22 resultados para ALS
Resumo:
Julkaisussa: De groote nieuwe vermeerderde zee-atlas of te water-werelt
Resumo:
Tämä teorialähtöinen, hermeneuttinen tutkimus sijoittuu käännöstieteen sekä uskonnon- ja kielifilosofian rajapintaan. Tutkimuksessa kuvataan kristinuskon tekstimaailmaa relevantin tulkintakehyksen kautta sekä esitetään tekstimaailman tulkintaan soveltuva lähestymistapa ammattikääntäjän eli välittävän vastaanottajan näkökulmasta. Tutkimus pureutuu käännösprosessin hermeneutiikkaan eli lähdetekstin ja sen maailman tulkintaan, ymmärtämiseen ja selittämiseen liittyviin aspekteihin. Tutkimuksessa ei esitetä käännösratkaisuja. Tutkimus nostaa esiin filosofisen ja teologisen hermeneutiikan peruskysymyksiä. Niitä ovat Raamatun tekstien vaikutushistoria, erilaiset todellisuus- ja kielikäsitykset, kirkon oppi, teologian pääsuuntaukset, uskonnolliset yhteisöt ja niiden perinteet, inhimillinen kulttuuri ja aika. Ne ovat ulottuvuuksia, jotka vaikuttavat kääntäjän tekstin- ja maailmantulkintaan ja vaativat laajojen kontekstien huomioonottamista sekä lähestymistä monista eri näkökulmista. Ludwig Wittgensteinin myöhäisfilosofiaan liittyvän kielipelin idea tarjoaa ajatusmallin, jonka avulla uskonnon käsite-, merkki- ja tekstimaailmalle voidaan luoda moninäkökulmainen tulkintakehys. Kielipelin käsitettä käytetään tässä tutkimuksessa tekstien samankaltaisuutta ja erilaisuutta kokoavana järjestelmänä, joka toimii intratekstuaalisesti eli sillä on omat pelisääntönsä, tulkinnan lähteensä sekä tunnistettava identiteetti. Järjestelmän keskiössä ovat uskonnon konstituioivat käsitteet ja kertomukset, jotka ovat muiden tulkintojen eli metatekstien lähde. Kääntäjän varsinaisina tulkintakohteina ovat metatekstit, eivät raamatunkääntämiseen liittyvät kysymykset suoranaisesti. Tutkimuksessa luodaan kuitenkin tulkintamalli, jonka mukaan metatekstejä ja raamatun tekstejä luetaan rinnakkain. Ymmärtäminen ja ongelmanratkaisu rakentuvat tekstuaalisen kommunikaation pohjalta. Tekstejä luetaan sekä sääntöteorian että narratiivisen teorian valossa. Kertomus puhuttelee vastaanottajaa eri tavalla kuin sääntö. Tulkintamallissa yhdistyvät sekä analyyttinen että luovan mielikuvituksen sallima lukutapa. Molemmat toimivat yhdessä kääntäjän tekstin- merkin- ja maailmantulkinnan apuna. Tutkimuksessa pohditaan myös tekstiteorettisia kysymyksiä, tekstin ja merkin käsitteitä sekä niiden toimintadynamiikkaa. Tulkinnan mekanismi esitetään semioosin käsitteen avulla. Teksti määritellään heuristiseksi ja eksemplaariseksi kuvaukseksi maailmasta, ja se edustaa vain osaa tulkintakokonaisuudesta. Kääntäjän hermeneuttinen kenttä ulotetaan tekstinulkoiseen maailmaan, käytäntöön ja elämänmuotoon.
Resumo:
Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan
Resumo:
Janamittakaavat: Duytsche Mylen, Spaensche Mylen, Engelsche en Fransche Mylen.
Resumo:
Tämä sivuainetutkielma tarkastelee, miten keskustelufoorumin käyttäjät tunnistavat ja määrittelevät erilaisia sosiaalisia viiteryhmiä erimielisyystilanteissa. Työ pohjautuu sosiaalipsykologisiin käsitteisiin omasta ja vieraista viiteryhmistä, jotka voidaan ilmaista eksplisiittisesti tai implisiittisesti. Viiteryhmiin viittausta analysoitiin keskustelunanalyyttisen konseptin jäsenkategoria avulla. Tarkasteltavana oli saksalaisen naistenlehden Brigitte Community -keskustelupalstalta löytyvän keskusteluketjun 50 ensimmäistä viestiä. Keskustelunaiheena oli vastakkainasettelu kumppaninen salaisen rakastajan ja kumppanin salaisen bordellissa käymisen välillä. Tämän sivuaineen tutkielman taustalla vaikuttavat useammat teoreettiset lähtökohdat, jotka yhdistettiin ja joita muokattiin aineistoon sopivaksi. Jotta eri viiteryhmien määritelmiä pystyttiin analysoimaan keskustelunanalyyttisin keinoin, piti huomioida sellaiset perinteiset käsitteet, kuin vuoroparit ja keskustelun rakenne. Vuoropareja käsiteltiin näkökulmasta, jonka mukaan asynkronisessa tietokonevälitteisessä viestinnässä vallitsee illuusio vuoropareista. Keskustelun katsottiin koostuvan kokonaisuutena lomittaisista ja toisiinsa nivoutuneista keskustelukentistä. Analyysiin sisällytettiin kenttiä, jotka koostuivat vähintään kolmesta vuorosta ja muodostivat selkeän erimielisyyden. Erimielisyyden määrittely pohjautuu Muntiglin ja Turnbullin (1998) malliin. Tulokset osoittivat, että asynkronisen median käyttäjillä on monimuotoisia keinoja määritellä sekä oma että vieras viiteryhmä. Oman viiteryhmän määrittelyssä ilmeni ainoastaan harvoja esimerkkejä monitahoisemmista rakenteista, mutta vieraiden viiteryhmien määrittelyssä mahdollisuudet olivat moninaisemmat. Tulokset vihjaavat, että toisinaan erimielisyydet saattavat johtua vieraiden viiteryhmien eriävistä määritelmistä eriävien omien viiteryhmien sijaan.
Resumo:
Janamittakaavat: Duytsche mylen 15 in een graad ; Spaensche mylen 17 1/2 in een graad ; Engelsche en Fransche mylen 20 in een graad.
Resumo:
Janamittakaavat: Duijtsche mylen 15 voor een graadt ; Spaensche mylen 17 1/2 voor een graadt ; Engels. en Frans. mylen 20 in een graadt.