Konfliktaushandlung zwischen Ehepartnern in deutsch- und schwedischsprachigen Dramen : eine historisch-kontrastive linguistische Dialoganalyse

I min doktorsavhandling undersöker jag framställningen av verbala konflikter mellan äkta makar inom både tysk- och svenskspråkiga dramer. Det empiriska materialet består av en historisk rad av tre svensk- och tre tyskspråkiga dramer som sträcker sig från 1896 till 1987. Den svenskspråkiga dramaserien består av dramerna Dödsdansen (1900, A. Strindberg), Ringleken (1978, Ahlfors/Andersson/Bargum) och Hämndaria (1987, L. Norén). Den tyskspråkiga serien består av dramerna Reigen (1896, A. Schnitzler), Die Zimmerschlacht (1967, M. Walser) och Play Strindberg (1968, F. Dürrenmatt). Som teoretisk och metodisk utgångspunkt för analysen fungerar det relativt nya och outforskade forskningsområdet ’historisk dialoganalys’, vilket är både språk- och litteraturvetenskapligt inriktat. Inom historisk dialoganalys utgår man ifrån att litterära dialoger, även om de är fiktiva, fungerar som en rikhaltig källa till historisk kunskap om samtal och kommunikation. Min avhandling sträver efter att genom noggrann analys beskriva de framställda verbala konflikterna mot deras estetiska, historiska, kulturella och sociala bakgrund. Resultaten av den historiska och kontrastiva jämförelsen av de sex valda dialogerna visar att det finns signifikanta historiska paralleller i framställningen av de verbala konfliktmönstren bland de tyskspråkiga dramerna och bland de svenskspråkiga dramerna. Däremot visar den kontrastiva jämförelsen av de svensk- och tyskspråkiga dramaserierna att det finns signifikanta skillnader mellan de framställda svensk- och tyskspråkiga konfliktmönstren. Samtidigt kunde det upptäckas att dessa kontrastiva skillnader inte bara är påverkade av skilda estetiskt-litterära traditioner, utan delvis också av olika historiska, sociala och kulturella normer och konventioner som står bakom de svensk- och tyskspråkiga dialogerna. Avhandlingens resultat leder å ena sidan till en djupare insikt om genrehistoriska paralleller, differenser och utvecklingar, och å andra sidan ger de upptäckta dialogstrukturerna inblick i historiskt och kulturellt bundna normer och konventioner om (verbalt) beteende. I och med att det är fråga om fiktionala dialoger får resultaten inte likaställas med sådana från naturliga samtal. Min avhandling fungerar snarare som ett komplement till analysen av verkliga konflikter i och med att den tillför en historisk och kulturell dimension som samtalsanalysen inte har när den enbart fokuserar på nutidens samtal.

