Sotilaallinen maanpuolustus

Tasavallan Presidentin tervehdys Kadettikoulun 40-vuotisjuhlassa 20.3.1959 Helsinki ; Ote Tasavallan Presidentin puheesta 28.12.1961 Kouvola ; Tasavallan Presidentin paraatipuhe 4.6.1968 Hämeenlinna ; Joulutervehdys rauhanturvajoukoille 1975 Helsinki ; Ote Tasavallan Presidentin vastauksista Kansallisen kokoomuksen valitsijamiesehdokkaiden esittämiin kysymyksiin 17.12.1977 Helsinki ; Puhe Puolustusvoimien lippujuhlassa 4.6.1978 Hämeenlinna

Generaldirektör Antero Piha 28.5.1970

Kirje

Nissanim - 1-25

Sisällys/Contents: 1. ¿Andersen: ham-Mal¿ak. Targum: ¿Abi¿asap. 2. ¿Andersen: Be-¿aharit-jam. 3. ¿Andersen: Tippat ham-majim. & ha-Hol. 4-5. Andersen: Perah qatan. 6. H. Lewe: Perah nipla¿. & Qeren hash-shemesh. 7-8. Maqs Nordo: Siah hash-shoshannim. Targum: Sh.L. Gordon. 9. P. ¿Awwirpuk: ¿Ateret haz-zahab. 10. ¿A. Terje: he-Halil han-nipla¿. Targum: P. ¿Awwirpuk. 11-15. Ma¿asijjot liladim. Targum: Shelomo Berman. 16. Mika Josep Berditshevsqi: Ma¿asijjot we-¿aggadot. 17-18. Herodot: Hekal ra¿meses. ¿al jede: ¿A-S. 19. J.V. Levner: hab-Kotel ham-ma¿arabi. 20. ¿A.L. Ja¿aqubovis: ¿Abraham hak-Kaspi. 21-22. Sha¿ul Tshernihovsqi: Shirim. 23-25. Jishaq J. Qassenelson. Shirim.

Cradle song

Soitinnus: lauluääni, jousikvartetti.

Differential Regulation of c-FLIP Isoforms Through Post-translational Modifications

Cells are constantly responding to signals from the surrounding tissues and the environment. To dispose of infected and potentially dangerous cells, to ensure the optimal execution of developmental processes and to maintain tissue homeostasis, a multicellular organism needs to tightly control both the number and the quality of its cells. Apoptosis is a form of active cellular self-destruction that enables an organism to regulate its cell number by deleting damaged or potentially dangerous cells. Apoptosis can be induced by death ligands, which bind to death receptors on the cell surface. Ligation of the receptors leads to the formation of an intracellular death inducing signaling complex (DISC). One of the DISC components is caspase-8, a protease that triggers the caspase cascade and is thereby a key initiator of programmed cell death. The activation of caspase-8 is controlled by the cellular FLICE-inhibitory proteins (c-FLIPs). Consequently, sensitivity towards receptor-mediated apoptosis is determined by the amount of c-FLIP, and the c-FLIP levels are actively regulated for example during erythroid differentiation of K562 erythroleukemia cells and by hyperthermia in Jurkat leukemia cells. The aim of my thesis was to investigate how c-FLIP is regulated during these processes. We found that c-FLIP isoforms are short-lived proteins, although c-FLIPS had an even shorter half-life than c-FLIPL. In both experimental models, increased death receptor sensitivity correlated with induced ubiquitylation and consequent proteasomal degradation of c-FLIP. Furthermore, we elucidated how phosphorylation regulates the biological functions and the turnover of c-FLIP, thereby contributing to death receptor sensitivity. We mapped the first phosphorylation sites on c-FLIP and dissected how their phosphorylation affects c-FLIP. Moreover, we demonstrated that phosphorylation of serine 193, a phosphorylated residue common to all c-FLIPs, is primarily mediated by the classical PKC. Furthermore, we discovered a novel connection between the phosphorylation and ubiquitylation of c-FLIP: phosphorylation of S193 protects c-FLIP from ubiquitylation. Surprisingly, although all c-FLIP isoforms are phosphorylated on this conserved residue, the biological outcome is different for the long and short isoforms, since S193 specifically prolongs the half-lives of the short c-FLIP isoforms, but not c-FLIPL. To summarize, we show that c-FLIP proteins are modified by ubiquitylation and phosphorylation, and that the biological outcomes of these modifications are isoform-specifically determined.

