Suomalaisesta tutkimusretkestä Sodankylään ja Kultalaan vuosina 1882-83 ja 1883-84, ynnä kuvaelmia Lapista - [Kansi]

Helsinki : G.W. Edlund 1885, J.C. Frenckell ja Poika

Fänrik Ståls sägner

Helsingfors : G. W. Edlund 1883 : Stockholm, Central-tryckeriet

Suomen suruisen kansan, ynnä Pohjan peräläisten, Waikia walitus-runo...

Teos kuulunut Turun Akatemian kirjastolle; pelastunut Turun palosta 1827.

Vyborg

Sanktpeterburg 1766

Vänrikki Stoolin tarinat - [Kansi]

Kuvat piirtänyt Albert Edelfelt. - Kirja ilmestyi 10 vihkona

Sagor : af Z. Topelius - [Bilder] - Första samlingen (0001)

1 Helsingfors : A. W. Gröndahl 1847

Kahdeksan luku- ja kirjoitustaidottoman aikuisen maahanmuuttajan suomen kielen luku- ja kirjoitustaito kuuden kuukauden intensiivisen opiskelun päätteeksi

Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien kirjallisia taitoja puolen vuoden intensiivisen suomen kielen opiskelun päätteeksi. Tutkittavat aikuiset eivät ole elämänsä aikana saaneet mahdollisuutta osallistua koulutukseen tai ovat joistakin muista syistä jääneet koulutuksen ulkopuolelle. Tutkimus selvittää, mitä aikuinen oppija osaa kuuden kuukauden luku- ja kirjoitustaidon opetuksen jälkeen L2-kielellä. Tutkimuksen informantteina on kahdeksan luku- ja kirjoitustaidotonta aikuista maahanmuuttajaa, jotka osallistuivat kuusi kuukautta kestäneen kurssinsa viimeisellä viikolla järjestettyyn tilaisuuteen, jossa he tekivät tutkimusta varten laaditun testin. Testi mittaa kielitaidon eri osa-alueita; kuullun ymmärtämistä, luetun ymmärtämistä, kirjoittamista ja sanaston hallintaa. Puhetaito on rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Vertailuryhmässä on puoli vuotta suomen kieltä opiskelleita luku- ja kirjoitustaitoisia maahanmuuttajia. Informanttiryhmässä puhutaan viittä ja vertailuryhmässä kahdeksaa eri äidinkieltä. Informantit ovat iältään 23–43 vuotta ja verrokit 19–48 vuotta. Tutkimus on kvalitatiivinen analyysi, jonka on tarkoitus mitata informanttien kielitaitoa ja luku- ja kirjoitustaidon osaamista tiettynä ajankohtana. Tutkimus kuuluu suomi toisena kielenä -tutkimusalaan ja kohdistuu alkeistason opiskelijoihin. Tutkimus perustuu sitä varten laadittuun testiin, joka sisältää seitsemän eri osiota. Eri osiot mittaavat kielen eri osa-alueita, ja niiden analyysi antaa kuvan informanttien kielitaidosta. Tuloksista käy ilmi informanttiryhmän heterogeenisuus. Heikoimman ja parhaimman testisuorituksen välillä on suuria eroja. Tulos osoittaa, kuinka jokainen oppija oppii yksilöllisten voimavarojensa mukaan omalla vauhdillaan. Kolme informanteista ei kykene vielä lukemaan mekaanisella tasolla, kun taas neljä informanttia osoittaa oppineensa funktionaalisen lukutaidon alkeet. Yksi informanteista osoittaa ymmärtävänsä mekaanisen lukutaidon periaatteen mutta ei vielä kykene lukemaan itsenäisesti. Tasoeroja kuvaa seuraava esimerkki: Tehtävässä 5 tuli jatkaa annettuja lauseita, joista ensimmäinen täydennettävä alkoi sanalla Puhelin. Paras oppija täydensi lauseen Puhelin SOITA ja heikoin oppija Puhelin PUNEATE TUAIEN. Suurin ongelma L2-kielellä lukemaan ja kirjoittamaan oppivilla aikuisilla näyttäisi tämän testin perusteella olevan riittämätön kielitaito, ei se, että opiskelijat eivät kykenisi oppimaan lukemista ja kirjoittamista. Kaikki tutkimukseen osallistuneet informantit vaikuttivat erittäin motivoituneilta oppimaan luku- ja kirjoitustaidon suomen kielellä. Verrokeille testi oli odotetusti helppo, ja he suoriutuivat siitä ongelmitta.

Das Landgut Monrepos in Finnland. 1804

Ludwig von Nicolay (1737-1820) oli Strassburgissa syntynyt oppinut, Venäjän hovin kotiopettaja, sittemmin salaneuvos ja Venäjän tiedeakatemian presidentti, tieteen ja taiteen suosija. Von Nicolay hankki itselleen Viipurin lähellä sijaitsevan Monrepos'n kartanon vuonna 1788. Yhdessä erään ystävänsä kanssa hän kokosi kartanoonsa merkittävän, 1700-luvun valistuskulttuuria kuvastavan kirjaston, jonka von Nicolayn jälkeläiset lahjoittivat ensimmäisen maailmansodan aikana Helsingin yliopistolle. Kartanon puistosta von Nicolay kehitti maineikkaan, englantilaistyylisen maisemapuiston. Hän kirjoitti puistosta runoteoksen Das Landgut Monrepos 1804 (St Petersburg 1806), jonka hänen poikansa Paul julkaisi uudelleen vuonna 1840. Tähän teokseen liitettiin ranskalaisen taiteilijan Jean Louis Jacottet'n puistoa esittäviä litografioita, jotka pohjautuivat tanskalaisen Christian Ferdinand Christensenin akvarelleihin.

Das Landgut Monrepos in Finnland. 1804.

Ludwig von Nicolay (1737-1820) oli Strassburgissa syntynyt oppinut, Venäjän hovin kotiopettaja, sittemmin salaneuvos ja Venäjän tiedeakatemian presidentti, tieteen ja taiteen suosija. Von Nicolay hankki itselleen Viipurin lähellä sijaitsevan Monrepos'n kartanon vuonna 1788. Yhdessä erään ystävänsä kanssa hän kokosi kartanoonsa merkittävän, 1700-luvun valistuskulttuuria kuvastavan kirjaston, jonka von Nicolayn jälkeläiset lahjoittivat ensimmäisen maailmansodan aikana Helsingin yliopistolle. Kartanon puistosta von Nicolay kehitti maineikkaan, englantilaistyylisen maisemapuiston. Hän kirjoitti puistosta runoteoksen Das Landgut Monrepos 1804 (St Petersburg 1806), jonka hänen poikansa Paul julkaisi uudelleen vuonna 1840. Tähän teokseen liitettiin ranskalaisen taiteilijan Jean Louis Jacottet'n puistoa esittäviä litografioita, jotka pohjautuivat tanskalaisen Christian Ferdinand Christensenin akvarelleihin.