Kokemäenjoki-LIFE : Sosioekonominen selvitys vuonna 2012

LIFE Luonto-tukea maksetaan hankkeille, joilla ennallistetaan ja suojellaan uhanalaisia luontotyyppejä ja suojellaan kasvi- ja eläinlajeja Euroopan unionin alueella. LIFE Luonto -ohjelman tavoite on edistää lintudirektiivin ja luontodirektiivin täytäntöönpanoa. Siinä keskitytään koko EU:n kattavan Natura 2000 -verkoston alueella esiintyviin luontotyyppeihin ja lajeihin. EU:n LIFE Luonto rahaston puoliksi rahoittama Kokemäenjoki-LIFE on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vetämä Kokemäenjoen varressa sijaitsevien arvokkaiden luontokohteiden kunnostus- ja hoitohanke. Hankealueina ovat Satakunnassa sijaitsevat Pirilänkoski, Vanhakoski, Puurijärvi-Isosuo, Preiviikinlahti ja Kokemäenjoen suisto. Hanke keskittyy näiden Natura 2000 –verkostoon kuuluvien alueiden kunnostamiseen, hoitoon ja suojelun suunnitteluun vuosina 2006-2012. Tarkoituksena on edistää alueiden luontoarvojen säilymistä ja parantaa niiden virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tässä julkaisussa vertaillaan alueella asuvien ja toimivien henkilöiden vuoden 2007 odotuksia siihen, miten nämä odotukset ovat viiden vuoden aikana toteutuneet. Ensimmäisellä kerralla kyselyyn vastasi 119 henkilöä ja toisella 84 henkilöä. Kysymykset oli suunniteltu ensimmäisellä kerralla siten, että ne voitiin nyt toistaa lähes sellaisinaan. Kysely lähetettiin toisella kerralla samojen intressi- ja harrastusryhmien edustajille kuin vuonna 2007. Vain muutama vastaaja ilmoitti vuoden 2012 kyselyssä hyötyvänsä taloudellisesti jostain Kokemäenjoki-LIFE hankealueesta tai muusta Kokemäenjoen alueella sijaitsevasta suojelualueesta. Vastaajien suosituimmat harrastukset kaikilla alueilla olivat jo aikaisemmassa tutkimuksessa luonnon tarkkailu ja siellä oleilu sekä vesillä ja luonnossa liikkuminen. Suosituimmat harrastukset vuonna 2012 olivat samat kuin vuonna 2007 ja ne voidaan käytännössä jakaa kahteen suurempaan ryhmään, virkistäytyjiin ja hyödyntäjiin. Verrattuna vuoden 2007 kyselyyn on hyödyntäjien prosenttiosuus hieman kasvanut (27 % vuonna 2007 vs. 37% nykyisin). Virkistäytyjät näkivät selvästi hankkeiden parantaneen heidän henkilökohtaisia harrastusmahdollisuuksiakun taas hyödyntäjät olivat sitä mieltä, että hankkeilla oli harrastusmahdollisuuksia rajoittava vaikutus. Hankepaikkakuntien talouteen ja työllisyyteen hankkeella ei juurikaan katsottu olevan sellaista suoraa vaikutusta, joka olisi ollut helposti todennettavissa. Yleisesti ottaen vastaajat kuitenkin olivat sitä mieltä, että hankkeella oli hankepaikkakunnilla hieman enemmänmyönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, ettei hankkeella ollut juurikaan vaikutusta hankepaikkakuntien yhteishenkeen ja yhteistyöhön. Vastaajien asenteet luonnonsuojelua kohtaan olivat pääsääntöisesti myönteisiä, eikä muutoksia vuoden 2007 näkemyksiin ole juurikaan havaittavissa. Vastauksissa kuvastuu selvästi tiedon ja tiedottamisen tarve, vain vajaa viidesosa vastanneista oli tyytyväinen nykyiseen. Tutkimuksia ei enää katsottu tarpeelliseksi lisätä. Intressiryhmien ja ylemmän tason toimijoiden haastatteluissa korostuu luontoalueiden virkistyskäyttö. Natura-alueet koetaan ensisijaisesti paikallisten virkistäytymisalueina, ei niinkään taloudellista hyötyä tuottavina matkailukohteina. Natura-prosessi on ollut pitkä eikä suojelun syitä ole maanomistajien mukaan selitetty perusteellisesti. Myös ympäristöviranomaisten tapaan olla yhteydessä maanomistajiin kaivataan parannusta. Henkilökohtaista yhteydenottoa ja kontaktia arvostetaan ja pidetään kirjettä parempanalähestymistapana. Kaikkien kunnanjohtajien mukaan yksi tärkeä syy lähteä mukaan Kokemäenjoki-LIFE -hankkeeseen on se, että kuntien varat yksinään eivät riitä suurien hankkeiden toteuttamiseen.

