Monimenetelmällinen näkökulma omaehtoisen opiskelun hyötyihin

Benefits of Lifelong Learning (BeLL) -tutkimuksen tavoitteena oli arvioida, minkälaisia laajempia hyötyjä vapaan sivistystyön tyyppisiin opintoihin osallistuminen tuottaa aikuisten elämässä kymmenessä Euroopan maassa.

Kuka minä olen? Narratiivinen näkökulma identiteetin rakentumiseen CP-vammaisten aikuisten kertomuksissa

Pro gradu -tutkielmani lähtökohtana on, että kertomukset välittävät ja rakentavat tietoa. Tarkastelen narratiivisesta näkökulmasta sitä, miten CP-vammaisten aikuisten identiteetti rakentuu kertomuksissa. Tutkimukseni taustalla on ajatus siitä, että yksilö voi tietoisesti muodostaa omaa identiteettiään kertomusten avulla. Aineisto on Invalidiliitto ry:n ja Suomen CP-liitto ry:n yhteisen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella –projektin (2007–2010) myötä kerätty elämäkerta-aineisto. Aineistoni koostuu kahdenkymmenen (20) CP-vammaisen aikuisen kertomuksesta, joissa he kertovat elämästään CP-vamman kanssa, elämänvaiheistaan ja mahdollisuuksistaan yhteiskunnassa. Etsin kertomuksista yhteneväisiä teemoja ja käytän kategorioiden muodostamisessa apuna Catherine Kohler Riessmanin (2004, 2008) huomioita narratiivisesta temaattisesta analysoinnista. Vilma Hännisen (1999) esittelemien identiteettitasojen sekä Kirsi Juhilan (2004) esiintuoman leimatun identiteetin käsitteen avulla muodostan aineistosta identiteettikategorioita. Tarkastelen kertomusten avulla, millaisia tulkintoja ja merkityksiä kirjoittajat antavat CP-vammalle ja vammaisuudelle sekä tuon esiin, millaisiin identiteettikategorioihin kirjoittajien identiteetti tulkintani mukaan sijoittuu. Vammaisten ja vammattomien välinen vastakkainasettelu nousee esiin muiden kategorisointina ja kirjoittajien omana kokemuksena, mutta aina rajanveto ei ole tarpeellista. CP-vamma rajoittaa kirjoittajia tietyissä asioissa, mutta tietyissä asioissa vamma on heille rikkaus, syntymälahja. CP-vamma ilmenee vain yhtenä ominaisuutena, ja vammaisuus on hyväksytty osaksi omaa identiteettiä. Identiteetti rakentuu kertomuksissa prosessina, sillä kirjoittajat hallitsevat erilaisia ja muuttuvia identiteettejä. Kirjoittajat rakentavat sosiaalisia identiteettejä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Henkilökohtainen elämä ja perhe rakentavat kirjoittajille identiteettiä, mutta he hallitsevat myös yhteiskunnallisella tasolla erilaisia rooleja. Identiteetit vaihtelevat myös elämäntilanteiden mukaan. Kirjoittajat vastustavat ”CP-vammaisen roolia”, sillä vamma yksinään ei määrittele heitä. Varsinkin elämässä koetut käännekohdat saivat kirjoittajat rakentamaan omaa identiteettiään uudelleen; CP-vamma saa merkityksensä identiteetin yhtenä osana. Tutkimuksestani käy ilmi, miten kirjoittajat kyseenalaistavat heille annetun leimatun identiteetin ja neuvottelevat itselleen vaihtelevia identiteettejä. Työni perusteella vamma määrittää heitä yhtä lailla kuin jokin muukin ominaisuus, sillä vammaisuuden ei koeta automaattisesti merkitsevän samaa asiaa kuin identiteetti.

