Yritys myyntikuntoon

Tähän oppaaseen on koottu omistajanvaihdosta harkitsevien yrittäjien tyypillisimmät kysymykset heidän ryhtyessään suunnittelemaan yrityksensä omistajanvaihdosta. Nämä yleisimmin kysytyt kysymykset sekä niihin yleisesti annetut vastaukset kuvastavat hyvin omistajanvaihdoksen monitahoisuutta. Yhtä ainoaa oikeaa tapaa ei ole, vaan jokainen tapaus on ainutkertainen ja yksilöllinen. Toivottavasti tämä opas aktivoi aloittamaan omistajanvaihdoksen suunnittelun ja on apuna rakentaessanne sekä yrityksenne että omaa henkilökohtaista tulevaisuuttanne. Oppaan on toteuttanut työ- ja elinkeinoministeriö osana valtakunnallista omistajanvaihdosten koordinointihanketta.

Suomi-kuvaa 1800-luvun alusta

Kirjallisuusarvostelu

Emotional intelligence and multicultural project leadership in Finnish-Chinese MNC context

The main goal of this thesis was to examine how the emotional intelligence skills and multicultural project leadership style of a project manager interrelate and affect the success of a project. The research methods used are literature review in theoretical part of the thesis and semi-structured interviews in empirical part of the thesis. This study is a single case study i.e. one case company was selected to be the secondary level of analysis. Within the case company, four project managers were selected as research units to form the primary level of analysis. Literature review formed the basis for the empirical research and the interview questions were derived from the literature. Findings from the interviews were mirrored against the literature review findings, based on which both conclusions and generalisations could be made. Thus, both deductive and inductive methods were utilised to get more complete picture about the research topic. In the first part of the literature review the general leadership theories and the project leadership terminology are introduced as a background for the concept of emotional intelligence and the integrated leadership model. Emotional intelligence and its interrelation to different leadership concepts are discussed during the literature review. Chinese cultural aspects affecting the way of making business, and the multicultural leadership styles of the Finnish project managers are introduced in the following part of the literature review. It was found that the most successfully used multicultural leadership styles in Finnish-Chinese context are synergistic and polycentric, and these require emotional intelligence skills. In the empirical part on this thesis the findings from the semi-structured interviews are introduced, discussed and analysed. Interviews were done in private meeting rooms, and they were recorded and transcripted to add reliability and validity. Although the sample was only four project managers, the results show that the sample is quite saturated as the responses to several questions followed the same pattern. It was found that Finnish project managers in the case company are democratic and take cultural differences into account in their project leadership. Both synergistic and polycentric leadership styles are used with Chinese team members. Emotional intelligence capabilities and the emphasis of those differ a bit depending on the interviewee. Though, the results show that EI skills and the multicultural project leadership style used in Chinese context are interrelated. The findings from the literature review and the empirical research in this thesis are similar. Though, there is need for further research as the sample was small, and this thesis is a single case study. It is recommendable to make a multi-company study with larger sample of project managers. Also multi-industry perspective is recommendable for further research.

Organisaation ohjaus uuden talouden yrityksessä : case pieni suomalainen startup-yritys

Tutkimuksen aihealueita ovat organisaation ohjaus, uuden talouden yritykset ja johdon laskentajärjestelmät. Tutkimuksen tavoitteena on saada kattava ymmärrys siitä, miten organisaatiota ohjataan uuden talouden yrityksessä. Organisaation ohjauksen kokonaisuuden katsotaan koostuvan muodollisista ohjausjärjestelmistä ja epämuodollisesta ohjauksesta. Tutkimuksen taustalla on myös perinteisen vuosibudjetoinnin kritiikki, jonka mukaan se suoriutuu heikosti epävarmassa toimintaympäristössä. Vaikka uuden talouden yrityksiä leimaa sekä sisäinen että ulkoinen epävarmuus, on budjetointi kuitenkin niiden yleisimmin käyttämä johdon laskentajärjestelmä. Budjetointi uuden talouden yrityksessä saa kuitenkin vuosibudjetoinnista poikkeavia muotoja, ja usein kyseessä onkin rullaava ennustaminen. Tutkimus edustaa toiminta-analyyttistä tutkimusotetta, ja se toteutettiin case-tutkimuksena pienessä suomalaisessa startup-yrityksessä. Case-yritys oli erinomainen tutkimuskohde tutkimuksen tavoitteet huomioon ottaen. Tutkimuksen havaintoaineisto koostuu pitkälti tutkijan omista havainnoista case-yrityksessä yli vuoden kestäneen työsuhteen ajalta, mutta aineistoon sisältyy myös case-yrityksen sisäisiä raportteja sekä avainhenkilöille tehtyjä teemahaastatteluita. Aineiston analyysissä käytettiin aiempaa tutkimusta uuden talouden yrityksistä ja johdon laskentajärjestelmistä, ja tutkimuksen teoreettisen viitekehyksenä Simonsin (1994) mallia organisaation ohjausjärjestelmistä. Tutkimuksen tulokset vahvistavat pitkälti aiemman tutkimuksen havaintoja uuden talouden yritysten ominaisuuksista ja näiden ohjausjärjestelmien käytöstä, mutta myös eroja havaittiin. Aiemmasta tutkimuksesta poiketen case-yrityksessä tehtiin mm. huolellista strategiatyötä. Vuosibudjetit johdettiin strategiasta hyvin yksityiskohtaisesti. Budjetointi on usein ainoa laskentajärjestelmä pienessä uuden talouden yrityksessä. Sen merkitys erityisesti rullaavan ennustamisen muodossa on hyvin suuri heikon rahoitustilanteen johdosta. Rullaavan ennustamisen tuottamat kassavirtalaskelmat voivat olla yritykselle elinehto. Rullaavaa ennustamista voidaan käyttää rinnakkaisesti perinteisen vuosibudjetoinnin kanssa. Rullaavat ennusteet toimivat myös hallitukselle tehtävän kuukausiraportoinnin perustana, ja ne muodostivat suuren osan organisaation diagnostisesta ohjauksesta. Diagnostisen ohjauksen lisäksi Simonsin (1994) mallin muut ohjausjärjestelmät olivat case-yrityksessä käytettyjä, mutta ei aina erityisen muodollisesti. Uskomusjärjestelmä ja interaktiivinen järjestelmä ovat uuden talouden yritysten suoriutumiselle avainasemassa. Myös epämuodollisella ohjauksella on merkittävä rooli uuden talouden yrityksen organisaation ohjauksessa, ja sillä voidaan korvata ohjausjärjestelmien muodollisuuden puutetta.

