Le discours journalistique numérique : des informations institutionnalisées et personnalisées.Facebook et la vie privée mis en scène dans Le Monde.fr

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan, miten digitaalinen uutisdiskurssi esittää yhteiskunnallisia tapahtumia ja toimijoita. Tutkielmassa käytetään ranskankielistä käsitettä mise en scène kuvaamaan, kuinka mediatekstit ovat aina kirjoittajansa luomia representaatioita eli esityksiä raportoidusta tapahtumasta sekä viestintätilanteesta itsestään. Työn aineisto koostuu Le Monden verkkolehdessä syksyllä 2012 julkaistuista uutisartikkeleista ja blogiteksteistä, jotka käsittelevät Facebookiin kohdistuvia tietoturvaepäilyjä. Työssä vertaillaan, miten eri toimijat – erityisesti Facebook ja sen käyttäjät – esitetään näissä kahdessa eri tekstilajissa ja miten kirjoittaja esittää itsensä ja yleisönsä. Tavoitteena on tarkastella digitaalisen uutisdiskurssin diskursiivisia käytänteitä ja niiden monimuotoistumista sosiaalisten medioiden yleistymisen myötä. Tutkielman teoreettinen viitekehys ja analyysimenetelmä pohjautuvat Fairclough’n (1992, 2003) kriittiseen diskurssianalyysiin ja ranskalaisten diskurssianalyytikoiden, erityisesti Charaudeaun (2005), Moirandin (2007) ja Kerbrat-Orecchionin (2002), töihin. Tutkielmassa mediadiskurssi nähdään sosiaalisena vuorovaikutuksena, jota analysoitaessa on otettava huomioon tekstien kielellisten piirteiden lisäksi viestintätilanne ja laajempi sosiokulttuurinen konteksti. Analyysin perusteella Le Monden uutisartikkelit ja blogit voidaan nähdä kahtena hyvin erilaisena tekstilajina, jotka täydentävät toisiaan. Uutisartikkelit pyrkivät neutraaliin raportointiin, josta puuttuvat viittaukset viestintätilanteeseen eli kirjoittajaan ja yleisöön. Tällöin lopputulos on näennäisen objektiivinen. Analysoidut uutisartikkelit keskittyvät toisintamaan virallisten lähteiden laatimia tiedotteita. Niiden rinnalla julkaistut blogit taas tuovat esille sekä yksittäisten toimittajien että yleisöjäsenten näkökulmia yhteiskunnallisiin tapahtumiin. Blogien viestintä perustuu kirjoittajan eksplisiittiseen läsnäoloon tekstissä ja vuorovaikutukseen lukijan kanssa. Kun vuorovaikutustilanne tuotiin blogeissa selvästi esille ja osaksi uutisointia, yleisöstä, kirjoittajasta sekä mediasta tuli osallisia raportoituihin tapahtumiin. Analyysin perusteella näyttää siis siltä, että digitaalista uutisdiskurssia luonnehtii toisaalta informaation institutionalisoituminen uutisartikkeleissa ja toisaalta uutisoinnin yksilökohtaistuminen blogien myötä.

Jules Vernen romaanin Le Tour du monde en 80 jours neljä suomennosta uudelleenkääntämisen näkökulmasta

Tutkielmassa vertaillaan neljää Jules Vernen romaanin Le Tour de monde en 80 jours eriaikaista suomennosta uudelleenkääntämisen näkökulmasta. Suomennokset on julkaistu vuosina 1874, 1901, 1956 ja 2008. Tutkimuksen yhtenä tarkoituksena oli selvittää, toteutuuko suomennoksissa uudelleenkääntämishypoteesi, jonka mukaan teoksen ensimmäinen käännös on aina eniten kohdetekstisuuntautunut, ja uudet käännökset puolestaan palaavat lähemmäs lähdetekstiä. Toisena tarkoituksena oli selvittää, onko tutkielmassa ensyklopedisiksi tekstijaksoiksi nimitetyt alkuteoksen kohdat käännetty eri tavalla kuin muut kohdat sen suhteen, miten lähellä käännökset ovat lähdetekstiä. Ensyklopedisissa tekstijaksoissa lukijalle annetaan tietoa erilaisista aiheista varsinaisen kerronnan ulkopuolella. Läheisyys lähdetekstiin määriteltiin niin, että käännös on sitä lähempänä lähdetekstiä, mitä vähemmän siitä on löydettävissä poikkeamia lähdetekstistä. Vertailussa keskityttiin ennen kaikkea siihen, miten lähdetekstin sisältö on mukana käännöksessä. Käännösten analysoimiseen sovellettiin hiukan muunneltuna Andrew Chestermanin pragmaattisten strategioiden luokittelua, joka on yksi Chestermanin laajemman käännösstrategioiden luokittelun alaluokka. Tutkimuksessa kävi ilmi, että käännöksistä ensimmäinen oli kaikkien kauimpana lähdetekstistä, kun taas järjestyksessä toinen käännös oli lähimpänä sitä. Kolmas ja neljäs käännös poikkesivat lähdetekstistä jonkin verran enemmän kuin toinen, mutta selvästi vähemmän kuin ensimmäinen. Näin ollen tulokset eivät kokonaisuudessaan tue uudelleenkääntämishypoteesia. Tutkimuksessa kävi ilmi myös se, että vuosien 1874 ja 1901 suomennoksissa ensyklopediset tekstijaksot oli käännetty jonkin verran tarkemmin lähdetekstin mukaisesti kuin muut tekstijaksot, kun taas vuosien 1956 ja 2008 suomennoksissa ensyklopedisten jaksojen käännökset poikkesivat lähdetekstistä huomattavasti useammin kuin muiden tekstijaksojen käännökset.