Osuustoiminnallisen pankin yhteiskuntavastuu - jäsenistön näkökulma

Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja ymmärtää osuustoiminnallisen pankin yhteiskuntavastuun toteuttamista. Yhteiskuntavastuussa on kysymys vastuusta toiminnan aiheuttamista vaikutuksista sekä teoista, joilla vastataan yhteiskunnan ja sidosryhmien odotuksiin. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, mitä odotuksia jäsenistöllä on osuustoiminnallisen pankin yhteiskuntavastuusta. Tutkimus on tapaustutkimus ja kohdeyhteisönä on itsenäisesti toimiva osuuspankki. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja aineiston keräämisessä käytetään triangulaatiota. Empiirinen aineisto koostuu valmiista aineistosta, kohdeyhteisön kahden henkilöstön edustajan teemahaastatteluista sekä kyselytutkimuksesta, joka osoitettiin kohdeyhteisön jäsenistöä edustavalle edustajistolle. Jäsenistö odottaa osuustoiminnallisen pankin toimivan vastuullisesti. Osuuspankin yhteiskuntavastuussa korostuu paikallisuus sekä jäsenistön hyvinvointi. Yhteiskuntavastuullisuuden edellytyksenä pidetään toiminnan kannattavuutta, pankkipalveluiden saatavuutta sekä lakien ja säännösten noudattamista.

”Kaikkialla tarvitaan humanisteja, kunhan vain oikea näkökulma löytyy!” Tutkielma Specia ry:n humanistijäsenten työhön sijoittumisesta ja työelämävahvuuksista

Humanistien työllistymistä on tutkittu aiemmin muun muassa erilaisten yliopiston seurantatutkimusten muodossa. Tämä käsillä oleva tutkielma on toteutettu tilaustyönä ammattiliitto Specia ry:lle. Tutkielmassa tarkastellaan Specia ry:n humanistisilta aloilta valmistuneiden FM-jäsenien työhönsijoittumista, jonka lisäksi kartoitetaan heidän käsityksiään tulevaisuudessa tarvittavista työelämävahvuuksista sekä FM-tutkinnon mukanaan tuomista työelämävahvuuksista. Aineisto kerättiin helmikuussa 2016 sähköisellä Webropol kyselylomakkeella, johon vastasi yhteensä 666 Specia ry:n FM jäsentä. Koska tutkimuksen kohderyhmänä olivat generalisti-humanistit, rajattiin analyysin ulkopuolelle opettajien pedagogiset suorittaneet, luonnontieteitä pääaineinaan lukeneet sekä tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon suorittaneet vastaajat. Rajausten jälkeen tarkasteluun jäi 507 vastaajaa, joka oli 22 prosenttia mahdollisesta vastaajajoukosta. Aineistoa analysoitiin sekä kvantitatiivisesti että laadullisella sisällönanalyysilla. Tulokset teemoiteltiin ja luokiteltiin aineistosta löytyneiden yhdenmukaisuuksien perusteella ja niitä peilattiin yleisiin työelämätaitoihin sekä 2000-luvun taitoihin. Pääosin naisista koostunut vastaajajoukko oli keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja suuriin kaupunkeihin. He olivat työllistyneet melko hyvin, useimmiten ylemmiksi toimihenkilöiksi yksityiselle sektorille. Tärkeimmät tulevaisuuden työelämävahvuuksina nähtiin joustavuus, halu ja kyky jatkuvaan oppimiseen sekä vuorovaikutustaidot. Tutkinnon tarjoamista vahvuuksista tärkeimmät olivat kyky kriittiseen ja laaja-alaiseen ajatteluun sekä kokonaisuuksien hallintaan, kieli-, viestintä- ja vuorovaikutustaidot sekä kulttuurientuntemus. Humanistien laaja-alaisuutta ja moninaisuusosaamista tulisi hyödyntää uskaliaammin työelämässä ja humanistien tulisi myös itse oppia arvostamaan omaa monipuolisuuttaan.

