Kohtaamisia vanhustenhuollon palvelujärjestelmässä : lectio praecursoria

Merja Ala-Nikkolan väitöskirja tarkastettiin Tampereen yliopistossa 12.12.2003

Kertomuksia kohtaamisista ja kohtaamisen vaikeuksista

Kirjallisuusarvostelu

Kohtaamisia dementiahoidon arjessa

Kirjallisuusarvostelu

Monikulttuuriset työn ja opiskelun areenat

Kirjallisuusarvostelu

Yhteisen tulevaisuutemme intressit : Intressiryhmien kohtaamisia Yhdistyneiden kansakuntien kestävässä kehityksessä

Kestävä kehitys on oleellinen ja näkyvä osa tämän päivän globaalia ympäristöhallintaa. Kestävän kehityksen ideologian mukaan tulisi poliittisessa päätöksenteossa ottaa ympäristö, ihminen ja talous tasavertaisina huomioon. Maailmantalouden yleisen epävarmuuden myötä ympäristöhallinnan 1980-luvun positiivinen ilmapiiri on kuitenkin vaihtunut toteamuksiin kestävän kehityksen toteuttamisen esteistä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on saavuttaa parempi ymmärrys taloudellisten intressien ja ympäristöintressien yhteensovittamisesta Yhdistyneiden kansakuntien harjoittamassa kestävässä kehityksessä. Kestävää kehitystä lähestytään tutkielmassa YK:n toiminnassa vaikuttavien intressiryhmien kautta. Teoriaosuudessa avataan intressin käsitettä sosiologisesta näkökulmasta syventyen Arthur Bentleyn intressiryhmien tutkimukseen. Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena ja empiriaosuudessa aihetta on tutkittu YK:n kestävän kehityksen raporttien pohjalta vuosina 1987–2012. Raporteista on tyypittelemällä nostettu esiin toiminnassa vaikuttavia intressiryhmiä Bentleyn tutkimukseen pohjaavien käsitteiden avulla. Tämän lisäksi on analysoitu intressiryhmien kehitystä sekä ryhmien välisiä ristiriitoja taloudellisen ja ympäristöulottuvuuden välillä. Aineistosta erottui tyypeiksi sekä vastakkaisia että rinnakkaisia intressiryhmiä. Keskeisimmiksi vastakkaisiksi intressiryhmiksi kestävässä kehityksessä taloudellisen ja ympäristöulottuvuuden välillä korostuivat kehittyneiden maiden sekä vähiten kehittyneiden maiden ryhmät. Taloudelliset sekä ympäristöulottuvuuden ristiriidat tulivat ilmi myös maiden erilaisessa suhtautumisessa multilateralismiin. Oleellisimpana kehityksenä intressiryhmien välillä erottui yksityisen sektorin nousu julkisen sektorin rinnalle YK:n kestävän kehityksen toiminnassa. Aineiston raporteissa peräänkuulutettiin rajat ylittävää yhteistyötä eri ryhmien välisten ristiriitojen yhteensovittamiseksi. Kestävän kehityksen etenemisen ja onnistumisen voikin katsoa käytännössä riippuvan juuri eri ryhmien intressien yhteensovittamista.

Itämainen tanssi, performatiivisuus ja liikkuvat erot

Kirjallisuusarvostelu

Taidetta vai terapiaa?. Yhteisötaiteen, taideterapian ja hyvinvointiajattelun rajankäyntiä Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2000 & 11 OMAKUVAA -hankkeessa

Tässä työssä tarkastellaan yhteisötaiteen yhteyttä taideterapiaan ja taiteen hyvinvointi-vaikutuksia. Tutkimuksen kohteena on Turku 2011 –kulttuuripääkaupunkivuoden hanke 2000 & 11 OMAKUVAA ja sen tuottama kirjajulkaisu Omakuva on jokaisen kuva (2011). Työssä tarkastellaan hankkeessa esiintynyttä terapia-ajattelua ja hyvinvointia kulttuurista –ilmiötä. Lisäksi työssä tarkastellaan 2000 & 11 OMAKUVAA -hanketta julkisena taiteena ja sen sijoittumista yhteisötaiteen kentälle. Terapia- ja hyvinvointiajattelun ilmenemistä tarkastellaan erityisesti yhteisötaiteen ja 2000 & 11 OMAKUVAA –hankkeen yhteydessä esiintyneiden käsitteiden ja käsitteellis-tyksien kautta. Yhteisötaiteeseen liittyviä käsitteitä käsitellään nojautuen erityisesti tai-teen tohtori Lea Kantosen väitökseen Teltta. Kohtaamisia nuorten taidetyöpajoissa. Tärkeimpiä yhteisötaiteen taideterapiaan ja hyvinvointiin liittäviä käsitteitä ovat mm. identiteetti, voimaantuminen ja omaelämäkerrallisuus. Tutkimustuloksina esitetään, että 2000 & 11 OMAKUVAA –hankkeessa ja yhteisötai-teessa yleisesti esiintyy paljon taideterapiaan ja taiteen hyvinvointivaikutuksiin liitettä-vää käsitteistöä, ja että tämän käsitteistön tarkempi tutkiminen ja vakiinnuttaminen olisi tärkeää tulevaisuuden tutkimustyön kannalta. Lisäksi esitetään, että yhteisötaidetta joka pyrkii hyvinvointivaikutuksiin, tulisi toteuttaa mahdollisimman monialaisesti.