De secta scribarum quorum frequens in N. T. fit mentio

Dedicatio: Carl Lundström [ruots. pr.].

Upfostrings-sålskaptes tidningar

Sisältää numerot: n:o 178, 179, Stockholm. d. 18. Nov 1782 n:0 192, 193. Stockholm d. 12 Dec. 1782 n:o 38. Stockholm, d. 15 Maj 1783 n:o 40,Stockholm, d. 3 Junii 1784 N:o 42. Stockholm, d. 10 Junii 1784

Possibilities and challenges of longitudinal studies in operations management

Longitudinal studies are quite rare in the area of Operations Management. One reason might be the time needed to conduct such studies, and then the lack of experience and real-life examples and results. The aim of the thesis is to examine longitudinal studies in the area of OM and the possible advantages, challenges and pitfalls of such studies. A longitudinal benchmarking study, Made in Finland, was analyzed in terms of the study methodology and its outcomes. The timeline of this longitudinal study is interesting. The first study was made in 1993, the second in 2004 and the third in 2010. Between these studies some major changes occurred in the Finnish business environment. Between the first and second studies, Finland joined the ETA and the EU, and globalization started with the rise of the Internet era, while between the second and third studies financial turmoil started in 2007. The sample and cases used in this study were originally 23 manufacturing sites in Finland. These sites were interviewed in 1993, in 2004 and 2010. One important and interesting aspect is that all the original sites participated in 2004, and 19 sites were still able to participate in 2010. Four sites had been closed and/or moved abroad. All of this gave a good opportunity to study the changes that occurred in the Finnish manufacturing sites and their environment, and how they reacted to these changes, and the effects on their performance. It is very seldom, if ever, that the same manufacturing sites have been studied in a longitudinal setting by using three data points. The results of this study are thus unique, and the experience gained is valuable for practitioners.