”Kaikkialla tarvitaan humanisteja, kunhan vain oikea näkökulma löytyy!” Tutkielma Specia ry:n humanistijäsenten työhön sijoittumisesta ja työelämävahvuuksista

Humanistien työllistymistä on tutkittu aiemmin muun muassa erilaisten yliopiston seurantatutkimusten muodossa. Tämä käsillä oleva tutkielma on toteutettu tilaustyönä ammattiliitto Specia ry:lle. Tutkielmassa tarkastellaan Specia ry:n humanistisilta aloilta valmistuneiden FM-jäsenien työhönsijoittumista, jonka lisäksi kartoitetaan heidän käsityksiään tulevaisuudessa tarvittavista työelämävahvuuksista sekä FM-tutkinnon mukanaan tuomista työelämävahvuuksista. Aineisto kerättiin helmikuussa 2016 sähköisellä Webropol kyselylomakkeella, johon vastasi yhteensä 666 Specia ry:n FM jäsentä. Koska tutkimuksen kohderyhmänä olivat generalisti-humanistit, rajattiin analyysin ulkopuolelle opettajien pedagogiset suorittaneet, luonnontieteitä pääaineinaan lukeneet sekä tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon suorittaneet vastaajat. Rajausten jälkeen tarkasteluun jäi 507 vastaajaa, joka oli 22 prosenttia mahdollisesta vastaajajoukosta. Aineistoa analysoitiin sekä kvantitatiivisesti että laadullisella sisällönanalyysilla. Tulokset teemoiteltiin ja luokiteltiin aineistosta löytyneiden yhdenmukaisuuksien perusteella ja niitä peilattiin yleisiin työelämätaitoihin sekä 2000-luvun taitoihin. Pääosin naisista koostunut vastaajajoukko oli keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja suuriin kaupunkeihin. He olivat työllistyneet melko hyvin, useimmiten ylemmiksi toimihenkilöiksi yksityiselle sektorille. Tärkeimmät tulevaisuuden työelämävahvuuksina nähtiin joustavuus, halu ja kyky jatkuvaan oppimiseen sekä vuorovaikutustaidot. Tutkinnon tarjoamista vahvuuksista tärkeimmät olivat kyky kriittiseen ja laaja-alaiseen ajatteluun sekä kokonaisuuksien hallintaan, kieli-, viestintä- ja vuorovaikutustaidot sekä kulttuurientuntemus. Humanistien laaja-alaisuutta ja moninaisuusosaamista tulisi hyödyntää uskaliaammin työelämässä ja humanistien tulisi myös itse oppia arvostamaan omaa monipuolisuuttaan.

”Kaikkialla tarvitaan humanisteja, kunhan vain oikea näkökulma löytyy!” Tutkielma Specia ry:n humanistijäsenten työhön sijoittumisesta ja työelämävahvuuksista