Esimiestyön kehittäminen organisaation tehokkuuden lisäämiseksi oppivan organisaation keinoin : Case: Finanssialan yritys

Organisaatiot kilpailevat markkinoilla osaamisellaan, osaajillaan sekä näiden kautta menestymisellä. Se, miten tehokkaasti organisaatiossa oleva osaaminen hyödynnetään käyttöön, riippuu johtamistavasta ja esimiehen tavasta toimia omassa asemassaan. Oppivan organisaation malli perustuu oppivan yksilön kautta oppivan organisaation luomiseen. Se pyrkii jatkuvaan oppimiseen, toimintatapojen kehittämiseen sekä henkilöstön osallistamiseen tavoitteenaan reagoida nopeasti jatkuvan muutoksen haasteeseen. Toiminnan jatkuvalla kehittämisellä pyritään organisaation tehokkuuden lisäämiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälainen vaikutus esimiehellä on organisaation tehokkuuden lisäämisessä. Tutkimuksen kautta pyrittiin selvittämään esimiestyön merkitystä tehokkuuden saavuttamisessa ja sitä, miten tehokkuutta voitaisiin lisätä entisestään oppivan organisaation mallia hyödyntämällä. Tutkimuksen toimeksiantajana oli Suomessa toimiva finanssialan yritys. Tutkimuksessa selvitettiin yrityksessä tehdyn kehittämishankkeen mahdollisia vaikutuksia esimiestyön arviointeihin ja sitä kautta yrityksen ulkoiseen ja sisäiseen tehokkuuteen. Päätutkimuskysymyksenä oli: Miten esimiehen kehittyminen edistää organisaation tehokkuutta case organisaatiossa? Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena case tutkimuksena. Tutkimuksen empiirinen osa oli kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa tutkimuksen primaariaineisto kerättiin case organisaatioon tehtyjen teemahaastattelujen kautta. Tutkimuksen toisessa vaiheessa sekundaariaineistona käytettiin case organisaation henkilöstötutkimusten tuloksia vuosilta 2011 ja 2013. Case organisaation ulkoista ja sisäistä tehokkuutta tarkasteltiin taloudellisten lukujen ja case organisaation asiakastyytyväisyysmittareita hyödyntämällä. Tutkimuksessa esimiehen roolia tarkasteltiin oppiva organisaatio-mallin keskeisten teemojen kautta. Tutkimuksessa selvisi, että esimiestyöllä on merkitystä organisaation tehokkuuden tavoittelussa. Esimiehen ja alaisen välisessä suhteessa vaikuttavat vuorovaikutus, motivaatio, sitoutuminen, toimivat prosessit ja tiimityö. Näillä tekijöillä näyttäisi olevan vaikutusta myös asiakkaan ja toimihenkilön välisessä kohtaamisessa ja ulkoisen tehokkuuden syntymisessä. Case organisaation kehittämishankkeen vaikutuksia tarkasteltaessa lähiesimiestyöhön oltiin tyytyväisiä, mutta organisaatiotasoinen vuorovaikuttaminen ja muutosjohtaminen näyttäisi vaativan kehittämistoimenpiteitä.

Suomi /

1 kartta :, vär. ;, 74 x 46 cm

Suomi Finland = Finnland = Finlande

1 kartta :, vär. ;, 41,6 x 29,8 cm, lehti 45 x 31,2 cm

Suomi

1 kartta :, kaksivär. ;, 31 x 22 cm

Suomi Finland

1 kartta :, vär. ;, 74 x 47 cm

Suomi Finland

1 kartta :, vär. ;, 74 x 47 cm

Suomi Finland = Finlande

1 kartta :, vär. ;, 63 x 47 cm

Suomi Finland

1 kartta :, vär. ;, 62,6 x 42 cm, lehti 67 x 46 cm

[Suomi] : [tilastokartta]

1 kartta ;, 63 x 44 cm, 1:2000000