Psykologisten testien käyttö Suomessa

”Psykologisten testien käyttö Suomessa” -tutkimushankkeen tavoitteena oli täydentää tähän asti puuttunutta tietoa ensinnäkin testien käyttömääristä ja -tarkoituksista sekä käytetyimmistä testimenetelmistä Suomessa. Toisena tavoitteena oli tarkastella testeihin ja testaamiseen liitettyjä mielipiteitä ja uskomuksia. Kolmas ja tärkein tavoite oli arvioida testien käytön toteutumista säädettyjen eettisten ja käytännöllisten ohjeiden mukaisesti. Valiovertailukohteena käytettiin International Test Commissionin (2001) ohjeistoa ”International Guidelines for Test Use”. Neljänneksi selvitettiin, millä tavoin testaamisesta annettujen ohjeiden noudattaminen on yhteydessä testaamista koskeviin uskomuksiin. Analyysit perustuivat suunnitellun toiminnan malliin (Ajzen 1991; 2005). Lisäksi mallinnettiin sitä, millaiset välittävät tekijät ovat yhteydessä testattujen kokemuksiin ohjeiden noudattamisesta ja testausprosessin laadusta. Aineisto kerättiin Web-kyselylomakkeella vuoden 2007 lopussa testien käyttäjiltä (Suomen Psykologiliiton jäsenet, n = 1777, 44 %) ja psykologiseen soveltuvuusarviointiin osallistuneilta (n = 193, 44 %). Tulosten mukaan 84 % suomalaisista psykologeista käyttää testejä työssään ja testaa tyypillisesti 1–4 henkilöä kuukaudessa. Suomessa testataan arviolta noin 230 000 henkilöä vuodessa, mikä vastaa noin 5 % väestöstä. Testatut olivat osallistuneet keskimäärin neljään testaukseen. Testejä hyödynnetään asiakassuhteen tai hoitoprosessin kaikissa vaiheissa ja kaiken ikäisten asiakkaiden parissa, pääosin yksilöitä tutkittaessa. Yleisimmät perusteet testien käyttämiseen ovat diagnoosin asettaminen tai varmistaminen, työkyvyn arviointi ja oppimisvaikeuk sien tutkiminen. Vastauksista heijastuu psykologisten testien erittäin monipuolinen hyödyntämismahdollisuus, vaikkakin käyttötarkoitukset kasaantuvat vahvasti muutamaan käyttötilanteeseen. Useimmin testejä käytetään luokittelutyyppisesti ja toiseksi useimmin asiakkaan itseymmärryksen lisäämiseksi. Aihealueissa ja käyttötarkoituksissa näkyy suomalaisten psykologien pysytteleminen hyvin asianmukaisissa ja ammattimaisissa rajoissa testien käytössä. Käytössä on 297 erilaista testiä. Tavallisimmat testit ovat WAIS, WISC, WZT, Ro, Nepsy, WMS, WPPSI, BDI, Lukilasse ja PRF. Keskimäärin psykologin työkalupakista löytyy seitsemän testiä. Suosituimpien 50 testin joukosta lähes kolmannes on projektiivisia persoonallisuustestejä. Suomen kärkilista muistuttaa kansainvälisen vertailun tuottamaa perusrakennetta testityyppien suhteen, mutta yksittäisten testien valinnoissa on kansallisia ominaispiirteitä. Testaavien ja ei-testaavien psykologien uskomukset testeistä ja testaamisesta eroavat toisistaan useissa kohdin. Testaajiin verrattuna ei-testaavien uskomukset ilmaisevat vahvemmin negatiivisten ominaisuuk sien liittämistä testeihin ja niiden käyttöön. Testattujen vastaukset eivät ilmaise erityisen voimakkaita testeihin ja testaamiseen kohdistuvia uskomuksia, toisin kuin tehdyn lehtiotsikkokatsauksen ja julkisen keskustelun perusteella voisi olettaa. Voimakkaimmin he uskovat siihen, että testaukseen osallistumisen pitää aina olla vapaaehtoista ja ettei psykologisiin testeihin liity mitään salaperäistä. Testien oikeudenmukaisuuteen testatut uskovat hieman asteikon keskitasoa vahvemmin, tieteellisyyteen tätä enemmän, mutta luotettavuuteen selvästi tätä vähemmän. Vastaajaryhmästä riippuen yksittäiset uskomukset jäsentyvät eri tavoin painottuviksi kokonaisuuksiksi, jotka heijastavat vastaajaryhmien olennaisiksi kokemia aiheita. Testaaville psykologeille ominaisia uskomuskokonaisuuksia ovat luottamus testien vankkaan perustaan sekä testien positiivinen arvostus, joihin uskotaan vahvasti. Ei-testaavien uskomuksissa ominaisen kokonaisuuden muodostaa testien paljastuskykyyn liittyvä kokonaisuus. Testattujen kaksi ominaista uskomuskokonaisuutta ovat testejä kohtaan tunnettu luottamus ja testaamisen turvallisuus, joihin molempiin he uskovat asteikon keskitasoa enemmän. Psykologit arvioivat, että eettiset ja praktiset ohjeet toteutuvat yhtä hyvin. Sen sijaan testatut kokevat praktisten ohjeiden toteutuvan selvästi heikommin kuin eettiset ohjeet. Psykologit arvioivat ohjeiden toteutumisen keskimäärin selvästi paremmaksi (x = 4,02 / 5) kuin testatut (x = 3,66 / 5). Parhaiten toteutuvat testitulosten luottamuksellisuutta sekä testitilanteiden käytännön toteutusta ja ilmapiiriä koskevat ohjeet, joita sekä psykologit että testatut arvioivat toteutettavan erittäin hyvin (keskiarvot > 4,7 / 5). Psykologit raportoivat lisäksi arvioinnin