BCS-mittariston ja strategisten tavoitteiden viestintä taloushallinnon palvelukeskuksessa

Organisaation strategia ja visio jäävät työntekijöille usein kaukaisiksi ja vieraiksi asioiksi. Strategian toimeenpanon kannalta on oleellista, että tavoitteet ja toimintasuunnitelmat viestitään koko organisaatiolle. Sen vuoksi tämän tutkimuksen tavoitteena on laatia suunnitelma taloushallinnon palvelukeskuksen BSC-mittariston ja strategisten tavoitteiden viestimisestä. Henkilöstön tulee nähdä niiden yhteys omaan työhön. Tätä kautta jokainen voi vaikuttaa tavoitteiden toteutumiseen. Ta-voitteiden sisäistäminen lisää myös työtyytyväisyyttä. Tutkimus perustuu strategiaviestinnän ja Balanced scorecardin teoriaan. Empiiristä osuutta varten BSC-mittariston rakennetta ja tarkoitusta on selvitetty haastattelemalla palvelukeskuksen päällikköä. Haastattelumenetelminä on käytetty avointa haastattelua ja puolistrukturoitua haastattelua. Viestintäsuunnitelmassa viestintä tapahtuu avoimen keskustelun sekä tiimi- ja yksilökohtaisten mittaristojen avulla. Intranetiä ja ilmoitustauluja käytetään lisätiedon jakamiseen sekä palautteen keräämiseen. Työtyytyväisyyttä ja motivaatiota pa-rannetaan oman työn merkityksen ymmärtämisen kautta. Esimiehille tarjotaan tarpeen mukaan viestintään ja mittariston rakentamiseen liittyvää koulutusta.

Julkishallinnon verkkopalvelut maahanmuuttajan kotoutumisen ja työllistymisen tukena : Case Infopankki.fi

Opinnäytetyön tavoitteena on arvioida julkishallinnon verkkopalveluiden roolia maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen tukena sekä viranomaisten työn tukena. Esimerkkinä julkishallinnon verkkopalvelusta käsitellään Infopankkia. Infopankki on verkkopalvelu, joka tarjoaa 15 kielellä tietoa Suomesta ja suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista. Palvelun kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat ja maahanmuuttajatyötä tekevät viranomaiset. Opinnäytteen pohjana käytetään keväällä 2007 toteutettua Infopankin kävijäkyselyn tutkimusraporttia. Tämän lisäksi toteutettiin syksyllä 2007 henkilöhaastatteluja eri julkishallinnon viranomaisille. Suomessa on maahanmuuttajia suhteellisen vähän. Työvoimapulan lähestyessä on painopiste kuitenkin siirtynyt maahanmuuton rajoittamisesta työperusteisen maahanmuuton edistämiseen. Työllistyminen ei kuitenkaan onnistu ilman toimivaa kotouttamista. Kotouttamisen onnistuminen puolestaan riippuu siitä, kuinka nopeasti maahanmuuttaja saadaan ymmärtämään oikeutensa ja velvollisuutensa ja näin integroitua yhteiskuntaan. Tämä edellyttää, että tietoa tarjotaan alkuvaiheessa maahanmuuttajan omalla äidinkielellä. Tulokset osoittavat, että Infopankin kaltaiselle monikieliselle verkkopalvelulle on kysyntää. Se tukee viranomaisia kotouttamistyössä ja toimii tiedonhakukanavana myös niille maahanmuuttajille, jotka eivät kuulu kotouttamisohjelman piiriin. Verkkopalvelu ei kuitenkaan voi korvata suoraa asiakaspalvelua vaan näiden kahden palvelun tulisi toimia toistensa tukena. Tällä hetkellä valtaosa julkishallinnon verkkopalveluista ei tarjoa kotimaisten kielten lisäksi muuta kuin englanninkielistä tietoa. Infopankki toimii edelläkävijänä maahanmuuttajaviestinnän kentällä. Palveluun on kuitenkin panostettava enemmän resursseja ja siirryttävä projektimallisesta rahoituksesta pysyvämpään. Myös muissa julkishallinnon verkkopalveluissa on tehtävä periaatepäätös monikielisen tiedon tarjoamisesta ja pyrittävä tasalaatuisuuteen. Infopankki yksin ei pysty tyydyttämään monikielisen tiedonsaannin tarpeita. - Opinnäytetyössä on liitteenä Infopankki-kävijäkyselyn 2007 tulokset -raportti (59 s.)

Tunnetyössä oppiminen : tarkastelussa saattohoitajan työ

Artikkeli perustuu kirjoittajan väitöskirjaan Työn ja organisaation muutoksissa oppiminen : etnografinen löytöretki työssä oppimiseen (Tampereen yliopisto 2006)

Tehdastyöläisen puheenvuoro koulutuksesta ja oppimisesta

Artikkeli perustuu kirjoittajan väitöskirjaan Oppiminen marginaalissa : pitkittäistutkimus tekstiilitehtaan työntekijöistä (Tampereen yliopisto 2005)

Liiketoimintastrategisten vaatimusten syntyminen ja niiden toteutumisen arviointi keskisuurten yritysten toiminnanohjausjärjestelmähankkeissa. Tapaustutkimus kolmesta teollisuusyrityksestä ja aineistolähtöinen teoria

