihanteiden ja uhkien tarkasteluun. Tarkastelun tuloksena luodaan kulttuurihistoriallinen näkökulma venetsialaiseen 1500-luvun ylhäisönaisen elämään ja hänen siveellisyytensä määrittelyyn. Maalaukset kulttuurisina tuotteina mahdollistavat kulttuurihistoriallisen lähestymistavan. Tutkielmassa yhdistellään kulttuurihistoria, kuvantutkimusta, kerronnallisuudentutkimusta ja sukupuolentutkimusta siveellisyyden merkityksen selvittämiseksi 1500-luvun venetsialaisessa kulttuurissa.

Theses philosophicae (1822-11-13)

Painovuosi nimekkeestä.

Theses (1822-03-30)

Painovuosi nimekkeestä.

Theses philosophicae (1822-10-05)

Painovuosi nimekkeestä.

De Sveo-Gothis; qui vixerunt sub periodo Erici I.mi. ad Ericum 2.dum: memorans quomodo restituti sunt primum ab Erico, mox tamen ac multos annos ab incertis ducibus vexati, at nunquam vera religione destituti

Variantti B.