Program-bladet : tidning för Helsingfors teatrar och konserter

Program-Bladet, joka ilmestyi vuosina 1882 sekä 1892-1916, on kiinnostava aikansa kulttuurielämän tutkimuksen lähde. Lehdessä kerrotaan yksityiskohtaiset tiedot Helsingissä järjestetyistä teatteriesityksistä ja konserteista sekä näissä esiintyneistä taiteilijoista. Helsinkiläisten liikeyritysten ilmoituksia ja mainoksia on runsaasti, ja lehdessä kerrotaan myös teatteri- ja konserttimaailman pieniä uutisia.

Volvo kuormavaunumallit LV 83-84, LV 93-94, LV 93 FCH, LV 94 FCH

kuv., 23 x 15 cm

Opinto-opas 2013 : sotatieteelliset perus- ja jatkotutkinnot : 100./83. kadettikurssi : SM4-kurssi : SMOHJ13-kurssi : SMSIV13 : EUK 66

Kädessäsi on Maanpuolustuskorkeakoulun kaikkia eri tutkintotasojen opiskelijoita koskeva opinto-oppaan yleinen osa. Yleisessä osassa esitetään opiskelijoille välttämätöntä perustietoutta Maanpuolustuskorkeakoulusta, opiskelusta ja tutkinnoista. Muille lukijoille opas on hyvä tietolähde. Opinto-oppaan neljäs luku on opiskelujen kannalta tärkein, koska siinä määritetään sotatieteelliset oppiaineet ja niiden tavoitteet tutkintotasoittain. Opas on laadittu koskemaan jokaista Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijaa, siviiliopiskelijat mukaan luettuna. Oppaasta löytyy tarpeellista tietoa muun muassa opintohallinnosta, opiskeluoikeuksista ja opintoneuvonnasta sekä toimimisesta Santahaminan sotilasalueella. Yleisen osan lisäksi sinun on tunnettava opinto-oppaan eriytyvät osat ja niihin sisältyvät oman tutkintotasosi opintojaksokuvaukset. Lue opinto-oppaat huolella. Näin saat kokonaisvaltaisen kuvan tulevien vuosiesi työskentelystä ja opintojesi tavoitteista. Yksityiskohtaisempia tietoja saat kurssinjohtajalta, oman tutkintotasosi koulutussuunnittelijalta ja ainelaitoksilta. Oppaaseen on koottu opiskeluun liittyviä tärkeitä yhteystietoja helpottamaan opiskelijan arkea. Oppaasta löydät myös Santahaminan kampusalueen kartan. Jos et saa oppaasta tarvitsemaasi tietoa, tai jos jokin asia jää sinulle epäselväksi, otathan yhteyttä Opintoasiainosaston henkilökuntaan. On myös toivottavaa, että annat palautetta opinto-oppaasta Opintoasiainosaston henkilöstölle. Näin voimme kehittää opasta edelleen. Parhaimman opetuksen saanut asevelvollinen ansaitsee parhaimman opetuksen saaneen kouluttajan ja upseerin, sinut.

Mä meen niille sanoon, et älkää puhuko höpöjä! Verbit ja lauserakenteet lapsen kielenkehityksen kuvaajina iässä 1;8–3;8

Tämän tutkimuksen aiheena on yhden lapsen kielenkehitys kahden vuoden tarkastelujakson aikana. Tutkimus on aloitettu lapsen ollessa vuoden ja kahdeksan kuukauden (1;8) ikäinen. Kielenkehitystä seurataan ikään kolme vuotta ja kahdeksan kuukautta (3;8). Tutkimusaineisto jakautuu neljään eri tarkastelujaksoon (ikä 1;8–2;0, 2;6–2;7, 3;0–3;1 ja 3;7–3;8). Olen seurannut informanttini kielenkehitystä syntymästä alkaen ja havainnut, että lapsen kielessä voi tapahtua jo hyvin lyhyessäkin ajassa huomattavaa edistymistä. Toisaalta jotkin lapsenkielelle tyypilliset piirteet, kuten ongelmat astevaihtelussa (näkit ’näit’), voivat säilyä vielä pitkäänkin lapsen puheessa. Aineisto koostuu päiväkirjamerkinnöistä ja lapsen puheesta tehdyistä nauhoituksista, jotka on litteroitu. Työn tavoitteena on selvittää, miten lapsen verbit ja lauserakenteet kehittyvät. Lisäksi tuon esiin jokaisena tarkasteltavana ikäkautena joitakin kyseiselle iälle tyypillisiä kielen piirteitä, kuten murteellisuutta ja uudissanoja. Aineistoa analysoidaan sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti. Tutkimus kuuluu lapsenkielen tutkimuksen alaan. Tutkimustulokset osoittavat, että informanttini kielenkehitys noudattelee suomalaislapselle tyypillisiä kehityspolkuja. Informanttini ensimmäisinä omaksumat verbinmuodot esimerkiksi ovat yksikön 2. persoonan imperatiivi (iskä päisty ’väisty’) ja yksikön 3. persoonan indikatiivin preesens (Aada tottaa ’ottaa’). Persoona-, modus- ja tempuskategoriat monipuolistuvat iän karttuessa. Esimerkiksi iässä 2;6 informantti käyttää jo kaikkia muita moduksia paitsi potentiaalia. Iässä 3;0 lapsi on omaksunut kaikki persoonamuodot. Ikään 3;8 mennessä lapsi käyttää myös kaikkia tempuksia. Infinitiivejäkin puheessa esiintyy jo varhain (nykätä ’tykätä’, nukkumassa). Toisaalta variaatio voi olla samanikäistenkin lasten välillä varsin suurta, vaikka kehitys olisi täysin ikäkaudelle ominaista. Siksi jokainen lapsenkielen tutkimus antaa arvokasta tietoa kielenkehityksestä, joka on hyvin yksilöllistä. Tutkimustulokset tuovat esiin monia lapsenkielelle tyypillisiä piirteitä, kuten analogiamuotojen (hakes ’haki’) ja lapsenkielisten sanojen (sylkky ’syli’) esiintymistä puheessa. Toisaalta lapsen puheessa esiintyy alusta asti aikuiskielelle ominaisesti esimerkiksi niin konkreettisia verbejä (mennä, tulla), mentaalisia verbejä (haluta, puhua) kuin sekundaariverbejäkin (voida, täytyä). Toisaalta verbin vaatimat pakolliset täydennykset voivat toisinaan erityisesti tutkittavan ajanjakson alussa olla vielä puutteellisia. Esimerkiksi subjekti saattaa puuttua sitä edellyttävästä lauseesta (peekää tota ’Aada pelkää tuota’). Toisaalta aikuistenkin puhekielelle ovat ominaisia muun muassa yksisanaiset ilmaukset ja verbittömät lauseet. Puhekieli ja alueellinen variaatio tulisikin aina huomioida myös tutkittaessa lapsenkieltä. Nopeasti lapsen lauseet kuitenkin monipuolistuvat ja lauseissa alkaa täydennysten lisäksi esiintyä runsaasti vapaita määritteitä. Lapsen yhdyslauseet ja konjunktioiden käyttö lisääntyvät erityisesti iästä 2;6 alkaen. Lapsen lauserakenteet monipuolistuvat sanaston ja erilaisten verbilekseemien ja verbinmuotojen lisääntyessä.