Humanistien työllistymistä on tutkittu aiemmin muun muassa erilaisten yliopiston seurantatutkimusten muodossa. Tämä käsillä oleva tutkielma on toteutettu tilaustyönä ammattiliitto Specia ry:lle. Tutkielmassa tarkastellaan Specia ry:n humanistisilta aloilta valmistuneiden FM-jäsenien työhönsijoittumista, jonka lisäksi kartoitetaan heidän käsityksiään tulevaisuudessa tarvittavista työelämävahvuuksista sekä FM-tutkinnon mukanaan tuomista työelämävahvuuksista. Aineisto kerättiin helmikuussa 2016 sähköisellä Webropol kyselylomakkeella, johon vastasi yhteensä 666 Specia ry:n FM jäsentä. Koska tutkimuksen kohderyhmänä olivat generalisti-humanistit, rajattiin analyysin ulkopuolelle opettajien pedagogiset suorittaneet, luonnontieteitä pääaineinaan lukeneet sekä tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon suorittaneet vastaajat. Rajausten jälkeen tarkasteluun jäi 507 vastaajaa, joka oli 22 prosenttia mahdollisesta vastaajajoukosta. Aineistoa analysoitiin sekä kvantitatiivisesti että laadullisella sisällönanalyysilla. Tulokset teemoiteltiin ja luokiteltiin aineistosta löytyneiden yhdenmukaisuuksien perusteella ja niitä peilattiin yleisiin työelämätaitoihin sekä 2000-luvun taitoihin. Pääosin naisista koostunut vastaajajoukko oli keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja suuriin kaupunkeihin. He olivat työllistyneet melko hyvin, useimmiten ylemmiksi toimihenkilöiksi yksityiselle sektorille. Tärkeimmät tulevaisuuden työelämävahvuuksina nähtiin joustavuus, halu ja kyky jatkuvaan oppimiseen sekä vuorovaikutustaidot. Tutkinnon tarjoamista vahvuuksista tärkeimmät olivat kyky kriittiseen ja laaja-alaiseen ajatteluun sekä kokonaisuuksien hallintaan, kieli-, viestintä- ja vuorovaikutustaidot sekä kulttuurientuntemus. Humanistien laaja-alaisuutta ja moninaisuusosaamista tulisi hyödyntää uskaliaammin työelämässä ja humanistien tulisi myös itse oppia arvostamaan omaa monipuolisuuttaan.

Asiantuntijuus, tieto ja osaaminen palvelualan organisaatiossa – HR-osaston ja johtoryhmän näkökulma

Tutkimuksessa analysoidaan ja tutkitaan yksityisellä sektorilla toimivan suuren palveluala organisaation HR-osaston toiminta- ja tehtäväkenttää sekä yrityksen ylimmän johdon näkemystä HR-toimintojen asemasta ja merkityksestä osana organisaation liiketoimintaa asiantuntijuuden, tiedon ja osaamisen näkökulmasta. Tutkimus on tapaustutkimus ja sen metodologia on kvalitatiivinen. Tutkimuksessa haastatellaan HR-asiantuntijoita sekä organisaation johtoryhmää ja tutkimusmetodina käytetään puolistrukturoitua haastattelua. Tutkimus jakaantuu rakenteellisesti teoria- ja empiriaosuuteen. Teoriaosassa muodostetaan teoreettinen viitekehys, jonka pohjalta luodaan kokonaiskäsitys siitä, miten asiantuntijuus, tieto ja osaaminen tällä hetkellä ilmenevät Varsinais-Suomessa toimivassa suuressa palvelualan organisaatiossa ja sen pohjalta muodostetaan kehitysehdotus siitä, kuinka HR-osaston kannattaisi organisoitua suhteessa liiketoimintaan. HR-asiantuntijat kokivat olevansa oman vastuualueensa asiantuntijoita ja pyrkivät toimimaan tiiminä, jonka jäsenet olivat keskenään kiinteässä vuorovaikutuksessa. Organisaatiossa oli paljon tietoa ja osaamista, mutta niiden systemaattinen hyödyntäminen sekä eteenpäin välittäminen koettiin suurina haasteena. HR-osaston tehtävänä oli toimia sekä johdon että esimiesten tukena. Liiketoimintajohdon mielestä HR-osaston pitäisi toimia lähempänä liiketoimintaa ja HR-osasto toivoi pääsevänsä proaktiivisesti mukaan liiketoiminnan kehittämishankkeisiin. Johtopäätöksenä muodostettiin malli siitä, kuinka HR-osasto toimii osana liiketoimintaa. Proaktiivinen HR-osasto tarvitsee henkilön, joka tekee kenttätyötä ja on kiinteässä vuorovaikutuksessa liiketoimintajohdon kanssa.

