Miksi-kysymykset laadullisessa tutkimuksessa - kommentteja Pertti Tötölle

Komentti Pertti Tötön kirjoitukseen Sosiologia-lehdessä 2/2000

Kvalitatiivisen aineiston tietokoneavusteisen analyysin lähtökohtia

Abstract: Towards computer-assisted qualitative data analysis

Asiantuntijat uusien toimintamallien oppijoina : katsomisesta näkemiseen, lääkäristä johtajaan

Artikkelissa kuvataan brittiläisessä sairaalassa toteutettua kehittämisprosessia, jossa lääkärien visuaalisen hahmottamisen apuna on käytetty taiteilijoita

Suojelualueiden verkostot ja ilmastonmuutos

Kirjoitus liittyy Metapopulaatiobiologian tutkimusryhmässä tehtävään tutkimukseen "Suojelualueverkostojen suunnittelu: ekologiset ja ekonomiset tekijät". Kirjoitus perustuu esitelmään Tieteen päivillä 2005 sessiossa "Verkostojen maailma" (14.1).

Digitaalisten oppimateriaalien tuottaminen ja uudelleenkäytettävyys

Työssä tarkastellaan digitaalisten oppimateriaalien tuottamiseen ja käyttöön liittyviä ongelmia sekä oppimateriaalien digitaalisuuden mukanaan tuomia etuja ja haittoja. Työssä perehdytään digitaalisten oppimateriaalien tuotannon tekniikoihin ja määrittelyihin. Painopisteenä on erityisesti oppisisältöjen metatiedon muodostamiseen tarkoitetut määrittelyt, sekä digitaalisten oppimateriaalien koostamiseen tarkoitettu SCORM-määrittely. Työnpyrkimyksenä on antaa lukijalle laaja kuva siitä, mitkä ovat ne keinot, joiden avulla nykyisillä tekniikoilla voidaan tuottaa uudelleenkäytettävää, laadukasta digitaalista oppimateriaalia.

Päästökauppa ja sen vaikutukset Suomen terästeollisuuteen

Tässä työssä tavoitteena oli selvittää päästökaupan vaikutuksia Rautaruukin toimintaan ja kilpailukykyyn. Työssä tarkasteltiin tarkemmin Euroopan Yhteisöjen komission esittämää ehdotusta Euroopan Unionin laajuisesta päästökauppajärjestelmästä. Työssä selvitettiin Rautaruukin Raahen ja Koverharin terästehtaiden jo tehtyjen toimien vaikutus hiilidioksidipäästöihin sekä tulevaisuuden päästövähennysmahdollisuudet huomioiden eri päästöskenaariovaihtoehdot. Rautaruukki on saavuttanut tehdyillä toimenpiteillä huomattavia hiilidioksidipäästöjen vähenemiä. Ilman vuosien 1990-2001 välisenä aikana tehtyjä toimia olisivat hiilidioksidi-päästöt vuonna 2001 olleet noin 1 Mt suuremmat kuin ne todellisuudessa olivat. Myös tuulevaisuudessa Rautaruukilla on mahdollisuus vaikuttaa hiilidioksidipäästöihin. Laskelmien mukaan tunnistetuilla toimilla saavutettavat päästövähenemät vuonna 2005 voisivat olla noin 930 000 t ja vuonna 2008 960 00 t. Kuitenkin osa toimista on pitkäntähtäimen toimia, joiden toteuttaminen on vielä hyvin epätodennäköistä. Lisäksi toimien kustannuksista ei ole vielä tarkkaa tietoa. Päästökauppadirektiiviehdotuksen alkujaon merkitystä Rautaruukille on arvioitu vertailemalla eri alkujakovaihtoehtoja. Laskennassa on oletettu, että päästöoikeuksien ensimmäinen alkujako on ilmainen, jolloin kaikki vuoden 1990 päästöt saadaan ilmaiseksi. Näin Ollen vuonna 2005 kymmenen euron päästöoikeuden hinnalla tulee vuosittaiseksi kustannuksiksi noin 16 miljoonaa euroa. Toisella velvoitekaudella 90 % päästöoikeuksista jaetaan ilmaiseksi ja 10 % joudutaan ostamaan. Näin ollen vuonna 2008 kustannukset olisivat noin 69 miljoonaa euroa. Vastaavasti, jos huomioidaan tulevaisuuden investoinneilla saavutettavissa olevat hiilidioksidipäästöjen vähenemät, ovat kustannukset vuonna 2005 noin seitsemän miljoonaa euroa ja vuonna 2008 noin 59 miljoonaa euroa.