Toimittajakoulutus ja sukupuoli 1960-1980-lukujen Suomessa

Teema: Sukupuolihistoria.

Suden puolustus

Kirjallisuusarvostelu

Siiveniskuja ihmismielessä

Kirjallisuusarvostelu

Kertomuksentutkimuksen liikkuvat käsitteet

Kirjallisuusarvostelu

Kotona asuvan muistipotilaan läheisen sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kotona asuvan muistipotilaan läheisen sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä. Tavoitteena oli selvittää, miten muistipotilaaseen ja hänen läheiseensä itseensä liittyvät tekijät ovat yhteydessä muistipotilaan läheisen sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön. Tutkimus oli osa Euroopan Unionin rahoittamaa RightTi-mePlaceCare -tutkimusprojektia (FP7-Health-F3-2010–242153). Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat säännöllisen kotihoidon piirissä olevat yli 65-vuotiaat muistipotilaat sekä heidän läheiset (N=182). Tutkimus toteutettiin Varsinais-Suomessa kolmen kaupungin alueelta tarkoituksenmukaista otantaa käyttäen. Aineisto kerättiin 19.11.2010–29.2.2012 välisenä aikana muistipotilaiden kotona haastattelemalla muistipotilaan nimeämää yhtä läheistä strukturoidun haastattelulomakkeen avulla, joka sisälsi neljä mittaria. Resource Utilization in Dementia (RUD)-mittarilla kerättiin tietoa läheisten taustasta, ajankäytöstä ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä. Läheisten elämälaatuun liittyvää terveydentilaa tutkittiin EQ-5D-mittarilla. Muistipotilaan päivittäisistä toiminnoista selviytymistä kuvattiin KATZ (The KATZ Index of Independence in Activities of Daily Living)-mittarin avulla ja kognitiivista toimintakykyä S-MMSE (Standardized Mini-Mental State Examination)-mittarilla. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmien SPSS -tilasto-ohjelmalla. Läheisten keski-ikä oli 65 vuotta ja heistä yli puolet oli muistipotilaiden lapsia (54 %) ja naisia (60 %). Vajaa puolet (45 %) läheisistä asui muistipotilaan kanssa samassa taloudessa. Muistipotilaiden keski-ikä oli 83 vuotta ja heistä yli puolet (63 %) oli naisia. Läheisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö oli vähäistä. Eniten he käyttivät yleislääkärin, fysioterapeutin palveluita ja maksettuja kuljetuspalveluita. Muistipotilaiden puolisot ja heidän kanssaan asuvat sekä naispuoliset läheiset käyttivät eniten palveluita. Kyseiset tekijät olivat yhteydessä palvelujen käyttöön. Muistipotilaat tarvitsivat jonkin verran apua päivittäisissä toiminnoissa. Läheiset, jotka käyttivät eniten aikaa muistipotilaan päivittäisissä toiminnoissa auttamiseen, käyttivät enemmän palveluita. Läheisten palvelujen käyttö oli yhteydessä muistipotilaan valvontaan käytetyn ajan kanssa. Muistipotilaan ja hänen läheisensä taustaan liittyvillä tekijöillä on merkittävä rooli läheisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön. Läheisten palvelujen käyttöön liittyvät tekijät tulee ottaa huomioon kun tuloksia hyödynnetään käytäntöön ja kun muistipotilaan läheisiä tukevia sosiaali- ja terveyspalveluita suunnitellaan ja kohdennetaan läheisille.

Theses miscellaneae (1757-07-27)

Invokaatio: D.D.