Suhde- ja verkostolähtöinen näkökulma urheilutapahtuman sponsorointiin Case Paavo Nurmi Games

Urheilutapahtumat tavoittavat miljoonia ihmisiä päivittäin ympäri maailmaa. Yritykset ovat jo pitkään olleet kiinnostuneita yhteistyöstä urheilutapahtumien kanssa. Sponsoroinnin rahavirta on jatkanut kasvua, vaikka muun mainonnan kasvu on ollut hidasta. Tapahtumasponsorointiin käytetyn rahan määrä on viime vuosina kasvanut noin viisi prosenttia vuositasolla. Tutkielman tarkoituksena oli tarkastella urheilutapahtuman verkostoa ja suhteita tapahtuman pääyhteistyökumppanien näkökulmasta. Tutkimuksen tavoite oli jaettu kahteen osa-ongelmaan: 1. Miten urheilutapahtuman pääyhteistyökumppanit kokevat oman suhteensa sponsoroitavaan kohteeseen 2. Miten urheilutapahtuman pääyhteistyökumppanit kokevat oman asemansa verkostossa Ensimmäisenä teemana tutkielmassa tarkasteltiin tapahtumasponsoroinnin tavoitteita ja kahden välisen sponsorointisuhteen toimintaa. Toisena tarkasteltiin urheilutapahtuman verkoston muodostumista, toimintaa ja suhteita. Näiden kahden teeman pohjalta rakennettiin teoreettinen viitekehys tukemaan empiirisen tutkimuksen toteuttamista. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, jossa aineisto kerättiin kymmeneltä Paavo Nurmi Games –urheilutapahtuman pääyhteistyökumppanitason yritykseltä. Tutkimuksessa haastateltujen yritysten edustajien haastattelun lisäksi he myös piirsivät oman hahmotelmansa PNG-verkostosta. Näiden verkostokuvien keskinäinen vertailu tuki haastatteluissa kerättyä ja litteroitua aineistoa. Empiirisen tutkimuksen tuloksissa aineistoa käsiteltiin teoreettiseen viitekehykseen perustuviin teemoihin tukeutuen. Teemojen avulla esiteltiin pääyhteistyökumppanien kokemuksia PNG-verkoston eri toimijoista, suhteista sekä tavoitteista sponsorointisuhteelle. Aineistosta havaittiin selkeitä yhtäläisyyksiä pääyhteistyökumppanien yhteistyön tavoitteissa sekä koetusta suhteesta sponsoroitavaan kohteeseen. Haastateltujen yritysten kokemukset omasta asemastaan verkostossa poikkesivat suuremmin toisistaan. Yhteistyön tavoitteet ja tausta vaikuttivat yrityksen kokemukseen verkostosta. Verkostosta tunnistettiin kuitenkin kaksi keskeisintä toimijaa erilaisista verkostokokemuksista huolimatta.

Johdon harkinnanvaraisuus tuloksenjärjestelyn mahdollistajana IFRS-kontekstissa – Tilintarkastajan näkökulma

