35 resultados para 146-892C
Resumo:
Pehr Kalm toimi Turun akatemian luonnonhistorian ja talousopin professorina vuodesta 1747. Hänen johdollaan julkaistiin 146 väitöskirjaa, useimmat hänen itsensä kirjoittamina. Noin kaksi kolmannesta niistä on kirjoitettu ruotsiksi, muut latinaksi. Väitöksien joukossa on usieta pitäjien, kaupunkien ja maakuntien kuvauksia sekä maataloutta ja metsänhoitoa käsitteleviä töitä. Latinankielisistä väitöskirjoista monet ovat luonteeltaan teoreettisempia.
Resumo:
Kirjallisuuden professori V. A. Koskenniemen (1885-1962) kirjakokoelma säilytetään erillisenä kokoelmana Turun yliopiston pääkirjaston Koskenniemi-huoneessa. Kokoelmaan kuuluu n. 2800 nidettä, suurin osa kaunokirjallisuutta, erityisesti suomalainen lyriikka, kirjallisuudentutkimusta ja estetiikka. Kokoelmassa on runsaasti omistuskirjoituksia V. A. Koskenniemelle. Kokoelmassa on myös 10 kpl. V. A. Koskenniemen omaa käsikirjoitusta sidottuina. (käsikirjoitusliuskat sidottu kirjoiksi): Elegioja ynnä muita runoja. Teoksen käsikirjoitus. 120 s., Ilm. Kootut teokset I. Porvoo 1955, s. 145-243; Hannu. Erään nuoruuden runoelma. Teoksen käsikirjoitus. 73 s., ilm. WSOY, Porvoo 1913; Hiilivalkea. Teoksen käsikirjoitus. 57 s., Ilm. Kootut teokset I. Porvoo 1955, s. 93-144; Kevätilta Quartier Latinissa. Parisin muistelmia. Teoksen käsikirjoitus. 210 s., Ilm. Kootut teokset V. Porvoo 1955, s. 5-51; Konsuli Brennerin jälkikesä. Romaani. Teoksen käsikirjoitus. 259 s., Ilm. Kootut teokset IV. Porvoo 1955, s. 5-161; Lyyra ja paimenhuilu. Runosuomennoksia. Teoksen käsikirjoitus. 109 s., Ilm. Kootut teokset II. Porvoo 1955, s. 303-362; Nuori Anssi. Teoksen käsikirjoitus. 28 s., Ilm. nimellä Nuori Anssi Porvoo 1918 ja Kootut teokset II. Porvoo 1955, s. 283-301; Runon kaupunkeja ynnä muita kirjoitelmia. Teoksen käsikirjoitus. 330 s., Ilm. Kootut teokset V Porvoo 1955, s. 53-155; Sydän ja kuolema. Elegioja, lauluja ja epitaafeja. Teoksen käsikirjoitus. 105 s., Ilm. Kootut teokset I. Porvoo 1955, s. 203-243; Uusia runoja. Teoksen käsikirjoitus. 146 s., Ilm. Kootut teokset I, Porvoo 1955, s. 245-309. Kokoelma on osittain luetteloimaton, melkein 1300 nidettä löytyy Volter-tietokannasta.
Resumo:
Samlingen med signum HB Ib finns vid huvudbiblioteket och innehåller böcker, småskrifter och kataloger om böcker och om bibliotek. Bok- och biblioteksväsen har särskilt intresserat bibliotekets överbibliotekarier och detta har gjort att samlingen vid huvudbiblioteket blivit mycket omfattande, över 13.600 titlar, genom ett aktivt anskaffande av speciellt utländskt material som komplement till den litteratur som från och med år 1919 erhållits som friexemplar. Huvudbibliotekets systematiska kortkatalog som går till år 1980 är finindelad i klasserna HB Ib1 – HB Ib7. HB Ib1 Bok- och biblioteksväsen, allmänt period / antal titlar -1899 / 26 1900-49 / 184 1950-59 / 155 1960-69 / 144 1970-79 / 283 HB Ib2a Bibliografier, allmänt -1899 / 39 1900-49 / 77 1950-59 / 58 1960-69 / 149 1970-79 / 152 HB Ib2b Bibliografier enligt bibliotekets klassifikationssystem -1899 / 69 1900-49 / 168 1950-59 / 168 1960-69 / 451 1970-79 / 719 HB Ib2c Bibliografier, länder -1899 / 180 1900-49 / 497 1950-59 / 190 1960-69 / 283 1970-79 / 208 HB Ib2d Bibliografier, personbibliografier -1899 / 5 1900-49 / 117 1950-59 / 72 1960-69 / 146 1970-79 / 161 HB Ib3 Bibliotek -1899 / 162 1900-49 / 949 1950-59 / 292 1960-69 / 533 1970-79 / 968 HB Ib4 Arkiv, arkivteknik, organisation -1899 / 17 1900-49 / 69 1950-59 / 25 1960-69 / 58 1970-79 / 82 HB Ib5 Bokhandel, förlag, antikvariat -1899 / 62 1900-49 / 235 1950-59 / 71 1960-69 / 81 1970-79 / 77 HB Ib6a Bokväsen, allmänt -1899 / -- 1900-49 / 2 1950-59 / 2 1960-69 / 6 1970-79 / 18 HB Ib6a Bokväsen, bibliofili -1899 / 8 1900-49 / 35 1950-59 / 8 1960-69 / 4 1970-79 / 5 HB Ib6b Bokväsen, boktryckeri, bokhistoria -1899 / 89 1900-49 / 295 1950-59 / 119 1960-69 / 139 1970-79 / 104 HB Ib6d Bokväsen, bokbindning -1899 / 4 1900-49 / 30 1950-59 / 5 1960-69 / 13 1970-79 / 13 HB Ib6e Bokväsen, exlibris -1899 / 5 1900-49 / 34 1950-59 / 5 1960-69 / 9 1970-79 / 7 HB Ib7 Utställningskataloger -1899 / 4 1900-49 / 55 1950-59 / 66 1960-69 / 49 1970-79 / 41 Från och med år 1980 har litteraturen om bok- och biblioteksväsen införts i Alma utan finfördelning, dvs allt material mellan åren 1980 och 1999 har ett gemensamt signum, HB Ib. Från och med år 2000 ingår litteraturen om bok- och biblioteksväsen vid huvudbiblioteket i en numerus currens-samling. Sökning i Alma med ämnesord ger litteratur vid hela akademibiblioteket.