Dokumenttielokuvan eettisiä kohtaamisia ihmisten maailmassa

Kirjallisuusarvostelu

Tapiola-ryhmän Yhtiökokousjärjestelmä-ohjelmiston määrittely ja suunnittelu

Tässä insinöörityössä selvitettiin mahdollisuuksia parantaa Tapiola-ryhmän Yhtiökokousjärjestelmä-ohjelmiston ominaisuuksia ja tietoturvallisuutta. Järjestelmää käytetään Tapiola-ryhmän vakuutusyhtiöiden yhtiökokouksiin osallistuvien osakkaiden kirjaamiseen ja heidän äänten laskentaan. Tutkimuksen perusteella tehtiin järjestelmän määrittely ja suunnittelu, joiden tuloksena syntyivät toiminnallinen ja tekninen määrittelydokumentaatio, jotka toimivat pohjana uuden Yhtiökokousjärjestelmän toteutukselle. Työ tehtiin Tapiola-ryhmälle Tieto-Tapiola Oy:n tilauksesta. Työn alussa tutkittiin erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa järjestelmän ohjelmisto- ja tietokanta-arkkitehtuuri, joiden perusteella määrittelyä ja suunnittelua alettiin toteuttaa. Tutkimuksen perusteella päädyttiin käyttämään Java SE -arkkitehtuuria sovelluksen toteutukseen ja SQL Server -tietokantaa järjestelmän tietovarastona. Valittuihin ratkaisuihin päädyttiin niiden hyvien tietoturvallisuus- ja kertakirjausominaisuuksien takia. Toiminnallisessa määrittelydokumentissa käydään läpi järjestelmälle asetettuja vaatimuksia ja kuvataan sen toiminnot, liiketoimintaluokkamalli, käyttöliittymä ja tulosteet. Lisäksi siinä otetaan kantaa järjestelmän käyttöympäristöön, ulkoisiin tietokantaliittymiin, käyttäjän tunnistautumiseen ja tietoturvallisuuteen sekä käydään läpi sen toiminta käyttäjien näkökulmasta. Toiminnallisen määrittelydokumentin pohjalta luotiin tekninen määrittelydokumentti. Siinä kuvataan järjestelmän ympäristö ja ohjelmisto- sekä tietokanta-arkkitehtuuri yleisellä tasolla. Tämän lisäksi järjestelmän arkkitehtuuria käydään myös tarkemmin läpi sekä kuvataan moduulit ja toiminnot niin tarkasti, että niiden perusteella voidaan toteuttaa koko järjestelmä. Työn tuloksena syntyivät kattava toiminnallinen ja tekninen määrittelydokumentaatio, joissa käydään läpi kaikki järjestelmän toteuttamiseen tarvittavat elementit sillä tarkkuudella, että järjestelmän toteuttaminen voidaan aloittaa.

Silta yksilöstä yhteisöön : ryhmätyö teatterin tekemisen välineenä

This final thesis focused on experimental knowledge of working in the group. The topic was approached from the perspective of the theatre group director. The thesis itself contains two practical theatre group examples. One is a youngsters' theatre group called La Drama, directed by the author during 2004/2005. The other one is the author's own final artistic production, named Protasio - Kohtaamisia Afrikassa (Protasio - Meeting in Africa), which opened in January 2006. The group leader's role is presented as an important personal tool in theatre, and one that it is important to develop in a professional way. The director's role is to be the promoter of the process, the inspirer and a strong group leader. A person who is in this role will lead the group through the creative process using the community. The thesis identifies and advocates good practice, and ideas of how to create theatre with a group-based method. These analyses can offer useful ideas and knowledge to the beginner in the field of theatre direction.

Intuitiosta esitykseen : Lear-prosessi itsereflektion ja katsojapalautteen valossa

My final project presents the directing process of my experimental production based on King Lear by William Shakespeare. I describe the process from the first visions of the beginning to the completed performance and finally the feedback from the audience. I concentrate on the special qualities of the production, such as interaction, small and moveable audience, cinematic qualities, polyphonic dramaturgy, and use of the video. The Project is divided into six parts. The first part introduces the project as a whole. The second part concentrates on the process before the beginning of the rehearsals. The third part focuses on the rehearsals and co-operation with the actors, whereas the fourth part deals with the performance and its special qualities. Following this, in the fifth part I study the interaction of the performance with the help of the audience feedback. In the final part conclusions are drawn. The focus of this work is the use of intuition even as a starting point of the theatre directing process. My conclusions drawn from the description of the process suggest that the starting point of the theatre production may be an intuitive vision as well as some conscious subject or message.