Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa rakennushankkeissa

Hanke tähtää Lappeenrannan julkisen rakennuskannan energiatehokkuuden ja kokonaistaloudellisuuden parantamiseen. Energiatehokkuutta ja kokonaistaloudellisuutta kunnallisessa rakentamisessa kannustavat mm. kansainvälisten ja kansallisten sopimusten energiansäästötavoitteet, sekä kuntien tiukka budjettitilanne. Hankkeen yhteydessä on laadittu arviointikriteeristö rakennusinvestoinneista vastaavien viranomaisten käyttöön, mikä helpottaa tunnistamaan energiatehokkaita, kokonaistaloudellisia sekä laadukasta sisäilmastoa tukevia rakennusinvestointien toteutuskäytäntöjä. Kriteeristö on suunniteltu erityisesti kasvatus- ja opetustarkoituksiin suunnattuja rakennuksia varten. Jotta kokonaistaloudellisuustavoitteet täyttyisivät, työssä käytettiin hyväksi elinkaariajattelutapaa. Kriteerit laadittiin rakennuksen kolmelle tavoitteiden toteutumisen kannalta merkittävälle elinkaaren vaiheelle, eli suunnittelu-, toteutus- ja käyttövaiheelle. Kriteeristö on laadittu kirjallisuuden ja ammattilaisten haastattelujen tarjoaman tiedon pohjalta. Laadittua kriteeristöä koekäytettiin Myllymäen päiväkoti -hankkeen yhteydessä, jotta voitaisiin tunnistaa kriteeristön kehitystarpeita. Koekäytön yhteydessä toteutettiin myös mielipidekysely, jonka avulla kerättiin kriteeristön kehitysehdotuksia rakennushankkeen eri osapuolilta. Koekäytön tarjoaman tiedon nojalla kriteeristöä jatkokehitettiin vastaamaan paremmin käytännön tarpeita. Koekäyttö kohdistui kohteen suunnitteluvaiheeseen. Hankkeessa saavutettiin asetetut tavoitteet. Voidaan kuitenkin todeta, että kriteeristön jatkokehittämistä on syytä jatkaa. Koekäytön ulottaminen toteutus ja käyttövaiheeseen on tärkeää. Kriteeristön käsittelyalueen laajentamiselle korjausrakentamiseen sekä alueellisen tarkastelutavan käyttöönotolle olisi myös tarvetta.

Konepajan hitsaustuotannon kehittäminen kattavien laatuvaatimusten mukaiseksi

TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan koulutusohjelma Voitto Kettunen Konepajan hitsaustuotannon kehittäminen kattavien laatuvaatimusten mukaiseksi Diplomityö 2015 167 sivua, 39 kuvaa, 26 taulukkoa ja 3 liitettä Tarkastajat: Professori Jukka Martikainen DI Pertti Kaarre Hakusanat: hitsaus, hitsauksen laatu, konepajan laadunhallinta, kattavat laatuvaatimukset, ISO 9001, ISO 3834, EN 1090 Keywords: welding, quality of welding, engineering workshop quality management, comprehensive quality requirements, ISO 9001, ISO 3834, EN 1090 Hitsaamalla liitetyt teräksiset rakenteet muodostavat ylivoimaisesti suurimman osan konepajatuotannosta. Niihin kuuluu esimerkiksi ajoneuvoja, koneita, laitteita, säiliöitä, siiloja, siltoja, mastoja, piippuja, tukirakenteita ja rakennusten runkoja. Tämän diplomityön tavoitteena on kehittää konepajan laadunhallinta sellaiseksi, että se mahdollistaa kattavien laatuvaatimusten täyttämisen hitsaustuotannossa. Laatuvaatimusten täyttämiseen pyritään käyttämällä hitsaustoimintojen standardia EN ISO 3834-2 sekä kantavien teräsrakenteiden standardeja EN 1090-1 ja EN 1090-2. Teräsrakenteiden suunnittelua ohjaa EN 1993 ja niiden toiminnallisia ominaisuuksia tuotestandardit, kuten terässavupiippu- ja säiliöstandardit. Kantavien teräsrakenteiden suunnittelua ja tuotantoa ohjaa myös seuraamusluokan CC, käyttöluokan SC ja tuotantoluokan PC kautta määräytyvä toteutusluokka EXC. Aikaisempaa enemmän tullaan panostamaan esimerkiksi asiakirjojen sähköiseen hallintaan, raaka-aineiden jäljitettävyyteen tuotteeseen, särmien ja kulmien muotoiluun, pintojen käsittelyyn, hitsien tarkastukseen, hitsaushenkilöstön pätevyyteen ja hitsaustuotannon tehokkuuteen. Saarijärven Säiliövalmiste Oy:n hitsauksen laadunhallinta sertifioitiin standardin ISO 3834-2 mukaan ja kantavien teräsrakenteiden FPC-järjestelmä standardisarjaa EN 1090 noudattaen. Samalla tehtiin päivitys laadunhallintajärjestelmään ISO 9001. Toteutus, joka tehtiin sovitussa aikataulussa, haastaa jokaisen toimijan konepajassa toiminnan, tuotannon ja tuotteiden laadun kehittämiseen uusia käytänteitä ja menetelmiä soveltaen. Kehitystoimien tuloksena toiminta on selkeämpää, ennakoitavampaa ja hallitumpaa, mikä lisää yrityksen toiminnan tuottavuutta ja kannattavuutta. Sertifioidut laatujärjestelmät ovat myötävaikuttaneet tilausten lisääntymiseen yrityksen kaikkien tuotteiden osalta.