Resumo:
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajan tutkimustiedon käyttöä sisätautien vuodeosastolla. Tutkimuksessa selvitettiin sairaanhoitajien käsitteellisen, instrumentaalisen ja symbolisen tutkimustiedon käytön lisäksi tiedonhakukanavia, lukutottumuksia ja sairaanhoitajien tutkimustiedon käyttöä edistäviä tekijöitä. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä oli kysely. Kohderyhmä muodostui yhden sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 13 suomenkielisestä sisätautivuodeosastosta ja niillä toimivista sairaanhoitajan ammattitutkinnon suorittaneista vakituisista ja yli yhden kuukauden sijaisuuksissa olevista sairaanhoitajista ja apulaisosastonhoitajista (n = 146). Vastausprosentti oli 69 %. Kyselylomake koostui 46 strukturoidusta väittämästä ja seitsemästä avoimesta kysymyksestä. Aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS 15.0 -ohjelmalla ja avointen kysymysten vastaukset sisällön analyysin avulla. Tilastollisina testeinä käytettiin yhden otoksen t-testiä, yksisuuntaista varianssianalyysiä, korrelaatiota, ristiintaulukointia sekä sijainnin ja hajonnan tunnuslukuja. Tutkimustiedon käsitteellisestä, instrumentaalisesta ja symbolisesta käytöstä, tiedonhakukanavien käytöstä ja lukutottumuksista muodostettiin summamuuttujat, joita tarkasteltiin suhteessa taustamuuttujiin. Sairaanhoitajan tutkimustiedon käyttö oli ensisijaisesti instrumentaalista. Sairaanhoitajat pitivät tiedonhakua keskeisenä osana työtään ja tietoa haettiin ensisijaisesti ongelmanratkaisuun. Suomalaisia hoitotieteellisiä tutkimuksia seuraava sairaanhoitaja keskusteli myös useimmin kollegan kanssa tieteellisistä tutkimuksista ja käytti vapaa-aikaansa tiedonhakuun kuin muut sairaanhoitajat. Sairaanhoitajan tiedonhakukanavat olivat ensisijaisesti Terveysportti, Ohjepankki ja internet. Cochrane- ja Cinahl-tietokantojen käyttö oli harvinaista. Sairaanhoitaja luki säännöllisesti Tehy- ja Sairaanhoitaja-lehtiä ja useita suomenkielisiä oman erikoisalansa julkaisuja, mutta hoitotieteellisten julkaisujen ja ulkomaisten hoitotieteellisten julkaisujen lukeminen oli harvinaista. Sairaanhoitajat olivat käyttäneet viimeisen vuoden aikana eniten hoitotyön kehittämiseen, sairaalahygieniaan, lääkehoitoon ja Käypä hoito -suosituksiin liittyvää tutkimustietoa. Sairaanhoitajan tutkimustiedon käyttöä edistivät eniten internetin ja erilaisten tietoteknisten sovellutuksien ohella koulutus ja organisaation liittyvät tekijät. Työkokemuksella oli yhteyttä tutkimustiedon käyttöön. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa täydennyskoulutusta. Sairaanhoitajat tarvitsevat täydennyskoulutusta tiedonhakukanavien käyttöön, tutkimusten lukemiseen ja niiden kriittiseen arviointiin.
Resumo:
Soitinnus: lauluääni, piano.
Resumo:
Invocatio: D.A.G.
Resumo:
Arkit: 1 arkintunnukseton lehti, A4 B1.
Resumo:
The goal of the study was to analyse orthodontic care in Finnish health centres with special reference to the delivery, outcome and costs of treatment. Public orthodontic care was studied by two questionnaires sent to the chief dental officers of all health centres (n = 276) and to all specialist orthodontists in Finland (n = 146). The large regional variation was mentioned by the orthodontists as the most important factor requiring improvement. Orthodontic practices and outcome were studied in eight Finnish municipal health centres representing early and late timing of treatment. A random sample of 16- and 18-year-olds (n = 1109) living in these municipalities was examined for acceptability of occlusion with the Occlusal Morphology and Function Index (OMFI). In acceptability of occlusion, only minor differences were found between the two timing groups. The percentage of subjects with acceptable morphology was higher among untreated than among treated adolescents. The costs of orthodontic care were estimated among the adolescents with a treatment history. The mean appliance costs were higher in the late, and the mean visit costs higher in the early timing group. The cost-effectiveness of orthodontic services differed among the health centres, but was almost equal in the two timing groups. National guidelines and delegation of orthodontic tasks were suggested as the tools for reducing the variation among the health centres. In the eight health centres, considerable variation was found in acceptability of occlusion and in cost-effectiveness of services. The cost-effectiveness was not directly connected with the timing of treatment.