kokonaisvaltaisuutta ja testatut testauksen vahingoittamattomuutta koskevien ohjeiden toteutuvan hyvin. Heikoimmin toteutuvat sekä psykologien että testattujen mukaan ohjeet kommunikoinnista testattavien kanssa ja informaation jakamisesta heille. Testatut katsovat testauksesta sopimisessa ja suullisen palautteen saamisessa olevan suurimmat puutteet. Psykologit puolestaan arvioivat testien teknisen laadun tuntemiseen ja varmistamiseen sekä puutteellisten testien käytön välttämiseen liittyvien ohjeiden toteutumisessa olevan puutteita. Testien käyttöä sääntelevät ohjeistot eivät ole psykologeille erityisen tuttuja. Kaikkien ohjekokonaisuuksien parempaan noudattamiseen ovat yhteydessä psykologin pidempi työkokemus, ohjeistojen tuntemus ja arvostus sekä työpaikalla testaukseen käytössä olevat väline- ja tilaresurssit. Psykologin korkea testien arvostus on negatiivisesti yhteydessä testien teknisen laadun varmistamiseen sekä arviointitarvelähtöiseen testaamiseen liittyvien ohjeiden noudattamiseen. Ohjeet toteutuvat sovellusaloilla eri tavoin, mutta alasta riippumatta luottamuksellisuus ja kokonaisvaltainen arviointi toteutuvat yhtä hyvin. Työja organisaatiopsykologien ja soveltuvuusarvioinnissa käyneiden testattujen tulosten vertailussa tulee esiin selkeä käsitysero koskien testitilanteen turvallisen ilmapiirin luomista ja jännityksen vähentämistä koskevien ohjeiden toteuttamista. Merkittävä ero on myös osapuolten käsityksissä siitä, onko testituloksia tulkittaessa otettu huomioon muu testattavasta saatavilla oleva tieto. Osapuolten arviot eroavat myös koskien kommunikointia ja informaation jakoa kuvaavien ohjeiden toteutumista. Ohjeiden toteutumista kuvaavia tuloksia tarkasteltaessa on huomattava, että psykologien vastaukset perustuvat heidän ammatilliseen refl ektioonsa ja itsearviointeihinsa ja testattujen vastaukset koskevat tässä pääasiassa yhtä testauskokemusta. Testattujen kokemuksiin erilaisten ohjekokonaisuuksien toteutumisesta ovat yhteydessä useat välittävät tekijät. Ennakko-odotukset ovat yhteydessä useimmin kokemukseen ohjeiden toteutumisesta, kun taas mahdolliset aiemmat valintapäätökset työpaikan saamisesta eivät ole yhteydessä yhteenkään kokonaisuuteen. Testausprosessin miellyttävyyden kokemus on yhteydessä viiden ohjekokonaisuuden toteutumiseen: kommunikointi ja informaationjako, testijärjestelyt ja -ilmapiiri, testauksesta sopiminen, luottamuksellisuus ja vahingoittamattomuus sekä keskustelu yhteys. Testattujen uskomukset testien käytön turvallisuudesta ovat yhteydessä kokemukseen kommunikaation, informaation jaon ja testauksen vakuuttavan perustelun sekä testauksen sopimisen paremmasta onnistumisesta. Ohjeiden hyvä toteutuminen on yhteydessä testattujen aikomukseen osallistua testaukseen uudelleenkin. Suunnitellun toiminnan malli sopii hyvin selittämään testaamisesta annettujen ohjeiden noudattamista (selitysaste 39 %). Voimakkaimmin aikomusta noudattaa ohjeita selittää psykologin asenne. Subjektiivisen normin ja havaitun kontrollin selitysvoimakkuus ovat keskenään samaa tasoa. Psykologeista 90 % pyrkii noudattamaan testaamisesta annettuja ohjeita tarkasti työssään, 85 % pitää ohjeiden noudattamista hyödyllisenä ja 81 % tärkeänä. Kymmenes vastaajista kokee ohjeiden tarkan noudattamisen työssään mahdottomaksi. Testattujen kokemus prosessin laadusta eli testauksen toteutumisesta ohjeiden suuntaisesti on keskimäärin hyvä (yleisarvosanan x = 3,67 / 5). Testauksesta jäänyt kokemuksellinen loppuvaikutelma on myös selvästi myönteinen (x = 4,02 / 5). Voimakkaimmin testattavalle jäävää loppuvaikutelmaa selittävät rakenneyhtälömallissa ennakko-odotukset, yleisarvosana, suoriutumismotivaatio, valintapäätös, tyytyväisyys omaan suoriutumiseen sekä suullisen palautteen saaminen. Testatuille jäänyt loppuvaikutelma puolestaan selittää luottamusta testaamiseen kuvaavaa uskomuskokonaisuutta. Mallin selitysaste on 53 % ja tunnuslukujen perusteella sen sopivuus on erittäin hyvä. Tutkimus tuo esiin useita myönteisiä havaintoja suomalaisen testien käytön laadukkuudesta. Merkittävimmät puutteet näyttävät liittyvän testaajien ja testattavien väliseen kommunikointiin ja informaation jakoon. Pohdinnassa käsitellään tätä kysymystä ja nostetaan esiin myös testatta vien aktiivisuuden vaatimus tiedonhankkimisessa sekä esitetään neuvo: Kysy! Kerro! Lisäksi pohditaan mahdollisuuksia toteuttaa ohjeita tarkasti erittäin vaihtelevissa testaustilanteissa, asiakasryhmissä ja työympäristöissä sekä nostetaan esiin testattavien oikeuksien vastapainona myös heidän velvollisuutensa testaamisen laadun edistäjinä.