Käyttöpääoman hallinnan vaikutus suomalaisten pk-yritysten maksuvalmiuteen

Tämän kandidaatintutkielman tavoite on tarkastella suomalaisten pk-yritysten maksuvalmiuden ja käyttöpääoman hallinnan välistä yhteyttä. Tarkoitus on selvittää, voidaanko suomalaisten pk-yritysten maksuvalmiutta parantaa käyttöpääoman hallintaa tehostamalla ja onko siitä saatava hyöty toimialariippuvaista. Toimialavertailuun valittiin rakentaminen, koneiden ja laitteiden valmistus sekä jälleenmyynti. Aineisto tutkimukseen hankittiin Amadeus-tietokannasta. Tutkimuksessa hyödynnetään tilastollisia menetelmiä. Tilastolliset analyysit suoritetaan SAS Enterprise Guide -ohjelmistolla. Muuttujien välisiä suhteita tarkastellaan regressioanalyysin avulla, jotka suoritetaan jokaiselle toimialaluokalle ja kaikista toimialoista koostuvalle otokselle erikseen. Tutkimustulosten mukaan toimialasta riippumatta pk-yrityksen maksuvalmiutta voidaan parantaa käyttöpääoman hallintaa tehostamalla. Vaikutuksen suuruus riippuu kuitenkin toimialasta. Tutkimustulokset huomioiden pk-yritysten johdon tulisi resurssien niukkuudesta huolimatta kiinnittää huomiota käyttöpääoman hallintaan, erityisesti silloin kuin yrityksen maksuvalmius on uhattuna.

Alueellinen sähkökuormien kehitysennuste Rovaniemen Verkko Oy:n jakelualueella

Tämän työn tavoitteena on skenaarioiden avulla luoda pitkän aikavälin alueellinen sähkökuormien kehitysennuste Rovaniemen Verkko Oy:lle. Pitkän aikavälin kuormitusennusteet ovat välttämättömiä verkon kehittämisen pohjalle, jotta verkko voidaan mitoittaa vastaamaan kuormitusta pitkälle tulevaisuuteen tekniset ja taloudelliset vaatimukset huomioiden. Kuormitusennusteen onkin jatkossa tarkoitus toimia apuvälineenä verkon strategisessa kehittämisessä. Pohjana kuormitusennusteissa on tilastokeskuksen ja Rovaniemen kaupungin väestö- ja työpaikkaennusteet. Väestöennusteiden ja erilaisten rakentamistilastoiden avulla arvioidaan uudisrakentamisen määrä tulevaisuudessa. Uudisrakentamisen kuormitusvaikutuksiin päästään työssä määritettyjen paikallisten ja rakennustyyppikohtaisten sähkön ominaiskulutuksien avulla. Kuormituksien alueellinen sijoittautuminen arvioidaan kaavoituksen ja kaupungin maankäytön toteuttamisohjelman avulla. Työssä tutkitaan myös tulevaisuudessa sähkönkäytössä tapahtuvien useiden muutosten vaikutusta alueelliseen kuormitukseen. Näitä muutoksia ovat muun muassa sähköautojen, hajautetun tuotannon, lämpöpumppujen ja kysynnän jouston lisääntyminen. Myös rakennusten jatkuvasti parantuva energiatehokkuus aiheuttaa muutoksia sähkön kulutukseen.

Organisational learning and knowledge acquisition. A case study of internationalising manufacturers of wood-based prefabricated buildings

The study investigates organisational learning and knowledge acquisition of wood-based prefabricated building manufacturers. This certain group of case companies was chosen, because their management and their employees generally have a strong manufacturing and engineering background, while the housing sector is characterised by national norms, regulations, as well as local building styles. Considering this setting, it was investigated, how the case companies develop organisational learning capabilities, acquire and transfer knowledge for their internationalisation. The theoretical framework of this study constitutes the knowledge-based conceptualisation of internationalisation, which combines the traditional internationalisation process, as well as the international new venture perspective based on their commonalities in the knowledge-based view of the firm. Different theories of internationalisation, including the network-perspective, were outlined and a framework on organisational learning and knowledge acquisition was established. The empirical research followed a qualitative approach, deploying a multiple-case study with five case companies from Austria, Finland and Germany. In the study, the development of the wood-based prefabricated building industry and of the case companies are described, and the motives, facilitators and challenges for foreign expansion, as well as the companies’ internationalisation approaches are compared. Different methods of how companies facilitate the knowledge-exchange or learn about new markets are also outlined. Experience, market knowledge and personal contacts are considered essential for the internationalisation process. The major finding of the study is that it is not necessary to acquire the market knowledge internally in a slow process as proposed by the Uppsala model. In four cases companies engaged knowledge in symbiotic relations with local business partners. Thereby, the building manufacturers contribute their design and production capabilities, and in return, their local partners provide them with knowledge about the market and local regulations; while they manage the sales and construction operations. Thus, the study provides strong evidence for the propositions of network perspective. One case company developed the knowledge internally in a gradual process: it entered the market sequentially with several business lines, showing an increasing level of complexity. In both of the observed strategies, single-loop and double-loop learning processes occurred.