Robottihitsausjärjestelmän suunnittelu ja etäohjelmoinnin pilotointi raskaita teräsrakenteita valmistavalle konepajalle

Työssä tarkasteltiin Nakkilan Konepaja Oy:n suunnitteleman hitsausrobottiasemainvestoinnin toteutusta ja kannattavuutta. Työn tavoitteena oli selvittää graafisen etäohjelmoinnin soveltuvuus raskaiden teräsrakenteiden yksittäiskappaletuotantoon. Päällimmäisenä tavoitteena oli tuottaa tietoja, jotka tukevat yrityksen päätöksentekoa mittavan robottiinvestoinnin kannattavuuden suhteen. Teoriaosuus käsittelee robotisoitua kaarihitsausta ja etäohjelmoinnin kannalta oleellisten laitteiden toimintaa. Käytännön osuudessa analysoitiin robottihitsauksen kohteena oleva tuote ja laadittiin suunnitelma robottihitsauksen toteutukselle. Robottihitsauksen suunnittelussa ja tarkastelussa käytettiin apuna etäohjelmointi- ja simulointiohjelmistoon, Igripiin, mallinnettua robottiaseman simulointimallia. Työssä kehitettiin mittapoikkeamia sisältävien rakenteiden piirrepohjaiseen ohjelmointiin soveltuva etäohjelmointikäytäntö. Kehitetty käytäntö testattiin tutkimusprojektin käytössä olleella robottisolulla. Testien perusteella etäohjelmointikäytäntö osoittautui toimivaksi, mutta investointiin liittyy paljon muita epävarmuustekijöitä. Työssä esitettiin vaihtoehtoinen rakennustapa ja suunnitelma sen robotisoidulle hitsaukselle.

Nimeke Päijäthämäläisten varallisuuskäyttäytyminen: poikkeaako se muitten suomalaisten varallisuuskäyttäytymisestä?

Tavoitteena oli löytää eroja varakkaiden päijäthämäläisten ja muiden suomalaisten varallisuuskäyttäytymisessä. Tämä toteutettiin tekemällä kirjekysely päijäthämäläisille, jotka 2001 saivat ansiotuloja yli 80.000 euroa. Tutkimusta verrattiin Tilastokeskuksen 1998 tekemän, Suomea koskevan tutkimuksen, ylimmän tulodesiilin tuloksiin. Kyselyyn vastasi 38 %. Kysely yhteismitallistettiin Tilastokeskuksen tutkimuksen kanssa. Varallisuuskäyttäytymistä tutkittiin taustamuuttujittain ja etsittiin selittäviä teorioita. Päijät-Hämeessä on asuntoihin ja pörssiosakkeisiin sijoitettu vähemmän ja vapaa-ajan asuntoihin, kulkuvälineisiin ja eläkevakuutuksiin enemmän kuin Suomessa. Varallisuuskehitystä selittävät ammattiasema ja ikä. Toimiminen johtavassa asemassa tai yrittäjänä mahdollistaa vaurastumisen. Behavioral portfolio –teoria selittää sijoittajien toimintaa. Sijoituspalvelukehityksen tulisi huomioida portfolion muodostuvan yksittäisten sijoitusten muodostamana kokonaisuutena, eikä yhtenä salkkuna, jota hallitaan riskituotto –suhteella.