Tutkielmassa tarkastellaan johdon harkinnanvaraisuutta tuloksenjärjestelyn mahdollistajana IFRS-kontekstissa tilintarkastajan näkökulmasta. Tuloksenjärjestely ilmenee silloin, kun johto käyttää harkinnanvaraisuutta taloudellisessa raportoinnissa ja muuttaa raportointia sellaiseksi, joka ei vastaa yrityksen sen hetkistä taloudellista suoriutumista. Tutkimuksen tavoitteena on saada selville, miten harkinnanvaraisuuden oikeellisuudesta voidaan varmentua IFRS-raportointia noudattavissa, suomalaisissa yhtiöissä. Tutkimuksen tarkoituksena on tarjota uutta tietoa IFRS:n sisältämästä harkinnanvaraisuudesta nojautumalla tilintarkastajan näkökulmaan. Tämän tavoitteena on lisätä informaatiota puutteellisesta näkökulmasta, millä avataan myös aikaisempien tutkimustuloksien ristiriitaa liittyen tuloksenjärjestelyn harjoittamisen mahdollisuuksiin IFRS-kontekstissa. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on saada selville, miten johdon harkinnanvaran asianmukaisuutta voidaan kyseenalaistaa. Tuloksenjärjestelyä käsittävä tutkimus on lähes poikkeuksetta kvantitatiivista keskittyen tilinpäätöksistä johdettuihin, yleistettäviin tilastollisiin analyyseihin. Tuloksenjärjestelyn on kuitenkin todettu olevan aiempaa tiedettyä monimuotoisempi ilmiö, joka edellyttää kvantitatiivisten menetelmien sijaan kvalitatiivista lähestymistapaa. Tämä tutkielma keskittyykin tutkimaan tuloksenjärjestelyä laadullisin menetelmin käyttämällä toiminta-analyyttista tutkimusotetta. Tutkimuksen empiirinen aineisto muodostuu puolestaan neljästä puolistrukturoidusta yksilöhaastattelusta. Kaikki haastateltavat työskentelevät KHT-tilintarkastajina yhdessä Suomen suurimmassa tilintarkastusorganisaatiossa. Tämä tutkimus vahvistaa aikaisempia tutkimustuloksia, joiden mukaan IFRS-standardit edellyttävät runsaasti johdon harkintaa. Lisäksi tässä tutkielmassa todetaan, että arvionvaraisten erien tarkastamiseen on useita eri tapoja. Mikään näistä ei kuitenkaan tarjoa tilintarkastajille absoluuttista vastausta siitä, onko harkintaa käytetty asianmukaisella tavalla. Tämän vuoksi tilintarkastajat joutuvatkin usein tasapainottelemaan johdon harkinnanvaran asianmukaisuuden suhteen. Lisäksi tutkimuksessa havaitaan, että tilintarkastajien kynnys lähteä kyseenalaistamaan johdon harkinnanvaran asianmukaisuutta on korkea. Ensimmäiseksi tämä tutkimus lisää ymmärrystä tilintarkastajien merkityksestä harkinnanvaraisten erien tarkastamisessa. Tutkielman mukaan harkinnanvaraiset erät eivät nimittäin ole aiemman tietämyksen tapaan pelkästään alttiita johdon subjektiivisille näkemyksille, vaan niiden tarkastaminen edellyttää myös tilintarkastajilta subjektiivista tulkintaa. Toiseksi tämä tutkimus tuo uutuusarvoa aikaisempiin tutkimuksiin nostamalla esiin tilintarkastajien kokeman riskin asiakasmenetyksistä osana harkinnanvaraisten erien tarkastamista ja kyseenalaistamista.