Liiketoimintamallit kustannusjohtamisen välineenä

Kandidaatintyö käsittelee liiketoimintamalleja kustannusjohtamisen välineenä. Työn tavoitteena on selvittää liiketoimintamallien käyttöä yritysten kustannusjohtamisessa tällä hetkellä, sekä rakentaa kattava kuva liiketoimintamalleista kustannusjohtamisen näkökulmasta. Lisäksi työssä arvioidaan liiketoimintamallin vaikutusta yrityksen kannattavuuteen tutkimusten pohjalta. Työ on pääasiassa kirjallisuuskatsaus, jonka lähteinä on käytetty liiketoimintamalleja ja kustannusjohtamista koskevaa kirjallisuutta, sekä aiheita käsittelevä artikkeleita. Kirjallisuuskatsauksen löydöksiä arvioidaan osaltaan myös oman päättelyn kautta. Kirjallisuuslähteiden pohjalta on havaittavissa, että liiketoimintamallien käsite on vielä yritysmaailmassa melko tuore, vaikka niiden konsepti onkin tunnettu jo pitkään. Liiketoimintamallien käyttö kustannusjohtamisen välineenä onkin vielä vähäistä, mutta oikein käytettynä liiketoimintamallit voivat olla avuksi yritysten kustannuslaskennalle ja päätöksenteolle.

Suomalainen äärioikeisto tutkimuksen kohteena

Kirjallisuusarvostelu

Tietopaketti intiaaneista

Kirjallisuusarvostelu

ORCIDs in the Wild: Implementing ORCIDs into Research Support and Repository Systems

Panel at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

ORCiD – Membership and implementation at Chalmers University of Technology

Poster at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Kirjoituksia iäkkäiden ihmisten asumisesta

Kirjallisuusarvostelu

Sähköt sain runoon

Musiikkiarvostelu

Pojkar kan visst skriva! : skrivkompetenser på nationellt prov i svenska i årskurs tre i Sverige

10-year old boys are writing texts in a National Test in the spring of 2009. The aim of this study is to increase knowledge in and understanding of boys’ writing skills through description, analysis and interpretation of the texts produced by the boys in the National Test in Swedish for junior level year three, taken in Sweden in 2009. The material consists of texts produced by boys and is focused on their ability to write. Through avoiding relating to texts produced by girls, it is possible to search, review, interpret and observe without simultaneously comparing the two genders. The aim of the test is to measure writing proficiency from a normative perspective, while I am investigating content, reception, awareness, and other aspects relevant when producing text. Genres are described through the instruction given in the test, which defines the work that takes place in the classroom and thereby my approach to the analysis. The latter is focused on finding patterns in the competence of the students rather than looking for flaws and limitations. When competence is searched for beyond the relationship to syllabi or the demands of the test in itself, the boys’ texts from the test provide a general foundation for investigating writing proficiency. Person, place and social group have been removed from the texts thereby avoiding aspects of social positioning. The texts are seen from the perspective of 10-year old boys who write texts in a National Test. The theoretical basis as provided by Ivaničs (2004; 2012) offers models for theory on writing. A socio-cultural viewpoint (Smidt, 2009; Säljö, 2000) including literacy and a holistic view on writing is found throughout. By the use of abdicative logic (see 4.4) material and theory work in mutual cooperation. The primary method hermeneutics (Gadamer 1997) and analytical closereading (Gustavsson, 1999) are used dependent on the requirements of the texts. The thesis builds its foundation through the analysis from theoretically diverse areas of science. Central to the thesis is the result that boys who write texts in the National Test, are able to write in two separate genres without conversion or the creating hybrids between the two. Furthermore, the boys inhibit extensive knowledge about other types of texts, gained from TV, film, computers, books, games, and magazines even in such a culturally bound context as a test. Texts the boy has knowledge of through other situations can implicitly be inserted in his own text, or be explicitly written with a name of the main character, title, as well as other signifiers. These texts are written to express and describe what is required in the topic heading of the test. In addition other visible results of the boys’ ability to write well occur though the multitude of methods for analysis throughout the thesis which both search, and find writing competence in the texts written by the boys.