Tutkimus- ja kehitystoiminnan julkinen rahoitus suuryrityksissä

Tässä tutkielmassa on pyritty selvittämään suomalaisten suuryritysten t&k-toiminnan julkista rahoitusta. Aihetta on tarkasteltu monesta eri näkökulmasta: teoriaan, postikyselyvastauksiin ja yksittäisen yrityksen toiminnan kuvaukseen pohjautuen. Tavoitteena on selvittää tällä tavoin kerättyjen tietojen avulla suuryrityksille suunnattuja ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuuksia sekä luoda lisävalaistusta siihen, millaista on tehokas julkisen t&k-tuen hakeminen ja käsittely suuryrityksissä. Tutkielma jaoteltiin niin, että ensimmäiseksi tarkastellaan t&k-toimintaa, sen julkista rahoitusta ja tuenantajia. Toisessa osassa käsitellään suuryritysten käytännön kokemuksia t&k-toiminnan julkisrahoitukseen liittyvistä seikoista. Kolmannessa osassa käydään tarkemmin läpi yhden yrityksen t&k-hankkeiden julkista rahoitusta. Tarkastelussa voidaan havaita suuryritysten tukeutuvan julkisen tuen hakemisessa lähinnä Tekesin ja Euroopan unionin teknologiahankkeisiin. Kuitenkin myös muita ulkopuolisen rahoituksen lähteitä oli käytetty. Yritykset pitivät saatua t&k-tukea toimintansa kannalta merkittävänä, vaikka se vaatii yrityksiltä tuenantajasta riippuen enemmän tai vähemmän panostuksia. Monet projektit olisivat jääneet tekemättä ilman tuen saamista. Tutkielman tuloksista voidaan nähdä kansainvälistymisen merkityksen korostuvan yleisesti t&k-toiminnassa. Yrityksen t&k-toiminnan julkisen rahoituksen ollessa tehokasta, on havaittavissa puolestaan yhteys hyvin organisoidun t&k-tuen hakemisen, korkean julkista rahoitusta koskevan tietotason ja tuenantajia koskevan tyytyväisyyden välillä.

Historiallisen minuuden moninaisuus

Kirja-arvio

Yhteistoiminnallisuus perhetapaamisissa : kirjallisuuskatsaus

Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvata perhekeskeisen hoitotyön kehitystä ja perhekeskeisessä hoitotyössä korostuvia piirteitä. Opinnäytetyömme on osa projektia, jossa kehitetään yhteistoimintamalli psykiatriseen hoitotyöhön ja arvioidaan sen toimivuutta käytännössä. Tavoitteena on hoitotyön kehittäminen potilaslähtöisemmäksi. Projektissa ovat mukana Helsingin terveyskeskuksen Auroran sairaalan osastot 6-1 ja 15-6C, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Psykiatriakeskuksen osastot 2 ja 6 sekä Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia. Opinnäytetyömme teemme yhteistyössä Psykiatriakeskuksen päihdepsykiatrian osasto 6:n kanssa. Työmme on kirjallisuuskatsaus, jonka aineisto koostuu sosiaali- ja terveysalan tietokannoista haetuista tieteellisistä tutkimusartikkeleista, väitöskirjoista sekä kahdesta pro gradu -tutkielmasta, jotka vastasivat asetettuja kriteereitä. Tulokset osoittavat, että psykiatrinen hoitotyö on kehittynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana asiantuntijakeskeisestä dialogisempaan suuntaan. Hoitajat haluavat toimia yhteistoiminnallisesti, mutta heillä ei ole riittävästi valmiuksia siihen. Perhekeskeisessä hoitotyössä on olennaista dialogisuus, potilaan ja hänen verkostonsa aktiivinen osallistuminen hoitotyöhön sekä potilaan ja hoitajan tasavertainen ja vastavuoroinen työskentely. Lisäksi perhetapaamisissa pyritään yhdessä luomaan hyväksyvä ja kunnioittava ilmapiiri. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että yhteistoiminnallisuuden toteutuminen perhetapaamisissa edellyttää, ettei tapaamisten sisältöä suunnitella etukäteen ja että niihin kutsutaan potilaan nimeämät läheiset. Perhetapaamisissa korostuu dialogisuus, jossa keskeistä on toisen kuunteleminen, epävarmuuden sieto sekä eri näkökulmien esiintuominen.