Pasvik Water Quality Report Environmental Monitoring Programme in the Norwegian, Finnish and Russian Border Area

The Pasvik monitoring programme was created in 2006 as a result of the trilateral cooperation, and with the intention of following changes in the environment under variable pollution levels. Water quality is one of the basic elements of the Programme when assessing the effects of the emissions from the Pechenganikel mining and metallurgical industry (Kola GMK). The Metallurgic Production Renovation Programme was implemented by OJSC Kola GMK to reduce emissions of sulphur and heavy metal concentrated dust. However, the expectations for the reduction in emissions from the smelter in the settlement Nikel were not realized. Nevertheless, Kola GMK has found that the modernization programme’s measures do not provide the planned reductions of sulfur dioxide emissions. In this report, temporal trends in water chemistry during 2000–2009 are examined on the basis of the data gathered from Lake Inari, River Pasvik and directly connected lakes, as well as from 26 small lakes in three areas: Pechenganikel (Russia), Jarfjord (Norway) and Vätsäri (Finland). The lower parts of the Pasvik watercourse are impacted by both atmospheric pollution and direct wastewater discharge from the Pechenganikel smelter and the settlement of Nikel. The upper section of the watercourse, and the small lakes and streams which are not directly linked to the Pasvik watercourse, only receive atmospheric pollution. The data obtained confirms the ongoing pollution of the river and water system. Copper (Cu), nickel (Ni) and sulphates are the main pollution components. The highest levels were observed close to the smelters. The most polluted water source of the basin is the River Kolosjoki, as it directly receives the sewage discharge from the smelters and the stream connecting the Lakes Salmijarvi and Kuetsjarvi. The concentrations of metals and sulphates in the River Pasvik are higher downstream from the Kuetsjarvi Lake. There has been no fall in the concentrations of pollutants in Pasvik watercourse over the last 10 years. Ongoing recovery from acidification has been evident in the small lakes of the Jarfjord and Vätsäri areas during the 2000s. The buffering capacity of these lakes has improved and the pH has increased. The reason for this recovery is that sulphate deposition has decreased, which is also evident in the water quality. However, concentrations of some metals, especially Ni and Cu, have risen during the 2000s. Ni concentrations have increased in all three areas, and Cu concentrations in the Pechenganickel and Jarfjord areas, which are located closer to the smelters. Emission levels of Ni and Cu did not fall during 2000s. In fact, the emission levels of Ni compounds even increased compared to the 1990s.

Same- and Other-Sex Victimization : Risk Factors, Consequences, and Protection by Peers

Bullying can be viewed as goal-oriented behavior in the strive for dominance and prestige in the peer group (Salmivalli, 2010). To ensure the effectiveness of their power demonstrations, bullies often choose targets from among their vulnerable peers (Salmivalli, 2010; Veenstra et al., 2007). A large number of studies have also shown that victimization has severe consequences for the victims’ psychosocial adjustment (Reijntjes, Kamphuis, Prinzie, & Telch, 2010; Ttofi, Farrington, Lösel, & Loeber, 2011). In this thesis I investigate – based on three empirical studies – whether similar dynamics on the risk factors and consequences apply to same- and other-sex victimization. In the empirical studies, we used the data from the randomized control trial of the KiVa antibullying program for the elementary school grades 4–6 (2007–2008), and for the middle school grades 7–9 (2008–2009). We measured same- and other-sex victimization, and victims’ defending relationships by dyadic questions: “By which classmates are you victimized?” and “By which classmates are you supported, comforted, or defended?” In addition, we used self-reports and peer reports to measure adjustment and social status. The findings imply that other-sex victimization may be challenging for antibullying work. First, although targets of bullying seemed to be selected from among vulnerable peers for the most part, perceived popularity increased the risks of other-sex victimization. Popularity of these victims may falsely lead to an impression that the victims are doing well. Second, the consequences considering victims’ later psychosocial adjustment were alarming concerning girls bullied by boys. Thus, despite the fact that the targets may be perceived as popular, other-sex victimization can have even more severe consequences than same-sex victimization. Third, we found that defending relationships were mostly same-sex relationships, and consequently, we may ask whether defending is effective against other-sex bullies. Finally, the KiVa antibullying program was less effective against other-sex victimization in the adolescent sample. The findings altogether emphasize the importance of taking into account the sex composition of the bully-victim dyad, both considering future research on bullying and in the antibullying work with children and adolescents.