Dementoituneen ja hänen omaisensa mielekäs arki kotona

Tämän opinnäytetyön tuotos on kirjallinen opas Viroon, Länsi-Tallinnan sairaalan alueella asuville dementiaa sairastavien omaishoitajille. Työn lähtökohtana on ollut Länsi- Tallinnan sairaalan tarve saada omaisille jaettava opas dementoituneen omaisen kotona hoitamisen avuksi. Työ on osa STALT-hanketta, jonka tavoitteena on kehittää Länsi-Tallinnan sairaalan hoitotyötä. Oppaan tavoitteena on tarjota keinoja kotona pärjäämisen tueksi. Lisäksi opas toimii henkilökunnan antaman suullisen ohjauksen tukena. Dementoitunut henkilö ilmaisee avuntarvettaan muuttuneella käytöksellään. Jos hänen tarpeitaan ei tunnisteta, johtaa se hänen hyvinvointinsa heikkenemiseen. Omaishoitajalla on suuri vastuu dementoituneen omaisensa hoidosta. Kirjallisten oppaiden avulla voidaan tukea omaishoitajan selviytymistä arjesta dementoituneen kanssa.Opinnäytetyömme teoriaosuus koostuu kirjallisuuskatsauksesta, joka on koottu aihetta käsittelevistä tutkimuksista ja kirjallisuudesta. Teoriaosuudessa käsittelimme dementiaa työmme kannalta merkityksellisistä näkökulmista. Työssämme selvitimme lyhyesti mitä dementia on ja tarkastelimme sen taustalla olevia sairauksia. Keskeisin kirjallisuuskatsauksen teoriaosuus koostuu dementiaan liityvistä käytösoireista, dementoituneen hoitamisesta kotona ja hyvän potilasohjeen kriteereistä. Oppaan teossa on pyritty selkokielisyyteen, jotta maallikon on helppoa ymmärtää sisältö. Siihen on tiivistetty tärkeimmät ja oleellisimmat tiedot. Oppaan alkuun on koottu lyhyesti tietoa siitä, mitä dementia on. Sen sisältö muodostui kirjallisuuskatsauksen pohjalta ja siinä otettiin huomioon kotona hoitamisen näkökulma. Opas koostuu kotihoito-ohjeista, jotka koskevat arkipäiväisiä toimintoja kuten ruokailua ja peseytymistä sekä kodin saneeraamisesta turvalliseksi dementoituneen kannalta. Keskeistä on vuorovaikutus dementoituneen kanssa. Oppaan lopussa mietitään keinoja omaiselle oman jaksamisen tukemiseksi.

Uhkaava ennenaikainen synnytys: hoitotyön prosessi Naistenklinikan osastolla 42 kätilöiden kokemana

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja kuvata miten hoitotyön prosessi etenee uhkaavassa ennenaikaisessa synnytyksessä Naistenklinikan osastolla 42 kätilöiden näkökulmasta. Lisäksi selvitettiin, minkälaisia haasteita uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen hoitotyön prosessissa ilmenee. Opinnäytetyön tutkimusaineisto koottiin haastattelemalla viittä Naistenklinikan osastolla 42 työskentelevää kätilönä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Teemahaastatteluiden avulla pyrittiin saamaan vastauksia tutkimusongelmiin, jotka oli laadittu perehtymällä aihetta käsitteleviin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen. Saatu tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tulosten mukaan uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen hoidossa kätilön rooli korostuu potilaan kokonaistilanteen kartoittamisessa sekä äidin fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukemisessa. Osastolla toteutettavaa hoitoa ohjaavat lääkärin antamat yksilölliset hoito-ohjeet ja määräykset, mutta kätilöillä on myös oma hoitotyön näkökulma työskentelyssään äitien kanssa. Kätilötyön näkökulmasta uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen hoito koostuu äidin ja sikiön fyysisen hyvinvoinnin sekä äidin psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukemisesta. Fyysisen hyvinvoinnin tukemiseen kuuluvat lepohoidosta ja lääkehoidosta huolehtiminen, supistusten, vuotojen ja infektio-oireiden seuranta sekä sikiön voinnin tarkkailu. Psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehditaan pyrkimällä antamaan äideille riittävästi tukea, tietoa ja ohjausta sekä huomioimalla myös potilaan muun perheen jaksaminen. Uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen hoito on moniammatillista yhteistyötä, jossa kätilö toimii hoitotiimin koordinaattorina. Haasteellisimmaksi asiaksi hoitotyössä haastatteluihin osallistuneet kätilöt nimesivät äitien psyykkisen hyvinvoinnin tukemisen. Tämän opinnäytetyön tutkimustuloksia voidaan hyödyntää uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen hoitotyön prosessin arvioinnissa ja kehittämisessä Naistenklinikan osastolla 42. Lisäksi tätä opinnäytetyötä tullaan käyttämään lähteenä, kun osastolla 42 tehdään prosessikuvaus uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen hoidosta ja hoitopolusta.

