Impact of Word-of-Mouth on consumer decision-making: An information processing perspective in the context of a high-involvement service

This doctoral study conducts an empirical analysis of the impact of Word-of-Mouth (WOM) on marketing-relevant outcomes such as attitudes and consumer choice, during a high-involvement and complex service decision. Due to its importance to decisionmaking, WOM has attracted interest from academia and practitioners for decades. Consumers are known to discuss products and services with one another. These discussions help consumers to form an evaluative opinion, as WOM reduces perceived risk, simplifies complexity, and increases the confidence of consumers in decisionmaking. These discussions are also highly impactful as WOM is a trustworthy source of information, since it is independent from the company or brand. In responding to the calls for more research on what happens after WOM information is received, and how it affects marketing-relevant outcomes, this dissertation extends prior WOM literature by investigating how consumers process information in a highinvolvement service domain, in particular higher-education. Further, the dissertation studies how the form of WOM influences consumer choice. The research contributes to WOM and services marketing literature by developing and empirically testing a framework for information processing and studying the long-term effects of WOM. The results of the dissertation are presented in five research publications. The publications are based on longitudinal data. The research leads to the development of a proposed theoretical framework for the processing of WOM, based on theories from social psychology. The framework is specifically focused on service decisions, as it takes into account evaluation difficulty through the complex nature of choice criteria associated with service purchase decisions. Further, other gaps in current WOM literature are taken into account by, for example, examining how the source of WOM and service values affects the processing mechanism. The research also provides implications for managers aiming to trigger favorable WOM through marketing efforts, such as advertising and testimonials. The results provide suggestions on how to design these marketing efforts by taking into account the mechanism through which information is processed, or the form of social influence.

Consumer perceptions on a content-based digital service:the usage and service quality of Masennusinfo.fi

Kuluttajat käyttävät sisältöpohjaisia digitaalisia palveluita jatkuvasti saadakseen lisää tietoa terveydestään. Samalla he arvioivat käyttämiensä palveluiden laatua. Jotta yritykset voisivat suunnitella ja tarjota parhaita mahdollisia digitaalisia palveluita kuluttajille, yritysten tulisi tunnistaa ja analysoida kuluttajien kokemuksia ja käyttötarkoituksia heidän palveluissaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla kuluttajien näkemyksiä Masennusinfo.fi:stä, joka on sisältöpohjainen digitaalinen palvelu, ja joka tarjoaa käyttäjilleen tietoa masennuksesta. Päämääränä on selvittää, kuinka kuluttajat kokevat lääkeyrityksen tarjoaman palvelun laadun ja mihin tarkoituksiin sitä käytetään. Tutkimuksen tarkoitus voidaan jakaa kolmeen osa-ongelmaan: Mihin tarkoituksiin kuluttajat käyttävät sisältöpohjaisia digitaalisia palveluita? Miten kuluttajat kokevat näiden palveluiden laadun? Kuinka käyttötarkoitus ja koettu laatu eroavat eri käyttäjäryhmissä? Tutkimus toteutetaan web-pohjaisella kyselytutkimuksella. Mittarit tehdään teoreettisen viitekehyksen pohjalta, joka perustuu aikaisempaan tutkimukseen. Tutkimuksen empiirinen osuus suoritetaan pop-up tutkimuksella, joka sijoitetaan tutkittavalle sivustolle antaen näin kaikille palvelun käyttäjille mahdollisuuden vastata kyselyyn. Tulokset osoittavat, että palvelua käyttävät suurimmaksi osaksi naiset, suhteellisen nuoret 16−29- vuotiaat, tai yli keski-ikäiset 50−65-vuotiaat henkilöt, jotka ovat joko työssäkäyviä tai opiskelijoita ja korkeasti koulutettuja. Masennusinfo.fi nähdään laadukkaana palveluna kaikissa käyttäjäryhmissä sekä sen käytettävyyden että sisällön perusteella. Käyttötarkoituksetkin ovat jokseenkin samankaltaisia eri käyttäjäryhmissä. Yleensä palvelua käytetään tiedon hakemiseen sairauden alkuvaiheessa. Löydöksien perusteella esitetään, että palvelua muokataan vastaamaan yhä paremmin sen käyttötarkoituksia ja tyypillistä käyttäjäprofiilia. Koska muutamia pieniä eroja käyttäjäryhmien näkemyksissä havaittiin, palveluiden tuottaja päättää, minkä ryhmän mieltymyksiä se noudattaa.