Tietojärjestelmien strateginen kehittäminen on ollut niin liike-elämän kiinnostuksen kuin akateemisen tutkimuksenkin kohteena jo pitkään. Aihe on edelleen ajankohtainen, eikä ajankohtaisuus osoita laantumisen merkkejä. Valtaosa tutkimuksesta on kohdistunut suuryrityksiin ja jonkin verran pk-yrityksiin yhtenä ryhmänä. Tutkimus on kohdistunut aiheeseen tarkastelemalla onko tietojärjestelmien ja liiketoimintastrategian välillä yhteyttä, ja jos, onko sillä merkitystä yrityksen menestykselle. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli pureutua syvemmälle siihen tapaan, jolla yritys kytkee liiketoimintastrategiansa tietojärjestelmähankintaan. Kohdetietojärjestelmäksi tutkimuksessa valittiin toiminnanohjausjärjestelmät ja yrityskooksi keskisuuret yritykset. Toiminnanohjausjärjestelmän valintaa voidaan perustella sen kattavuudella yrityksen toiminnassa eri sidosryhmien suunnasta katsottaessa. Keskisuuret yritykset valittiin osittain sen vuoksi, koska niistä ei ole paljoakaan omaa tutkimusta, osittain sen vuoksi, että niiden luonne kehityspolun epäjatkumokohdassa haluttiin nostaa esille. Tutkimuksen empiirinen osa pohjautuu kolmeen tutkimustapaukseen, kolmen keskisuuren yrityksen toiminnanohjaushankkeeseen. Tapausyritysten liiketoiminta- ja ITjohtoa haastateltiin, ja lisäksi käytettiin kaikkea saataville ollutta kirjallista arkistoaineistoa. Tutkimuksen päämenetelmä oli Grounded Theory (GT). Tutkimustavassa ei, poiketen useista muista laadullisista tutkimustavoista, ole ennalta määrättyä viitekehystä, vaan tutkimus lähtee liikkeelle ns. puhtaalta pöydältä ilman esioletuksia luoden tutkimusprosessin kuluessa uutta teoriaa. Tutkimustavan etuna voidaan pitää ennakkoluulottomuutta. Aikaisemman tutkimuksen rooli tässä tutkimuksessa oli ensinnäkin kartoittaa tutkimusaluetta ja olla johdantona tutkimukselle, toisaalta tuloksia vertailtiin aikaisempaan tutkimukseen. Tutkimusaineisto analysoitiin tarkasti. Ensin aineisto käytiin läpi koodaamalla se aineistosta esille nousseiden käsitteiden alle. Seuraavaksi saatu tulos luokiteltiin aineistosta nousseisiin luokkiin sekä muodostettiin käsitteiden ja luokkien väliset yhteydet. Lopuksi muodostumassa oleva teoria konkretisoitiin 18 hypoteesin ja hypoteesit yhdistävän mallin avulla. Tutkimuksessa saatiin uutta tietoa siitä, miten vaatimusprosessi etenee ja miten keskisuuren yrityksen ominaispiirteet vaikuttavat vaatimusprosessiin. Lisäksi saatiin uutta tietoa siitä, mitkä ovat kriittisiä menestystekijöitä keskisuuren yrityksen toiminnanohjaushankkeessa. Keskisuuretyritykset näyttävät tämän tutkimuksen aineiston perusteella osaavan asettaa vaatimuksia toiminnanohjausjärjestelmälle liiketoimintastrategian, prosessikuvausten ja toiminnanohjausjärjestelmien tarjoamien mahdollisuuksien suunnista. Vaatimusten toteutumisenarviointi on keskisuurilla yrityksillä epäsystemaattista, kuten aikaisemmassa tutkimuksessa on todettu olevan myös suurilla yrityksillä. Resurssivaje vaikeuttaa toiminnanohjausjärjestelmän liiketoimintastrategisten vaatimusten toteutumista. Tutkimusaineiston perusteella voidaan päätellä, että keskisuurissa yrityksissä – huolimatta siitä, että niissä on olemassa prosessikuvaukset – ei ole varsinaista prosessiajattelua tai prosessijohtamista. Keskisuuret yritykset eivät tämän tutkimuksen aineiston perusteella näytä muodostavan poikkeusta, vaan mittariston käyttö on epäkypsää, eikä mittaristoa pystytä hyödyntämään tietojärjestelmähankkeen tukena. Tulosten pohjalta voidaan arvioida, että strategisen johtamisen komponentit ovat keskisuuressa yrityksessä toisistaan irrallisia. Vaikka toiminnanohjaushankkeen vaatimuksia asetettaessa liiketoimintastrategia on vahvasti mukana, jää vaatimuksenasettelu karkealle tasolle, eikä konkretisoidu prosesseihin ja mittarointiin. Sen seurauksena toiminnanohjausjärjestelmästä ei saada kaikkea sitä hyötyä ja tukea liiketoimintastrategialle, mikä olisi mahdollista. Tutkimuksessa tuli myös esille resurssi- ja osaamispuutteen haittavaikutuksia keskisuurten yritysten toiminnanohjaushankkeiden vaatimusprosessissa. Puutteet yhdistettynä hajallaan oleviin strategisen johtamisen komponentteihin muodostavat yhdessä vaikean lähtökohdan strategiselle toiminnanohjaushankkeelle.