Tuottaja-ohjaaja : kumman työtehtävät ovat tärkeämpiä työn sujuvuuden kannalta

Opinnäytetyöni on monimuototyö. Se sisältää teososana dokumenttielokuvan Urheilijoiden tulkki sekä kirjallisen osan, jossa tutkitaan tuottajan ja ohjaajan työnkuvien painottumista kyseisessä dokumentissa. Dokumentin aiheena on harvinainen ammatti, viittomakielen tulkin työ, ja siinä seurataan viittomakielistä urheilutulkkia hänen työssään ja vapaa-aikanaan. Opinnäytetyön kirjallisessa osassa käsitellään tuottaja-ohjaajan työskentelyä dokumenttielokuvassa Urheilijoiden tulkki. Varsinainen tutkimustehtävä on selvittää, miten tuottajan ja ohjaajan työt painottuivat elokuvassa ja miten työprosessi sujui kaksoisroolissa tuottaja-ohjaajana. Tämä on samalla kirjallisen työn näkökulma. Tiedonhankintamenetelmänä on käytetty oman työn havainnointia oppimispäiväkirjan avulla sekä hyödynnetty ja reflektoitu omaa kokemusta kyseisessä tuotannossa. Tutkielman alussa selvitetään Urheilijoiden tulkki -dokumentin lähtökohdat ja tuotannon esittely. Tuottaja-ohjaajan työnkuva osoittautui monimutkaiseksi asiaksi. Vaatii kokemusta, jos aikoo hoitaa hyvin molempien tehtävät. Lisäksi on tärkeätä sopia etukäteen työnjaosta, myös itselleen. Näistä asioista tulisi tiedottaa muillekin työryhmän työntekijöille.

Käsityksiä ja kokemuksia tanssiperäisten vammojen riskitekijöistä ja ennaltaehkäisystä

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ammattitanssijoiden, tanssinopiskelijoiden sekä fysioterapeuttien kokemuksia ja käsityksiä tanssiperäisistä vammojen riskitekijöistä. Lisäksi tavoitteena oli kerätä tietoa tanssiperäisten vammojen ennaltaehkäisystä ja terveyskäyttäytymiseen myönteisesti vaikuttavista toimista ammattiryhmien omista näkökulmista. Aineiston kerääminen toteutettiin sähköpostitse ja postitse puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, joka laadittiin kyseistä opinnäytetyötä varten. Kyselyt lähetettiin Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitokselta valmistuneille ammattitanssijoille, tanssitaiteen laitoksen tanssitaiteen kandidaatti-opinto-ohjelman toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijoille sekä tanssijoiden parissa työskenteleville fysioterapeuteille. Kyselyyn vastasi kymmenen ammattitanssijaa, seitsemän tanssinopiskelijaa ja viisi fysioterapeuttia. Vastauksissa esiintyneet ilmaisut ryhmiteltiin ja kvantifioitiin soveltaen laadullisen sisällön analyysin menetelmiä. Kaikissa ammattiryhmissä mainittiin merkittäviksi riskitekijöiksi muun muassa riittämätön lämmittely, väsymys ja puutteellinen tanssitekniikka. Muun muassa huolellinen lämmittely, kehon kuuntelu ja tiedon lisääminen mainittiin ennaltaehkäisyn keinoina. Kokemukset loukkaantumisista sekä anatomian ja kinesiologian luennot ovat vaikuttaneet ammattitanssijoiden ja tanssinopiskelijoiden terveyskäyttäytymiseen. Ammattitanssijoiden vastauksista välittyi työelämän näkökulma, tanssinopiskelijoilla opiskelun vaikutus ja fysioterapeuteilla kehon anatomian ja fysiologian tuntemus. Tämä kartoitus voi toimia keskustelun herättäjänä ja uusien tutkimusten innoittajana. Tanssiperäisten vammojen ennaltaehkäisyä edistäviä tutkimuksia ja näyttöön perustuvia käytännön toimia tarvitaan tanssijoiden terveyden edistämiseksi sekä paikallisella että kansallisella tasolla.