Kohti yritysmäistä hyöty-yliopistoa. Valtiovallan tahto Suomessa vuosina 1985–2006 ja kokemukset kolmessa yliopistossa

Tutkimuksen tavoitteena on analysoida muuttuvaa puhetta suomalaisen yliopiston tehtävistä ja olemuksesta. Ensinnäkin tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten yliopiston tehtävät kansallisen tason diskurssissa ovat muuttuneet vuosina 1985–2006. Toiseksi tutkitaan, millaista puhetta ja reaktioita muutokset ovat synnyttäneet toimijatasolla yliopistoissa. Lopuksi verrataan kansallisen tason diskurssin suhdetta yliopistojen johtohenkilöiden kokemuksiin. Tutkimuksen aineisto koostuu opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulupoliittisista asiakirjoista (n = 39) sekä kolmen yliopiston johtohenkilöille tehdyistä haastatteluista (n = 23). Haastattelut on tehty vuonna 2005 Tampereen yliopistossa, Lapin yliopistossa ja silloisessa Helsingin kauppakorkeakoulussa. Analyysimenetelmänä käytetään diskurssianalyysiä, jossa muutoksen nähdään kytkeytyvän kielen muutosta luovaan voimaan. Puhe suomalaisten yliopistojen roolista on selvästi muuttunut 1980-luvulta 2000-luvulle ulottuvalla ajanjaksolla. Dokumenttiaineistosta on löydettävissä kaksi diskurssia: hyödyn ja tuottavuuden diskurssi sekä sivistysdiskurssi. Tutkimusajanjakson aikana hyödyn ja tuottavuuden diskurssi on saanut ylivallan kansallisen tason dokumenteissa. Sivistysdiskurssi ei kuitenkaan ole täysin kadonnut teksteistä, vaan sivistys sinnittelee edelleen mukana sivistysyliopistoperinteen mukaisesti. Toimijatasolla yliopistohaastatteluissa yliopistoinstituution erityisyys ja halu pitää kiinni yliopiston ytimestä ja perustasta oli vahvin diskurssi. Yritysmäisyys ja yliopistollisuus asetettiin paljolti vastakkain niin ideologian kuin toimintatapojenkin näkökulmasta. Yliopistoissa myös uskottiin yliopiston perustan ja idean säilymiseen muutoksista huolimatta. Valtiovallan ja yliopistokentän näkökulmat ja painotukset olivat selvästi erilaiset, vaikka yhteistä tahtoakin löytyi siitä, että yliopiston perusta on säilytettävä. Valtion taholla korostui taloudellinen kilpailukyky ja yliopiston taholla yliopiston säilyttäminen sivistysyliopistona, sillä tämä tekee yliopistosta erityisen. Yritysmäisyys ja tehokkuus näyttäytyvät uhkana yliopiston erityisyydelle, sillä nämä piirteet tekevät niistä samankaltaisia kuin muut instituutiot. Mahdollista onkin, että jos yliopiston merkitys ja olemus redusoituvat taloudellisen kilpailukyvyn hyödyntämiseen, uhkana on yliopiston monimuotoisen perinteen kapeneminen.

Aikamatka vuoteen 1984

Kirjallisuusarvostelu

Pitkä tie politiikan marginaalista päätöksenteon eturiviin

Kirjallisuusarvostelu

Naiset ja kieltolakikulttuuri

Kirjallisuusarvostelu

Lytrodoxia Jesu

Invokaatio: Α.Ω.

Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan vähäliikenteisen tieverkon priorisointi

Selvityksessä priorisoitiin Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien vähäliikenteistä maantietieverkkoa ja sen hoitoa erityisesti elinkeinoelämän ja tuotannollisen toiminnan tarpeiden näkökulmasta, mutta myös muut näkökulmat huomioiden. Merkitsevyysarviointi toteutettiin paikkatietoihin pohjautuvana tarkasteluna eli poikkileikkauksena arviointihetken tilanteesta. Lähtötiedot pyrittiin etsimään mahdollisimman pitkälle ylläpidettävistä tilastoista, rekistereistä ja paikkatietoaineistoista. Merkitsevyyspisteistä ja priorisoinnista on myös laadittu erillinen excel-tietokanta. Sekä Pohjanmaalla että Keski-Pohjanmaalla vähäliikenteisten teiden osuus koko maakuntien alueen maanteiden pi-tuudesta on noin 50 %. Pohjanmaalla vähäliikenteisten teiden tiepituuden mukaan laskettu jakauma merkitsevyysluok-kiin on lähellä koko Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen jakaumaa. Keski-Pohjanmaalla taas on suhteessa enemmän luokkaan 1 priorisoitua tietä. Vaikka Keski-Pohjanmaan maantieverkon pituus on pienempi kuin Pohjanmaan, luokkaan 1 priorisoitua tiepituutta on suunnilleen yhtä paljon. Luokkaan 1 luokitellut vähäliikenteiset tiet Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla ovat yhtä lukuun ottamatta päällystettyjä. Päällystetyyppi on pääosin pehmeä asfalttibetoni, joillain lyhyillä osuuksilla on käytetty myös kovaa asfalttibetonia. Luokkaan 1 luokitellut tiet ovat talvihoitoluokaltaan joko II (pääosin lumipintainen) tai III lumipintainen, hiekoitus vain pahimmissa olosuhteissa. Hoitoluokka tieosittain on esitetty taulukossa 3. Luokitustuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi hoitoluokkien päivittämisen ja päällystysohjelman laatimisen yhteydessä.